Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siikajoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1245
Siikajoki—!
Siilikaktus
1246
toimiston julkaisemassa koskiluettelossa
mainitusta koskesta mainittakoon kuomattavimpina:
Nimi Putouksen pituus m [-Putous-korkeus-] {+Putous- korkeus+} m [-Hevosvoima-määrä-] {+Hevosvoima- määrä+} matalan veden aikana [-Hevosvoima-määrä-] {+Hevosvoima- määrä+} korkean veden aikana [-Teollisuuslaitoksia-] {+Teollisuus- laitoksia+}
Siikajoki:
Keihäskoski. . . . 1,000 14,o 373 36,960
Kestilänkoski . . . 220 1,6 85 4,672 Mylly.
Mylly- „ . . . 260 1,2 64 3,504 n
Keräsen- „ . . . 200 1,6 80 4,380 n
Vuornan- „ . . . 1,200 379 20,827 Saha ja 2 myl-
Arolan- „ 1,000 2,o 107 5,867 lyä.
Hytti- „ . . . 320 1,9 101 6.156 Mylly.
Kosken- „ . . . 200 1,9 101 6,156
Heikkilän- „ . . . 760 2.6 133 8,167 Saha.
Koskitalonkoski . . 1,335 3,2 171 10,453 M
Nivan- „ . . 150 1,0 53 3,267 „ ja mylly.
Hemmin- „ . . 297 1,6 80 5,040 M
Ruukin- „ . . 314 3,2 171 10,752 „ ja mylly.
Kallio- „ . . — 2,2 117 7,509
Kirkko- „ . . — 3,0 160 10,240
Kaijan- „ . . — 24,6 1,307 83,627
Meri- (1. Pata-)koski — 6,2 331 21,163
Neittävänjoki:
Niskakoski . . . . 240 1,4 37 261 „ ja mylly.
Mäläskänkosket . . — 2,6 67 467 Mylly.
Juoksulankoski . . — 2,8 75 523
Veittelän- „ . . 420 2,0 53 507
Myllypellonkoski . . 440 3,4 227 861 »
Lamujoki :
Kangaskoski . . . 350 2,2 — 323 n
Kiinkäänkoski . . . 80 1,0 — 147 n
Lappi- „ . . . 416 3,0 — 440 il
Leppi- ..... 460 2,6 — 500 n
L. E-nen.
Siikajoki ks. Leckö.
Siikakosken villatehdas, omistaja O.-y.
Gustaf Cederberg & C:o Joensuussa, sijaitsee Liperin
pitäjässä Joensuusta (jonne kesällä
laivaliikenne-yhteys) 34 km länteen, lähellä Taipaleen kreik.
kirkkoa, Taipaleenjoessa olevan Siikakosken (josta
tehtaan käyttövoima saadaan kahden, yhteensä
110 hevosvoimaisen, turbiinin kautta) äärellä.
Tehtaan perusti 1897 Siikakosken o.-y., joka 1905
myi sen nyk. omistajalle. Valmistus käsittää
lankaa (9,570 kg 1914), sarkaa ja muuta kangasta
(32,782 m), liuopapeitteitä (4,080 kpl.) ja saaleja
(6,970 kpl.), arvoltaan kaikkiaan 255,000 mk.
(1914); S. v. on ensimäinen laitos, jossa sarkaa
tehdasmaisesti on ryhdytty valmistamaan. —
Tarvittavasta raaka-aineesta n. 1/3 saadaan
kotimaasta, loput Venäjältä. Työväestöllä (50
henkeä 1914) tehtaan puolesta asunnot, lämpö ja
valaistus; sairas- ja liautausapukassa (varat
1915 Smk. 9,838:18). E. E. K.
Siikakoski, koski Rautalammin reitissä,
Konneveden länsipäässä, pit. 200 m, put.-kork. l,ao m,
hevosvoimamäärä keskiveden aikaan 880,
vesimäärä 55 m3 sek:ssa; sirkkelisaha ja 3 myllyä.
S. perattiin 1864 ja sen länsirannalle
rakennettiin n. 6 m :n levyinen väylä tukinuittoa ja
veneliikennettä varten. L. Il-nen.
