Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1396
Siperia
1390
sia, 4,3% buddhalaisia ja lamalaisia, 2,2%
muhamettilaisia, 0,6% roomal.-katolisia, 0,6%
juutalaisia sekä 0.28% protestantteja. Monet heimot
ovat kuitenkin vain nimeksi kristittyjä.
Elinkeinot. S :n monien, tyh
jentymättö-mien luonnonrikkauksien käyttämistä ehkäisee
asutuksen vähäisyys, pääomien puute sekä ennen
kaikkea suunnattomista etäisyyksistä ja
rannikkojen vaikeakulkuisuudesta johtuva
liikennevai-keus. Vähimmän epäedullisessa asemassa tässä
suhteessa on Eurooppaa lähinnä oleva Länsi-S., joka
S:n radan avaamisen jälkeen sai tien maailman
markkinoille kalataloustuotteilleen (voille), ollen
nyk. voinviejänä maailman ensimäisiä.
Sitävastoin S:n metsät, vilja ja vuorien rikkaudet eivät
vielä ole päässeet maailman markkinoille. Niitä
käytetään vain S:ii omiin tarpeisiin. — V. 1897
S: n asukkaista 80,2 % har joitti maataloutta,
7,6% vuorityötä, tehdas- ja kotiteollisuutta, 3,s%
kauppaa ja liikennettä. Pääelinkeino
maanviljelys on keskittynyt Länsi-S :aan, sen
mustamulta-alueelle. Kuta idemmäksi S:ssa tullaan,
sitä vähemmän maanviljelystä harjoitetaan:
itärannikolla se ei enää tuota riittävästi viljaa
väestön tarpeisiin. S:n koko viljelyskelpoisesta
alasta lasketaan vasta n. 1,6% olevan
viljelyksessä. Viljelystavat ovat jokseenkin yhtä
alkuperäiset kuin Venäjällä; koneita tosin
käytetään enemmän, mutta lannoitusta ei
nimeksikään. Väittävätpä talonpojat paikoitellen
lannoitusta pelloille vahingolliseksikin.
Musta-multapeltokin tällaisesta hoidon puutteesta
vihdoin laihtuu, mutta koska maata on melkein
rajattomasti, voidaan tyhjiin imetty pelto
yksinkertaisesti hyljätä ja vähällä vaivalla muokata
uusi. Sadot pysyvät siten verraten hyvinä ja
hehtaaria kohden S :ssa korjataan jonkun
verran enemmän kuin Venäjällä. Pahana esteenä
viljelysmenetelmien parantumiselle on S :ssakin
kylän kaikkien maiden yhteisomistus. Vain
verraten vähässä määrässä on käytetty
nyttemmin sallittua oikeutta lohkaista maa
yksityisomistukseksi. — V. 1913 koko S:ssa
(tuotannon mitättömyyden takia tilastosta
kokonaan poisjätettyjä Jakutskin ja Sahalinin
provinsseja lukuunottamatta) korjattiin vehnää
2,345.200 ton. (josta S:ii neljän läntisimmän
kuvernementin, Toboljskin, Tomskin. Jeniseiskin
ja Irkutskin osalle tuli 2,033,600 ton.),
kauraa 1,804,000 ton. (yllämain. kuvernementeissa
1.498,800 ton.), ruista 835,000 ton. (715,000
ton.), ohraa 209,900 ton. (195,200 ton.),
perunoita 941.400 ton. (756,000 ton.). Muita
viljelyskasveja: hirssi, tattari, tupakka (861,000 kg
1912), keittiökasvit, pellava ja hamppu. —
Karjanhoito on yhtä alkuperäisellä
kannalla kuin maanviljelys. Karjan talviruokinta on
useinkin vallan laiminlyöty, eikä se talvisin usein
lypsä lainkaan. Navettojen asemesta on n. s.
jirigoneja, oikeastaan vain korkean, pajusta
palmikoidun aidan ympäröimiä ahtaita tarhoja,
jotka talvella peitetään harvalla olkikatoksella.
Kaikesta huolimatta on meijeritalous (tuotteena
voi) S:n radan avauksen jälkeen kehittynyt
jättiläismäisesti (voin tuotanto kasvoi 2,4 milj.
kg:sta 1898 140.9 milj. kg:aan 1909).
