Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sementtikupari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1081
Sementtikupari—Seminaari
1082
lee 1,7-2,2 :een. Muutamien s.-lajien kokoomus
käy selville seur. taulukosta:
Portland-s. % Komaani-s. Chaux du Theil
Hydraulinen kalkki °/0 „Luonnon"s °/o
piihappoa SiO? .... 22,o 25,4 21.7 24,s
aluminiumoksid. A1203 . 7,5 10,3 1.8 7.2
rautaoksidia Fe203 . . 3.5 7,4 0,e 5-i
kalkkia CaO..........62,o 44.5 74,o 33,i
magnesiumia MgO . . l,o 2,9 0,7 20,9
rikkihappoa S03 ... 1,5 2,6 0,3
alkalimetallia .... 0,5 1,6
Jäännös on hiilidioksidia, vettä y. m.
Aineriikan Yhdysvaltain s.-tuotanto oli 1911 n.
80 milj. astiaa, à 170 kg, Saksan sam. v. n. 40
milj. Suomeen tuotiin 1913 n. 736,000 astiaa.
Paraisten tehdas voi valmistaa n. 500,000 astiaa
vuodessa. Kotimaisen s:n laatu voidaan
raaka-aineiden, etenkin kalkin puhtauden takia
pysyttää helposti hyvin samanlaisena. Laadultaan se
on täysiveroista parhaimpien ulkomaisten
s.-lajien kanssa. Sen painokestävyys on noussut 600
kg:aankin cm2:iä kohti. — Iv a 1 s e d o n i-s :iä
saadaan, kun poltettua kalsedonia sekoitetaan
kalkin ja valkoisen hiekan kanssa. Se on
kiiltävän-valkoista, marmorinnäköistä. S o r e 1 in s. on
hyvin magnesiuminpitoista, kipsin tavoin
muovailtavaa, hyvin kovaa s:iä. M e d i n a-s.
valmistetaan dolomiitista. Kips i-s :ien
sitomis-kyky riippuu kideveden muodostumisesta.
Sellainen on m. m. K e a n e n-s. — H a m m a s-s :stä
ks. Hampaan taudit. :— Erilaatuisia
sekoituksia, joissa on kasvi- ja eläinkunnan
aineita, hartseja, liimaa y. m. nimitetään välistä
myös s :ksi. S. S.
Sementtikupari ks. Sementtivaski.
Sementtilaasti ks. Sementti.
Sementtimosaiikki aikaansaadaan siten, että
sementin näkyvään pintaan valettaessa sirotetaan
ohut kerros marmorisiruja. Pinta hiotaan
sementin kovetuttua sileäksi hierinraudalla. S:ia
käytetään etupäässä lattioita, lattialaattoja ja
por-rasastuimia varten. K. S. K.
Sementtiruukki ks. Sementti.
Sementtiteräs ks. Rauta.
Sementtitiili, ’sementistä ja hiekasta (vrt.
Betoni) tehty tiili, jota käytetään
rakennusteollisuudessa tavallisten savitiilien ja joskus
luonnollisen kivenkin asemasta. S :t tehdään
yleensä isommat kuin savitiilet ja useimmiten
lävelliset, joten niistä rakennettuun seinään tulee
lämpöä eristäviä ilmakerroksia. S:iä on
monenmuotoisia sekä kooltaan että rakenteeltaan,
mutta kaikilla pyritään seinän sisään
muodostamaan yksin- t. useampikertainen
mahdollisimman yhtenäinen ontelo samalla kuin tiilen
seinämien paksuus supistetaan mahdollisimman
pieneksi, 1-3 cm. S :t valmistetaan sullomalla
kuivahko hiekan ja sementin seos rautamuotteihin
taikka erikoiskoneilla. J. C-én.
Sementtivaski, joko kaivosvesistä, tai vasken
(ks. t.) valmistuksessa kuivaa tietä saadusta
vaskisuolaliuoksesta takorautaromulla saostettu
epäpuhdas vaskijauho, josta puhdas vaski
sulattamalla valmistetaan. Jälkimäistä valmistustapaa
käytettiin aikoinaan Pitkässärannassa. W. IV-o.
