Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schultze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
977
Schultze /sultsa], Max (1825-74), saks.
lääkäri, anatomian professorina Haliessa v:sta
1854. Bonnissa v:sta 1859. Hänen ansionsa ovat
etupäässä mikroskooppisen anatomian, solun ja
alkuliman ynnä hermoston histologian alalla.
Perustava merkitys soluopin alalla on ollut S:n
teoksella „über Muskelkörperchen und das, was
mau eine Zelle zu nennen habe" (1861). Julkaisi
huomattavia tutkimuksia myöskin ripsimadoista
ja juurijalkaisista. S. perusti aikakauskirjan
„Archiv fiir mikroskopische Anatomie" (1865).
M. O-B.
Schulze [sultsa], Franz E i 1 h a r d (s. 1840),
saks. eläintieteilijä, tuli 1865 vertailevan
anatomian professoriksi Rostockiin, 1873 eläintieteen
professoriksi Graziin, 1884 Berliiniin. S. on
julkaissut tärkeitä tutkimuksia sienieläimistä y. m.
selkärangattomista merieläimistä, lisäksi
selkärankaisten anatomian alalta y. m. Teoksia:
,,Un-tersuchungen tiber Bau und Entwickelung der
Spongien" (1875-81), ,,Zur Stammesgeschichte der
Hexaktinelliden" (1887), ,,über die innern
Kie-men der Batrachierlarven" (1888 ja 1892),
„Bei-träge zur Anatomie der Säugetierlungen" (1906)
sekä joukko laajoja julkaisuja useiden
meritut-kimusretkien sienieläinaineistosta y. m. V :sta
1897 ilmestyvän kokoomateoksen ..Das Tierreicli"
päätoimittaja.
Schulze [sultsa]. 1. Friedrich Gottlob
S. (1795-1860), saks. maatalouspedagogi; v:sta
1821 professorina Jenassa; perusti yliopiston
yhteyteen maatalousoppilaitoksen, joka vaikutti
kauan tuntuvasti Saksan maatalouden
kehitykseen. S. ei pitänyt silmällä yksinomaan
maatalouden luonnontieteellistä puolta, vaan koetti
perustella sitä myöskin kansantaloudelliselta
kannalta. J. F.
2. Herman von S.-G ä v e r n i t z
(1824-88), saks. valtio-oikeuden tutkija, edellisen poika.
Tuli professoriksi Jenaan 1850. Breslauhun
1857, Heidelbergiin 1878. Julkaissut joukon
huomattavia teoksia, m. m. ,,Das Recht der
Erstge-burt in den deutschen Fürstenhäusern" (1851),
,,Lehrbuch des deutschen Staatsrechts" (1881-86),
„Das preussische Staatsrecht auf Grundlage des
deutschen Staatsrechts dargestellt" (1870-77;
2 :nen pain. 1880-90). ’ R. E.
3. Gerhart von S.-G ä v e r n i t z (s.
1864), taloustieteilijä, edellisen poika; v:stal893
professorina Breisgaun Freiburgissa; teoksia:
„Zum sozialen Frieden. Darstellung der
sozial-politischen Erziehung des englischen Volkes im
19. Jahrhundert" (1890), „Der Grossbetrieb, ein
wirtschaftlicher und sozialer Fortschritt" (1892),
„Volkswirtschaftliche Studien aus Russland"
(1899), „Britischer Imperialismus und englischer
Freihandel zu Beginn des 20. Jahrhunderts"
(1906). J. F.
Schulze [sultsa]. Gottlob Ernst
(1761-1833), saks. filosofi. v:sta 1788 professorina
Helmstädtissä, v:sta 1810 Göttingenissä.
Etevim-mässä teoksessaan ..Ænesidemus" (1792) S.
terävä-järkisesti osoitti vaikeuksia ja ristiriitoja Kantin
esittämässä ja Reinholdin kehittämässä
oppijärjestelmässä sekä päätyi omasta puolestaan
tieto-opillisissa peruskysymyksissä skeptillisiin
johtopäätöksiin. Myöhemmissä teoksissaan S.
m. m. vastusti spekulatiivista filosofiaa,
erittäinkin Schellingiä, sekä läheni itse puoles-
978
taan Jacobin „uskonfilosofiaa". Julkaisi m. m.
