Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1400
Siperia
1390
1888). Samassa kaupungissa on myöskin
teknillinen korkeakoulu ja korkeimmat naiskurssit
sekä Makusinin lahjoitusvaroilla perustettu (1916)
„kansanyliopisto". Lukioita, reaalikouluja y. m. s.
keskikouluja 1912 oli 66 (21.205 oppilasta;
Taka-haikalia koskevat tilastotiedot ovat v:lta 1909,
Irkutskia ja Jakutskia koskevat v;lta 1910),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 113 (opp. 9,299),
yksityisiä ja kirkollisia kouluja 54 (opp. 3,276),
kansakouluja 6.005 (opp. 308,247). — Kirkolliset
olot on järjestetty samoin kuin Euroopan
Venäjällä. S:ssa on 3 arkkipiispan (Tomskissa,
Irkutskissa ja Vladivostokissa) ja 5 piispanistuinta.
Hallinnollisesti S. ei muodosta mitään
erityistä kokonaisuutta, vaan sen
kenraalikuver-nementit, kuvernementit ja provinssit ovat
samassa välittömässä riippuvaisuudessa Pietarin
keskusvirastoista kuin Euroopan Venäjän
vastaavat hallinnolliset alueet. S:n kuvernementtien ja
provinssien pinta-alat ja asukasmäärät 1913
olivat:
km3 as.
Amurin provinssi....... 447,750 241,100
Irkutskin kuvernementti 894,900 733,600
Jakutskin provinssi...... 3,791,410 327,700
Jeniseiskin kuvernementti ... 2,614.260 982,500
39,400
Rannikkomaakunnan provinssi . . 547,330 604,000
Sahalinin provinssi....... 37,990 14,300
Takabaikalin provinssi..... 613.280 920,500
Toboljskin kuvernementti . . . . 1,327,310 2,005.500
Tomskin kuvernementti..... 862,530 3,919,8(10
Kunnallishallinto on järjestetty samoin kuin
Venäjällä. Semstvolaitos puuttuu; sen
järjestämistä Toboljskin ja Tomskin kuvernementteihin
puuhataan paraikaa (1916). -— Korkein
tuomioistuin S:ssa on Irkutskin appellatsionioikeus. —
Sotalaitoksesta ks. V e n ä j ä.
Historia. S:n valloituksen panivat alulle
Stroganovit, jotka 1574 saivat Iivana Julmalta
luvan perustaa linnoituksia Toboljin, Irtysin
y. m. S:n jokien varsille suojatakseen Uralin
itäpuolella olevia alueitaan ja
turkistavarakaup-paansa. Stroganovit ottivat palvelukseensa Jermak
nimisen rosvopäällikön kasakkoineen, joka
valloittaen tataari-kaanin pääkaupungin Sihirjin (vrt.
S a b i r i t) tunkeutui Irtysin toiselle puolelle
asti (ks. Jermak Timofejevits) ja
tarjosi valloittamansa alueen Iivana Julmalle.
Vaikka tataarit sittemmin voittivat Jermakin
ja saivat Sibirjin takaisin valloitetuksi, ei se
sanottavasti viivästyttänyt etenemistä, jota
helpotti asutuksen harvuus ja vedenjakajien
mataluuden takia vaivaton siirtyminen vesistöstä
toiseen. Niinpä valloitettiin Toboljsk 1568 ja
tehtiin 1590 provinssin pääkaupungiksi,
perustettiin Tomsk 1604. Jeniseisk 1618, Krasnojarsk
1628, Jakutsk 1632, Irkutsk 1652, ja 1649
het-mani Habarov lähti sotaretkelle, jolla hän
valloitti Amurinmaan. Se kuitenkin oli pakko
Nertsinskin rauhassa 1689 jättää takaisin
Kiinalle. Itään päin tunkeutuessaan kasakat
samalla lähettivät partiojoukkoja pohjoiseen, jotka
1620 saavuttivat Viljui’n, 1627 Angaran, 1628
Lenan ja 1633 Kamtsatkan. Tämä saatiin
kokonaan valloitetuksi 1699. S:n valloittamista ei
kuitenkaan seurannut sen asuttaminen:
valloituksen turvaamiseksi vain perustettiin kasakka-
kyliä sopiville paikoille. Ensimäinen
kuverne-mentti muodostettiin 1708 Toboljskin
provinssista; 1719 muodostettiin Irkutskin provinssi,
1806 S :n kenraalikuvernementti ja 1822 S.
jaettiin Itä- ja Liinsi-S:aan. Eteneminen Ison
valtameren rannikkoa kohden aloitettiin uudelleen
1852, jolloin ven. retkikunta laski Amuria
myöten alas. Kiina luovutti Amurinmaan ja
Us-suri’n alueen Aigunin ja Pekingin sopimuksissa
1858 ja 1860. Japanilta saatiin 1875 Sahalin ja
Mantsuria miehitettiin 1900, mutta Portsmouthin
rauhassa 1905 Venäjän oli pakko luovuttaa
Japanille takaisin Sahalinin eteläpuolisko sekä jättää
Mantsuria Kiinan haltuun. — S:n tutkimiseen
ovat venäläisten, saksalaisten y. m. ohella
ottaneet sangen tehokkaasti osaa myöskin
suomalaiset, etenkin kansa-, kieli- ja muinaistieteellisten
kysymysten valaisemiseksi. Perustavaa laatua
ovat varsinkin M. A. Castrénin (ks. t.)
tutkimukset (vrt. myös Ostjaakit, Samojedit ja
Vogulit sekä Siperian
muinaisjäännökset).
Suomalaisia tuli sotavankeina
1700-lu-vun alussa S:aan, jossa heillä Toboljskissa ja
Irkutskissa oli omat seurakuntansakin, mutta he
olivat kuitenkin jäljettömiin hävinneet silloin
kun Inkeristä maaor juutta pakoon lähteneet
suomalaiset 1802 Toboljskin kuvernementin
Tjuka-linskin piiriin 220 km Omskin kaupungista
luoteiseen aron ja metsän rajamaille perustivat
Ryzkovan siirtolan, S:n suomalaisista
siirtoloista vanhimman, josta Länsi-S:n muut suom.
siirtolat ovat saaneet kantaväestönsä. Suomen
suomalaisia alkoi S:aan saapua 1826, jolloin
Suomesta ruvettiin S :aan lähettämään kuolemaan
tuomittuja, pakkotyöhön armahdettuja
pahantekijöitä sekä sellaisia irtolaisuudesta y. m.
tuomittuja, jotka ennen rangaistusaikansa päättymistä
pyysivät päästä S:aan uutisasukkaiksi. V:een
1888, jolloin S :aan lähettäminen Suomesta
lopetettiin, S:aan oli toimitettu kaikkiaan 880
pakkotyöläistä sekä 2,356 uutisasukasta.
Hallituksen käskystä 1843 alettiin koota kaikkia
Länsi-S:n luteriiiuskoisia Rvzkovaan; ensimäiset
Suomesta lähetetyt saapuivat sinne 1848. Kun
olot Ryzkovassa täten kävivät ahtaiksi ja
rauhattomiksi sekä Ryzkova lisäksi 1848 paloi
poroksi, lähti 1849 moni ryzkovalainen etsimään
itselleen uusia maita. Siten perustettiin B
u-gene Ryzkovasta koilliseen, metsäseutuun, 65
km Irtysin rannalla olevasta Taran kaupungista
(S.H.) Ryzkovan kirkko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