Siikaniemi ks. Viipuri.
Siikasalmi, rälssitila Liperin pitäjässä 3 km
kirkolta lounaaseen. Tilan perusti 1760 »Karjalan
kuningas" kruununvouti Gabriel Wallenius, asuen
siinä v:een 1777. Myöhemmin tila oli hänen
jälkeläisillään sekä Hjerppe- (n. 1835-81) ja
Iläll-ström-suvuilla, viimem. suvun aikana
yhdistettynä Simananniemeen (ks. t.), kunnes 1910 Suo-
men valtio osti sen palstoitettavaksi.
Kantatilalla toimii v:sta 1913 alkaen maamieskoulu.
Simananniemen maanviljelyskoulu oli pitemmän
aikaa sijoitettuna S:n tilalle. Vanha 1760
rakennettu päärakennus paloi 1895. A. Es.
Siikasalmi, kanavoitu salmi Mikkelin
vesireitissä, n. 8 km etelään Mikkelin kaupungista,
Louhiveden-Mikkelin laivaväylällä (vrt. S a i
maa).
Siili (Erinaceus europceus), hyönteissyöjiin
kuuluva nisäkäs, n. 20 lajia käsittävän sukunsa
ainoa meikäläinen laji, tavataan sangen yleisenä
Ahvenanmaalla ja paikoin Varsinais-Suomen
saaristossa, harvinaisena Suomenlahden
rannikkoseudulla sekä joskus sisämaassa, Sortavalan seuduilla
saakka idässä. Sisämaassa tavatut yksilöt
lienevät kuitenkin usein alkuaan muualta tuotuja;
Etelä-Suomen herraskartanoihin tiedetään nim.
monesti hankitun s:ejä Virosta y. m. S. on
levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa sekä Aa-
(S.H.)
Siili poikasineen pesällään.
siassa Amuriin ja Kiinaan saakka idässä,
Palestiinaan y. m. S :n paksu ruumis on n. 24-29 cm
pitkä, jalat hyvin lyhyet, samoin häntä. Kuono
on suippo, korvat lyhyehköt, melkein piilossa
karvan sisässä. Huomattavin tuntomerkki on tiheä
piikkipeite selässä ja kupeilla. Erikoisesti
muodostuneen iholihaksiston vaikutuksesta s. voi
kääriytyä pallomaisesti kokoon niin, että
suojaton pää ja vatsapuoli peittyvät piikkisen
selkänahan turviin. Piikit (muuttuneita ja
vahvistuneita karvoja) ovat kellanruskeat, mustapäiset.
Niiden välinen pehmeä karva on
harmahtavan-keltaista. S:n kummankin leuan molemmat
kes-kimäiset etuhampaat ovat muita pitemmät
(tart-tumahampaat) ; yläleuassa niiden välissä on lovi,
johon alaleuan hampaat sattuvat. Ravintona ovat
hyönteiset ja niiden toukat, madot, nilviäiset,
pikku jyrsijät (s. tekee hyötyä maataloissa
hävittämällä rottia ja hiiriä), syö myös käärmeitä,
linnunpoikasia ja munia, ei yleensä kasviaineita.
Poikaset (4-10) syntyvät kesällä; piikit ovat
aluksi aivan pienet ja pehmeät. S. asustaa
metsissä ja pensastoissa, myös asuntojen lähellä,
rakennusten allakin y. m. Liikkeellä se on vain
öisin. Suojakseen s. voi kaivaa luolia pehmeään
maahan. Talven se viettää lämpimäksi
vuoratussa pesässä usein puunjuurien alla. — S:t
kuuluvat vanhimpiin nyt eläviin nisäkkäihin, suvun
edustajia tunnetaan jo eoseenikaudelta.
Rakenteeltaan ne ovat katsottavat hyvin alkuperäisiksi,
ja suvun säilyminen meidän päiviimme saakka,
vieläpä edelleen leviävänä, on näin ollen ehkä
katsottava erinomaisen piikkisuojuksen ansioksi.
I. V-s.
Siilikaktus, pallomaisista Echinocactus-\a,’]eista,
joskus käytetty nimitys, ks. Kaktuskasvit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