,,Encyclopädie der philosophischen
Wissenschaf-ten" (1814) ja „Psychische Anthropologie" (1816).
A. Gr.
Schulze [sultsa] (t. Schultz), J o h a n n
(1739-1805). tunnettu Kantin filosofian
selittäjänä, toimi ensin pappina, sai 1776
,,hovisaarnaajan" arvon, tuli 1786 matematiikan
professoriksi Königsbergin yliopistoon. Julkaisi
,,Er-läuterungen tiber des Herrn Professor Kant
Cri-tik der reinen Vernunft" (1785), joka teos
sisältää erittäin onnistuneen selostuksen Kantin
tieto-kritiikin perusaatteista; sen ohessa ..Priifung der
Kantischen Critik der reinen Vernunft" (2 os.,
1789-92), matemaattisia väitöskirjoja v. m.
A. Gr.
Schulze-Delitzsch [sultsa-délits], Franz
H e r m a n n (1808-83), saks.
osuustoimintaliikkeen alkuunpanija; toimi jonkun aikaa
tuomarina; valittiin 1848 Preussin
kansalliskokoukseen, 1849 Preussin toiseen kamariin; v:stal861
Preussin maapäivien ja sittemmin myös Saksan
valtiopäivien jäsenenä ollen edistyspuolueen
johtajia. V. 1849 S. kotikaupungissaan Delitzsehissä
perusti ensimäisen saks. raaka-aine-yhdistyksen
ja seur. v. ensimäisen saks. luotto-osuuskunnan
pienten käsityöläisten taloudellisen aseman
parantamiseksi. Hänen johdollaan syntyi sitten suuri
joukko omaan apuun perustuvia
osuustoiminnallisia yhtymiä: osuuskassoja y. m., pitkin koko
Saksaa. S:n onnistui v. 1859 saada aikaan
näiden eri osuuskuntien kesken läheinen yhteys,
josta kehittyi mahtava osuuskuntien liitto
,.A11-gemeiner Verband deutscher Erwerbs- und
Wirt-schaftsgenossenschaften" (1864). V. 1865
perustettiin hänen aloitteestaan yleinen saks.
osuus-kuntapankki. S:n toiminta tarkoitti n. s.
keski-säädyn taloudellisen aseman tukemista; julkaisi
työalaltaan joukon kirjoitelmia m. m.
,,Vor-schussvereine als Volksbanken" (1855). Srnransk.
Bastiafn mielipiteisiin perustuva „Kapitel zu
einem deutschen Arbeiterkatechismus" (1863)
antoi F. Lassallelle aiheen ankaraan ja
ivalliseen vastakirjoitukseen ..Herr Bastiat-Schulze
von Delitzsch, der ökonomische Julian" (1864) ;
muistopatsas Delitzsehissä ja Berliinissä.
[Bernstein, ,,S.-D.. Leben und Wirken".] J. F.
Schulze-Gävernitz [sultsa-gëvarnils] ks.
Schulze.
Schulzenheim [sultsanhäim], D a v i d Schulz
von, ruots. lääkäri ja kansantaloustieteillä
(1732-1823), v :sta 1761 lapsenpäästöopin
professorina Tukholmassa. Tunnettu Ruotsissa m. m.
panentarokotuksen käytäntöönottajana, jota oli
käynyt oppimassa Englannissa. V. 1809 S. tuli
,,Collegium medicum"in esimieheksi ja oli
mukana sen uudestaanjär jestämisessä
..Sundhets-kollegium"iksi. -1/. O-B.
Schumacher [sümahar], Fritz (s. 1862K
saks. arkkitehti, uudenaikaisen taiteellisen
liikkeen kyvykkäimpiä, tarmokkaimpia edistäjiä sekä
kirjailijana että rakentajana; Dresdenin
korkea-koidun professori v:sta 1901, Hampurin
£taats-baudirektor 1909. Töitä, paitsi lukuisia
asuinrakennuksia. m. m. Dresdenin krematori,
Bremenin Franzius-muistomerkki ja Leipzigin
kauppakorkeakoulu. U-o .V.
Schumacher [sümahar], P e d e r ks. G r i
f-f e n f e 1 d.
Schultze—Schumacher
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