Voikau-pan pääpaikkana on Kurgan. Osuustoiminnalla
on kehityksessä ollut suuri merkitys. V. 1913
S:ssa oli nautakarjaa 5,954,000 (Toboljskin ja
Tomskin kuvernementeissa 3,615,500), hevosia
4.464.000 (main. kuvernementeissa 2,917,500),
lampaita ja vuohia 5,195,000 (3,159,400), sikoja
1,190,500 kpl. (686,800 kpl.); 100 as. kohden
S:ssa oli nautakarjaa 72 kpl. ja hevosia 54 kpl.,
enemmän kuin missään muualla Venäjän
valtakunnassa (Euroopan Venäjällä oli 100 as.
kohden 30 kpl. nautakarjaa ja 20 hevosta). —
Mehiläishoito paikoitellen huomattava. —
Kalastusta harjoittavat joissa etenkin alkuasukkaat,
sekä venäläiset Ison valtameren vesissä. V. 1911
ammattikalastajia oli kaikkiaan n. 16,200
(lukuunottamatta 10,000 japanilaista, jotka
kalastelevat ven. vesillä Isossa valtameressä), joista
8,000 kalasti Isossa valtameressä ja 4,300 Obin
vesistöissä. Kauppaan joutuneen kalan arvo oli
21 milj. mk. (94 milj. kg). —
Metsästyksellä on vielä suuri merkitys muutamille
alku-asukaskansoille, vaikkakin saalis vuodesta
vuoteen vähenee. V. 1912 metsästäjät saivat
turkiksia 4.3 milj. mk:n arvosta (72.7% koko Venäjän
valtakunnan turkissaaliin arvosta sam. v.) ja
metsälintuja 0,g milj. mk:n arvosta (40%
valtakunnan metsälintusaaliista). Tärkeimmät
turkiseläimet olivat oravat (saalis 998.482 kpl.),
soopelit (11,145 kpl.), kärpät (61.858 kpl.) ja ketut
(9,660 kpl.). — Metsänhoidosta S:ssa ei
voi puhua. Metsän lasketaan kaikkiaan
peittävän n. 2,5 milj. km2. Vain itärannikolta viedään
jonkun verran puutavaroita, mutta muualta
suunnattomat matkat tekevät niiden
kuljetuksen maailman markkinoille mahdottomaksi. —
Vuorityön kehitystä ehkäisee sama este. S :n
mineraalirikkaudet ovat tavattoman suuret,
mikäli nyt jo tiedetään, mutta niistä käytetään
huomattavammassa määrässä vain kultaa. Sitä
saadaan Itä-S :ssa etupäässä jokihiekasta
huuhtomalla (etenkin Lenan ja Amurin vesistöissä),
jotavastoin Länsi-S :ssa uudenaikaisemmat
työtavat kvartsimyllyineen y. m. ovat jo käytännössä.
Koko S :n kullànsaalis 1911 oli 48,700 kg (82,8%
koko Venäjän valtakunnan kullantuotannosta),
josta Länsi-S :n osalle tuli 7,300 kg (3,4%
enemmän kuin 1910) ja Itä-S :n osalle 41.400 kg
(13,8% vähemmän kuin 1910). Vielä
mittaamattomista rautamalmi rikkauksista käytetään vain
mitättömän pieniä osia, etupäässä Minusinskin
ja Baikalin tienoilla. Raakarautaa valmistetaan
vain Länsi-S :ssa, 1911 vähän yli 2,000 ton.
(0,i% koko Venäjän valtakunnan raakaraudan
valmistuksesta; 42,s% enemmän kuin 1910).
Kivihiiltä on valtavia kerroksia m. m. Tomskissa,
Jenisein tienoilla, Rannikkomaakunnassa ja
Salia-linilla, mutta koko tuotanto 1911 oli vain 1,6 milj.
ton. (5,7 % koko valtakunnan
kivihiileutuotan-nosta), vain mitättömästi enemmän kuin ed. v.
Altailla sekä Takabaikalissa saadaan vaskea
(kaikkiaan S:ssa 3,800 ton., 15,2% koko valtakunnan
vaskensaaliista ja 16,8 % enemmän kuin 1910),
tinaa, hopeaa y. m. Vielä mainittakoon
Turu-hanskin piirikunnan grafiittilouhokset.
Järvi-ja lähdesuolaa saatiin 1911 142.000 ton. —
Tehdas teollisuus on aivan mitätön; aksiisista
vapaissa teollisuuslaitoksissa 1910 työskenteli
27.846 ja aksiisin alaisissa 4.504 henkeä.
Aksiisista vapaan teollisuuden tuotantoarvo oli 68
milj. mk. Teollisuuden haaroista
huomattavimmat ovat mylly-, tali-, nahka-, viina-, olut-,
tupakka- ja tulitikkuteollisuudet. Ivotiteollisuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
