Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siebenbürgen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1197
Siebenburgen
1198
(alhaisimmat kohdat 160 m yi. merenp.).
Kar-paateilta (ks. t.), joiden korkein huippu S:ssä
on Negoi, 2,544 m yi. merenp., lähtee S:n
sisäosiin paljo haarakkeita, joiden välissä olevat
laaksot laajenevat tasangoiksi vain paikoin pääjokien
ympärillä. Keskellä S:iä on hedelmällinen
kumpu-maa Mezöség (S:n nummi), n. 6,000 km2.
Pää-joet Maros, Szamos, Olt (Aluta) ja Körös, kaikki
Tonavan lisäjokia. Paljo terveyslähteitä. Ilmasto
maan korkeuden takia verraten kylmä; v:n
keskilämpö Nagy Szebenissä 7,7 °C, Kolozsvärissa
-)- 9° C. Metsät varsinkin rajavuoristoissa
(kuusia. pyökkejä; sisäosissa tammia) laajat; 37,s %
maasta on metsäin peitossa. Niissä tapaa vielä
karhuja, susia, villisikoja, kettuja y. m. — As
u-tus on kansallisuudeltaan kirjavaa; 1910 oli
romaanialaisia 1,472,021 (55 %; asuvat etenkin
lännessä ja etelässä), unkarilaisia 918,217 (34,8 %,
1900: 32,9 %; lännessä ja idässä, jossa heitä
nimitetään sæéfceii/läisiksi), saksalaisia 234,085
(8.7%; kaakossa ja keskellä), juutalaisia,
ruteeneja y. m. Uskonnolliset olot ovat myös kirjavat;
kreik.-itämaalaisia 1910 oli 29,« %,
kreik.-katolisia 28 %, reformeerattuja 14.9 %,
roomal.-katolisia 14 %, evankelisia 8,g %, unitaareja
2.5’%, mooseksen uskolaisia 2,4 %. —
Elinkeinoista maatalous on tärkein. Maasta on n.
23 % peltoa ja viinitarhaa, 26 % niittyä ja
laidunta, vain 13.5 % viljelemätöntä ja metsätöntä.
S. on yleensä hyvin viljavaa; 1911 korjattiin
357.000 ton. vehnää, 638.500 ton. maissia (sitä
viljelevät etenkin romaanialaiset), 209,200 ton.
kauraa, 91,200 ton. ohraa ja 51,400 ton. ruista
sekä 403,000 ton. perunoita. Viinisato oli
784,544 hl, arvoltaan 35 milj. mk. Hedelmäpuita
pidetään paljo. Karjanhoito on hyvällä kaunalla;
1911 S :ssä oli l,u milj. nautaa, O.ss milj. hevosta,
l.i6 milj. sikaa, 0,85 milj. lammasta sekä
O.i milj. vuohta. Mehiläishoito myös mainittava;
silkkiäistoukan hoitoa harjoitetaan jossakin
määrin. — S. on Euroopan mineraalirikkaimpia
seutuja; S.-n käsittävässä Zalatnan
vuorikaivos-piirissä saatiin 1911 kultaa 2,230 kg (Euroopassa
vain Uralin vuoret kultarikkaampia), hopeaa
1.943 kg, rautamalmia 270.500 ton., ruskohiiltä
2.039,200 ton., yhteensä masuunien valmisteiden
ja kivihiilen (1,100 ton.) keralla arvoltaan
48.3 milj. mk. (25,4 % koko Unkarin vastaavasta
tuotantoarvosta). Lisäksi saadaan suolaa
(huomattavimmat saliinit Désakuassa, Marosujvärissä
ja Parajdissa) 141,400 ton., arvoltaan 16 milj. mk.,
vaskea, elohopeaa, lyijyä, rikkiä, arsenikkia,
alunaa, jalo- ja puoli jalokiviä, marmoria y. m. —
Teollisuus kehittymässä: olutpanimoita, viina-,
sokeri-, lasi-, nahka-, paperitehtaita, myllyjä
y. m. Kotiteollisuutena harjoitetaan kankaiden
kutomista. — Rautatieverkko ei ole ylitä taaja
kuin muualla Unkarissa, mutta tyydyttää
kuitenkin liikennetarpeen; 1911 rautateitä S:ssä oli
kaikkiaan 2,278 km. — S :n sivistyselämän
keskuksena on Kolozsvärin ylippisto (2,157
yli-opp. 1912). Koululaitoksen avulla koetetaan
vahvistaa unkarilaisuutta S :ssä. Kansakouluja
1910-11 oli kaikkiaan 2,673, niissä 97.642
oppilasta. Kansakouluista 1,184 koulussa oli
opetuskielenä unkari, l,234:ssä romaania, 255:ssä saksa;
67,655 oppilaan äidinkielenä oli unkari, 27.314
romaania ja 1,878 saksa. —
Hallinnollisesti S. 1868 jaettiin 15 komitaattiin: Alsö-
Fehér, Besztercze-Naszöd, Brassö, Csik, Fogaras,
Häromszék, Hunyad, Kis-Küküllö, Kolozs,
Maros-Torda, Nagy-Küküllö, Szeben, Szolnok-Doboka,
Torda-Aranyos, Udvarhely. — Vaakuna:
suuriruhtinaan kruunun kruunaama, punaisella
na,u-halla kahtia jaettu; ylhäällä sinisellä pohjalla
musta, n. s. „kasvava" kotka, jonka sivuilla
hopeinen puolikuu ja kultainen aurinko, alhaalla
kultaisella pohjalla seitsemän punaista tornia.