Semesteri (lat. sëme’stris - kuusikuinen, puoli-
vuotuinen), säännöllisesti uudistuva virkaloma;
myös yliopistollinen lukukausi (t,alvi-s., kesä-s.)
etenkin Keski-Euroopassa.
Semgallen, Kuurinmaan itäinen osa,
muinaisen semgallien (ks. t.) heimon asuma-alue.
Muodosti ensin keskiajalla erityisen
hiippakunnan, joka sitten yhdistettiin Riian
arkkihiippa-kuntaah. K. G.
Semgallit, liettualais-lättiläinen heimo;
mainitaan vanhoina aikoina (9-14 vuosis.) keskisen
Kuurinmaan asukkaina Aa-joen ympärillä.
K. G.
Semi [-e-] (lat.), puoli, yleinen yhdistyksissä
(myös merkityksessä ,,melkein").
Semiareiolaiset („puoliareiolaiset"), nimitys,
jota v:n 358 jälkeen käytettiin
homouusiolaispuo-lueesta. ks. Areiolainen riita.
Semiitti, seemiläinen.
Semikoolon (lat. sëmi = puoli, ja Koolon) =
puolipiste (ks. t.).
Semilargent [-arzä’] (ransk.) ks.
Uusi-hopea.
Seminaari (lat. sèminä’rium = taimitarha).
Paitsi tieteellisistä s:eista, joita varsinkin viime
aikoina on järjestetty yliopistoihin ylioppilaiden
perehdyttämiseksi tieteelliseen tutkimustyöhön,
käytetään nimitystä s. useissa maissa
merkitsemään kansakoulunopettajain valmistuslaitosta.
Näitä kansakoulunopettaja-s:eja on Suomessa tätä
nykyä suomenkielisiä Jyväskylässä (per. 1863),
Sortavalassa (per. 1880), Raumalla ja Raahessa
(per:t 1896) sekä Heinolassa (per. 1899) ja
Kajaanissa (per. 1900). Ruotsinkielisiä
seminaareja on Tammisaaressa (per. 1871) ja
Uudessa-kaarlepyyssä (per. 1873). Jyväskylän ja
Sortavalan s:eissa on kaksi osastoa, toinen mies-,
toinen naisoppilaita varten, kaikki muut ovat
yksi-osastoisia: Uudenkaarlepyyn, Rauman ja
Kajaanin s:t miesoppilaita ja Tammisaaren, Raahen
sekä Heinolan s :t naisoppilaita varten.
Suomen kansakoulunopettaja-s :ien oppikurssi
on nelivuotinen: kolmena ensimäisenä vuonna
annetaan pääasiallisesti yleissivistyksellistä
opetusta, neljäntenä pääasiallisesti ammatillista
valmistusta opettajatoimeen. Pääsyvaatimuksena 011
ylemmän kansakoulun kurssi ja täytetty 18
vuoden ikä. S:n oppiaineet ovat paitsi kasvatus- ja
opetusoppia uskonto, historia, maantieto,
luonnontieto, äidinkieli, toinen kotimainen kieli,
laskuoppi ja mittausoppi, piirustus, laulu ja
soitanto, voimistelu ja käsityöt. Oppimäärät
vastaavat suunnilleen lyseoiden oppimääriä paitsi
matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä,
joissa ne ovat melkoista suppeammat.
S:iemme järjestys on pääasiallisesti U.
Cygnaeuksen suunnittelema. Omituisimpana piirteenä
on niissä käsitöiden pakollinen opetus. Kaikissa
kohdin eivät s:mme kuitenkaan liene kehittyneet
sellaisiksi kuin ne alkuperäisesti tarkoitettiin,
vaan on niihin vaikuttanut tuntuvasti oppikoulun
esikuva. Niinpä Cygnæus suunnitteli
luonnontiedon opetuksen enemmän käytännöllistä elämää
koskettavaksi siten, että puutarhanhoidon,
maanviljelyksen ja kotieläintenhoidon opetus saisi
siinä huomattavan sijan.
S:iin on liitetty harjoituskoulu, jossa
neljännen s.-luokan oppilaat, n. s. opettajakokelaaat,
saavat harjoitusta opetuksen antamisessa ja
kou-lunhoidossa. Harjoituskoulu oli alkujaan järjes-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
