Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Semper ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1091
Senaatti
1092
s:n kokoon pyhitettyyn paikaan, senaatintaloon
(Curia Hostilia) tai johonkin temppeliin, avasi
kokouksen puheenjohtaja istunnon sekä esitti
kokouksen aiheen ynnä päiväjärjestyksen. Jos
keskustelua pidettiin tarpeellisena, kehoitti
puheenjohtaja senaattoreja lausumaan mielipiteensä
aloittaen vanhimmista jäsenistä. Äänestyksen
tuloksena oli s:n päätös (ks.
Senatuscon-su Ituni). Jäsenten lukumäärä oli tasavallan
alkuaikoina 400-500, Sullan aikana se nousi
600:aan sekä Cæsarin aikana vielä 900:aan.
Keisariajalla s. tosin edelleen nimellisesti oli
hallituksen varsinainen haltia; tämä ilmenee
siitäkin, että se erityisellä julistuskirjalla
määräsi hallitsijalle hänen valtuutensa. Mutta
hallitsija saavutti piankin yhä suuremman vallan
s:n kustannuksella. S:n valta väheni tuntuvasti
jo keisariajan alussa, kun ulkopolitiikan johto,
sotajoukkojen ylikoniento, provinssien hallinto
sekä ralia-asiain hoito joutuivat hallitsijan
käsiin. Toisaalta s:n valtaa enennettiin siten, että
Tiberius siirsi sille virkamiesten vaalit sekä
lainsäädännön kansankokousten lakattua olemasta.
S:ii rinnalla oli myöhemmin erityinen valiokunta
1. valtaneuvosto (consilium principis 1.
consisto-rium), joka sai alkunsa jo Augustuksen aikana.
Sotilasvallan ajoilta s:n merkitys jo oli ohi,
vaikka se vielä joskus, esim. Alexander
Severuk-sen aikana, hetkeksi sai suuremman vaikutuksen
valtion asioihin. Diocletianuksen luomassa
valtarakenteessa s :11a ei enää ollut mitään
valtiollista merkitystä edes nimellisestikään, vaan se
toimi siitä lähtien Rooman kaupungin
kunnallis-neuvostona. Ivonstantinus Suuri asetti myöskin
Konstantinopoliin s:n.
[Th. Mommsen. „Römisches Staatsrecht" ITI. 2
(1888); M. G. Bloch, ,,Les origines du sénat
romain" (1883); P. Willems, „Le sénat de la
république romaine" I-TIT (1878-85) ; Rénard,
.,Contribution A 1’histoire de 1’autorisation
légis-lative du sénat" (1899).] vrt. Rooma 3.
K. J. II.
2. Ylähuoneen nimitys useimmissa niistä
valtioista, joissa kaksikamarijärjestelmä on
voimassa; ylähuoneen jäseniä nimitetään silloin
senaattoreiksi (ks. Eduskunt a,
Kaksikamarijärjestelmä). 3. Venäjän senaatista ks.
Hallitseva senaatti.
3. Yliopiston professorikokouksen (=
,,yliopistollisen konsistorin") nimitys (»akateeminen
senaatti") useissa maissa.
4. Suomen s. on ylin hallitusvirasto ja
samalla korkein tuomioistuin. Historia. Heti
yhdistys- ja vakuuskirjan tultua voimaan
Kustaa III lakkautti Ruotsin ikivanhan
valtakunnanneuvoston ; samalla pysytettiin ne keskusvirastot,
n. s. kollegit (ks. Kollegi), jotka johtivat eri
hallinnonhaaroja. Kollegien joukkoon luettiin
myöskin hovioikeudet, vaikka ne olivat
tuomioistuimia. Suonien tultua Venäjään yhdistetyksi
ei Ruotsin kollegeja vastaavia virastoja täällä
ollut muita kuin hovioikeudet. Kollegeille
kuuluneita tehtäviä toimittamaan sekä maan ylintä
hallitusta hallitsijan nimessä hoitamaan
perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan hallitusneuvosto
eli -konselji, jonka ohjesääntö annettiin
elokuun 18 p. 1809. Ohjesäännön syntymisestä on
huomattava seuraavat seikat. Yhdistys- ja
vakuus-kirjan nojalla hallitsijalla oli valta, huomioon-
ottaen eräät perustuslaeissa lausutut yleiset peri
aatteet, perustaa uusi keskeinen hallitusvirasto.