Värit: sininen, punainen, keltainen. E. E. K.
Historia. Nykyisen S:n vanhimmiksi
asukkaiksi mainitaan agathyrsit; myöhemmin syn
tyi täällä daakialaisten valtakunta; sen kukisti
keisari Trajanus 101-07 j. Kr. ja perusti sijaan
roonial. provinssin Dacian. V. 275 se joutui
gooteille, senjälkeen vuorotellen hunneille, gepideille
ja avaareille. 1000-luvulla unkarilaiset saivat
maassa jalansijaa. Unkarilaisia rajavartiostoja
sijoitettiin itärajalle, ja 1100-luvulla kutsuttiin
maahan saksalaisia (saksilaisia ja flanderilaisia),
joiden kaupunkeja olivat m. m. Hermannstadt
(Nagy-Szeben) ja Kronstadt (Brassö). Mohäcsin
taistelun jälkeen 1526 S:n käskyuhaltia Juhana
Zåpolya pääsi ruhtinaaksi; hän tunnusti
sulttaani Soliman II :n yliherrakseen ja irroittiS:n
Unkarin riippuvaisuudesta. Juhanan kuoltua
1540 järjesti hänen alaikäisen poikansa Juhana
Sigismundin holhooja, munkki Martinuzzi (ks. t.),
säätyjen myötävaikutuksella S:n itsenäiseksi
valtioksi. V. 1551 Martinuzzi luovutti maan
Unkarin hallitsijalle Ferdinand Habsburgilaiselle.
Tämä hänet kuitenkin pian raivautti tieltä,
jonka jälkeen S:n säädyt kutsuivat Juliana
Sigismundin hallitsijaksi. Hänen aikanaan
(1556-71) protestantit saivat uskonvapauden. Turkille
täytyi suorittaa vuotuinen vero. Vv. 1571-76
hallitsi Stefan Bäthory, joka 1575 tuli Puolan
kuninkaaksi. Hänen toinen seuraajansa
Sigis-mund Bäthory (v:een 1599) liittyi keisariin ja
katoliseen reaktsioniin sekä kukisti säätyjen
vapauden. Gabriel Betlilenin (Bethlen Gäborin.
1613-29) ja Yrjö Räköczy I:n (1629-48)
hallitukset muodostivat S:n loistoajan. Molemmat
ruhtinaat sotivat Saksan protestanttien sekä Ruotsin
ja Ranskan liitossa keisareita vastaan
valloittaen osia Unkarista; he turvasivat myös
unkarilaisille heidän valtiosääntönsä ja
uskonvapauden. Yrjö Rakoczy II :n (1648-60) aika oli
levoton; hän soti Kaarle X Kustaan liittolaisena
Puolaa vastaan; viimein turkkilaiset
karkoitti-vat hänet. Mikael Apafyn (1661-90) hallitessa
S. yhä vaipui. V. 1687 sodassa Turkin kanssa
keisarilliset miehittivät S;n; Thökölyn
menestyksellisen kapinan johdosta keisari Leopold
kuitenkin 1691 tunnusti S;n oikeudet. S:iä ei enää
yhdistetty Unkariin, vaan hallittiin eri
kruunun-maana. V. 1703 S. yhtyi Frans Räköczy II :n
kapinaan, mutta alistettiin 1708. Maria Teresia
teki S;n suuriruhtinaskunnaksi. Joosef II
aikaansai äkkipikaisilla uudistuksillaan
levottomuuksia S :ssä. Frans I :n ja Ferdinandin aikana
vaadittiin täälläkin vapaamielisiä reformeja;
unkarilaiset vaativat sen ohessa yhtymistä
Unkariin, mutta saksalaiset sitä vastustivat. V. 1848
Kolozsvärin (Klausenburgin) maapäivät
päättivät yhdistymisen, jota Unkarin kapinan johdosta
ei kuitenkaan toimeenpantu. Kun S:n
romaanialaiset eivät mielestänsä saaneet tasa-arvoisuutta
toisten kansakuntain rinnalla, liittyivät he keisa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
