Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Simon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1355
Simoniemi—Simpele
1356
kädestään lähtenyt. — S:n runoilijaluonteen
ete-vimmät ominaisuudet olivat herkkä tunne, hieno
äly ja erittäin kehittynyt muotoaisti. Sitäpaitsi
hänen runotuotannossaan ilmenee myös notkean,
aikansa sivistyksen huipulla olevan
maailmanmiehen laa jasydämistä, hieman velttoa
suvaitsevaisuutta.
Simoniemi ks. Simo 1.
Simonoseki (myös Simonoseki, ennen
Akama-gaseki), kaupunki Japanissa, Ilondon saaren
lounaiskulmassa, kapean S :n-salmen rannalla
vastapäätä Kiusiulla olevaa Modzia, Tokiosta
tulevan radan päätekolidassa; 58,254 as. (1908).
Erinomainen satama, avattu 1889
ulkomaiselle kaupalle; viedään kivihiiltä, riisiä y. m.,
tuodaan sokeria, papuja y. m. Kauppa 1911 oli
monta kertaa pienempi (tuonti arvoltaan 0,8 milj.,
vienti 1.4 milj. mk.) kuin edellisinä vv. (esim.
1910 oli tuonti arvoltaan 7.9 milj., vienti
21,7 milj. mk.). — Väestön vihamielisyyden
takia engl., alank.. ransk. ja ylidysv. laivat
pommittivat S:ia 1864 hävittäen sen suureksi
osaksi. V. 1895 S :ssa tehtiin rauha Kiinan ja
Japanin välillä (ks. Japani, palsta 1317).
E. E. K.
Simonstown [saimsmstaun] (myös Simon’s
Town), kaupunki Etelä-Afrikassa, Kap-maan
lounaiskulmassa, Kap-kaupungista etelään
Hyvän-toivon-niemen itäpuolella olevan False bav-lahden
haarakkeen Simon’s bay-lahden rannalla; 6,642 as.
(1904). S. on Englannin Kap-maan ja
Itä-Intian laivastojen pääasemapaikka;
korjauspajoja. vetotelakoita ja kuiva telakka suurimpia
sotalaivoja varten. False bay-lahdessa
kokonainen laivasto voi olla ankkurissa. — S. per.
1600-luvun lopulla, valittiin laivastoasemaksi
1810 epävarman Table bay-lahden asemesta.
Simony /-ni]. Friedrich (1813-96), itäv.
maantieteilijä, antautui v:sta 1840
alppitutki-mukseen, jonka alalla hän on saavuttanut sangen
merkittäviä tuloksia; v:sta 1851 Wienin
yliopiston maantieteen professori. Julkaissut: ,.Das
Dachsteingebiet, ein geographisches Charakterbild
aus den österreichischen Nordalpen" (1889-95)
y. m.
Sinionyi, Z s i g m o n d [kimon ji zigmond] (s.
1853), unk. kielentutkija, 1885-89 unkarin
kielen ylimääräisenä ja v:sta 1889 varsinaisena
professorina Budapestin yliopistossa, kirjoittanut
suuren joukon arvokkaita tutkimuksia varsinkin
unkarin sananjohto-, sanayhtymä- ja merkitys
opin alalta. S :n tavattoman laajasta, unkarin
kielen tutkimuksen miltei kaikkia eri puolia
käsittelevästä tuotannosta mainittakoon vain
seuraavat teokset: „A jelentéstan alapvonalai"
^Merkitysopin peruspiirteet", 1881), ,,A magyar
kö-töszök" (,,Unkarin kielen konjunktsionit", 3 os.,
1881-83), „Kombinäl6 szöalkotäs"
(„Sekamuoto-sanoista", 1888), ,,A magyar hatärozök"
(,,Unkarin kielen adverbiaali-määräykset", 2 os., 1888-95),
,,Lexicon linguæ hungaricæ ævi antiquioris"
(unkarin vanhemman kirjakielen sanakirja, 3 os.,
1890-93, yhdessä Szarvasin kanssa), ,,A
magyar nyelv" („Unkarin kieli", yleistajuinen
esitys, 1889. 2:nen pain. 1905; myös saks. ,.Die
un-garische Sprache", 1907), „Tüzetes magyar
nyelv-tan" I (1895; laajasti suunniteltu unkarin
kielioppi, sisältää äänne- ja muoto-opin ; nykyään jo
aivan vanhentuneen äänneopillisen osan on kir-
joittanut J. Balassa), „A jelzök mondattana"
(,,Attribuutti-määräykset", 1913) ; toimittanut
aikakauskirjoja „Nyelvtudomånyi Közlemények"
(1892-95) ja’ „Magyar Nyelvör" (v :sta 1895).