Aleksanteri I. jok;i halusi kuulla säätyjen
mielipiteen asiasta, jätti niille Porvoon valtiopäivillä
esityksen hallituksen järjestämisestä eli
hallitus-konseljin perustamisesta. Säätyjen lausumat
mielipiteet ja toivomukset otettiin kaikissa
pääkohdissa huomioon. S:n ohjesääntö oli ja on
vieläkin hallinnollinen asetus, mutta s:n
järjestysmuotoa koskevat perusperiaatteet eivät ole
eduskunnan suostumuksetta muutettavissa, ne kun
ovat edellytetyt perustuslaissa tai muissa
eduskunnan myötävaikutuksella säädetyissä laeissa.
Hallituskonselji tuli käsittämään kaksi osastoa,
nim. talousosaston ja ylimpänä
tuomioistuimena toimivan oikeusosaston.
V. 1816 sen nimi muutettiin Keisarilliseksi
Suomen senaatiksi, millä tahdottiin osoittaa sen
välitöntä suhdetta hallitsijan omaan persoonaan,
mutta sen järjestysmuotoon ei tällöin tehty muu
toksia. Sittemminkään se ei ole joutunut
perinpohjaisten muutosten alaiseksi. Tosin on sen
jäsenlukua lisätty, sen toimivaltaa laajennettu ja
sen sisäiseen järjestykseen tehty erinäisiä
muutoksia. mutta 13 p. syyskuuta 1892 annettu uusi
ohjesääntö säilytti aikaisemmat perusteet, samoin
ne myöhemmät asetukset, jotka ovat tehneet
ohjesääntöön muutoksia ja joista tärkein on annettu
1896.
Senaatin kokoonpanosta on
ensinnäkin huomattava, että sekä s. itse että sen
molemmat osastot ovat kollegiaalisia virastoja.
Kumpaankin osastoon kuuluu ainakin kymmenen
senaattoria, joista yksi on varapuheenjohtaja ja
muut jäseniä. Heidät nimittää hallitsija
kolmivuotiskaudeksi kerrallaan ; jos virka tämän ajan
kuluessa joutuu avoimeksi, määrää hallitsija
toisen henkilön virkaan. S:n jäsenten tulee tietysti
olla Suonien kansalaisia. — S:iin kuuluu
myöskin prokuraattori (ks. t.) sekä virkamiehinä
esit-telijäsihteerejä ja kamreereja,
protokollasihtee-rejä ja apukanireereja. kanslisteja,
rekistraatto-reita ja ylimääräisiä kopisteja sekä kielenkään
täjiä.
Kaikkien oikeusosaston senaattorien sekä
oikeus-toimituskunnan päällikön ja vähintäänkin kahden
talousosaston senaattorin pitää olla lainoppineita,
s. o. tuomarintoimeeii oikeuttavan lainopillisen
tutkinnon suorittaneita, sekä kokeneita ja taitavia
tuomarintoimissa. Muiden talousosaston
senaattorien toimeen kuin edellämainittujen ei vaadita
mitään virkatutkintoja. Kaikki senaattorit
kuuluvat n.s. luottamusniiehiin, jotka hallitsija
nimittää virkaan ilman hakemusta ja ehdollepanoa.
Jos senaatin jäseneksi määrätään virkamies, niin
hän senkautta eroaa entisestä virastaan, jollei
hallitsija erityisesti määrää liäntä siinä
pysytettäväksi. Kenraalikuvernöörin asemasta senaatin
puheenjohtajana ks. Kenraalikuvernööri.
Kollegisena virastona s. toimii joko yhteisessä
täysi-istunnossa, s. o. molempain osastojen
yhteisessä kokouksessa, taikka kunkin osaston
yleisessä kokouksessa tai osastojen jaostokokouksissa.
Yhteiseen täysi-istuntoon kokoontuvat s:n
kaikki jäsenet käsittelemään niitä asioita, jotka
hallitsija tai kenraalikuvernööri s:n
puheenjohtajana erityisesti sen käsiteltäviksi jättää,
ja ilman erityistä määräystäkin valitsemaan
s:n edustajan kirkolliskokoukseen sekä ratkaise-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