Julkaissut sitäpaitsi sanakirjoja ja oppikirjoja
käytännöllistä tarvetta varten. 1’. IV.
Simose, japanilainen räjähdysaine, joka on
eräänlaatuinen pikriinihappoa sisältävä sekoitus.
Simpanssi (Troglodytes niger t.
Anthropopithecus troglodytes), afr. ihmisenmuotoinen
apina (vrt. A n t r o p o i d i t), muistuttaa
gorillaa (luetaan yleensä samaan sukuun), ja
eräiden s:n ja gorillan muunnosten väitetään niin
lähenevän toisiaan, että rajaa niiden välille on
vaikea vetää. Yleensä s. kuitenkin on pienempi,
pituus n. 1,3-1,6 m :ä. ja vartalo sekä käsivarret
ovat lyhyemmät kuin gorillalla. Pää on verraten
iso, pyöreä, naama leveä ja litteä, nenä matala,
silmät huomattavan isot, korvat ihmisen korvia
muistuttavat, isot. Tyypillisen s:n karvapeite on
aivan mustaa, poskissa ja leuoissa on vaaleampi
parta. Naama on paljas, kellahtava, kämmenet
ja jalkapohjat samoin paljaat, ruskeat. S.
tavataan Afrikan troopillisessa metsävyöhykkeessä
länsirannikolta Ugandaan saakka. Sitä erotetaan
useita muunnoksia; Ranskan Kongon tschego
(T. tschego) käsitetään usein eri lajiksi. S. on
yksiavioinen ja elää parittain t. perheissä; iso
pesä on puussa. Maassa s. liikkuu vähemmän
kuin gorilla, puissa se kiipeilee hyvin taitavasti.
Ravintona ovat hedelmät y. m. kasviaineet,
pienet eläimet y. m. Henkisiltä kyvyiltään s.
näyttää olevan korkeimmalle kehittynyt
ihmisen-muotoisista apinoista. Vankeudessa se on
osoittautunut vilkkaaksi, älykkääksi ja oppivaiseksi
sekä hyvänluontoiseksi. Suhtautumisessaan
ympäristöönsä, tunteiden ilmauksissa y. m. se osoit
taa enemmän „inhimillisiä" piirteitä kuin muut
apinat, muistuttaen monesti pikkulasta. — Kuva
ks. Apinat. /. V-s.
Simpele, n. 30 km pitkä, saarekas,
luonnon-ihana järvi Parikkalan pitäjässä, Hiitolan- 1.
Kokkolanjoen vesialueen suurin järvi, suurin lev.
n. 6 km, korkeus n. 71 m yi. merenp.
Tärkeimmät kalat muikku, siika ja lahna. S:n rannalla
sijaitsee Parikkalan kirkonkylä.
Elisenvaaran-Savonlinnan rautatie kulkee Särkisalmessa
siltaa myöten S:n yli. — Hinaajalaivaliikennettä.
Simpele, paperitehdas ja puuhiomo Parikkalan
Kivijärven kylässä, Simpeleen järvestä lähtevässä
Hiitolan joessa olevan Juvankosken (melkein
äkkijyrkkä, put.-kork. 7.4 m, 864 hevosv. keskivedellä)
varrella, maanteitse 17 km päässä Syväoron
asemalta ja vesitse 27 km päässä Särkisalmen
asemalta Elisenvaaran-Savonlinnan radalla. Tehtaan
perustamiseen ryhtyi 1897 liikemies Matti Roiha,
joka saadakseen tehdasrakennukset valmiiksi
luovutti 1899 yrityksen Paperitehdas o.-y. Atlas
nimiselle yhtiölle (osakepääoma 1,500,000 mk.), mikä
ennättämättä saada tehdasta käyntiin 1902 teki
vararikon. Yhtiön omaisuuden osti kaksi yhtiön
osakasta, vuorineuvos Seth Sohlberg ja
tilanomistaja Albin Ramstén, järjestäen 1906 liikkeen
o.-y :ksi Aktiebolaget Simpele
(osakepääoma 700.000 mk., korotettu sittemmin 974,000
mk:aan). Laitokset saatiin käyntiin 1906.
Käyttövoima saadaan Juvankoskesta neljän (yhteensä
900 hevosv.) turbiinin kautta, joiden lisäksi
(ma-talanveden aikana koskesta ei riittänyt tarpeeksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
