Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soldanella alpina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1581
ta jana, teollisuusmieheuä ja kartoittajana; sai
1859 luvan palata Suomeen, missä 1861 tuli
hänen järjestettäväkseen annetun rahapajan
johtajaksi. S. harrasti myöskin filosofiaa ja
julkaisi ,,Finsk tidskrift" aikakauskirjassa
kirjoi-tussarjan „Herbart och Kein" (1877-78); muita
julkaisuja ,,0m lysgas och dess användning"
(1859), ,,Suomen tervapoltosta ja mitenkä se olisi
parannettava" (1861). [Juhani Aho, »Aatteiden
mies" (1901).]
2. Karl Erich S. (1811-70), suom. lääkäri,
edellisen veli, on ensimäisenä ryhtynyt
kääntämään Kalevalaa saksan kielelle, johon hän, n. s.
Vanhassa Suomessa syntyneenä, oli hyvin
perehtynyt. Saksannos, joka tehtiin 1838, näkyy
jääneen aivan alkuunsa; tallessa siitä on vain
käsikirjoituksen katkelmia (vanhan Kalevalan 1 :nen,
29 :s ja puolet 15;ttä runoa). [Valvoja 1909,
siv. 272-3.] E. N. S.
3. S.-B r o f e 1 d t f-brOfdt], Venny
(Vendiä) Irene (s. 1863), suom.
taidemaa-laajatar, A. F. S:n tytär, aloitti taideopintonsa
Helsingissä Suomen taideyhdistyksen koulussa
sekä Maria Wiikin ja A. v. Beckerin johdolla,
jatkoi opintojaan Pietarissa 1883-84 ja v:sta 1885
alkaen useana vuonna Pariisissa. Ollut
sitäpaitsi matkoilla m. m. Espanjassa ja Italiassa.
S. on maalannut etenkin
kansanelämänkuvauk-sia, joista mainittakoon luonteenkuvaukseltaan
huomattavat »Ateria savolaisessa
talonpoikais-tuvassa" (1892), »Heränneitä" (1898,
Ateneumissa) ja »Heränneiden seurat" (1906). S :n
tuotantoon kuuluvat myöskin maisema-
(varsinkin merenrannikko-) ja vapaat
henkilökuvamaa-laukset. Maalauksistaan S. sai Pariisin
maailmannäyttelyssä 1889 »mention honorahle"n ja
1900 pronssimitalin. Ulkomaanmatkoillaan S. on
valmistanut joukon jäljennöksiä vanhojen
mestarien teoksista. S. on ahkerasti työskennellyt
lasten kirjojen kuvittajana. S;n aloitteesta
perustettiin Helsinkiin 1906 yhdistys »Taidetta
kouluihin", ja on S. ollut m. m. sen ensimäisenä
puheenjohtajana. V:sta 1891 S. on naimisissa
kirjailija Juhani Ahon kanssa.
Soldanella alpina,
Primulaceæ-heimoon
kuuluva pieni
vana-kasvi, jolla on sirot,
kellomaiset,
sinipuner-vat kukat, niissä
liuskaiset terälehdet.
Lehdet pyöreähköt. On
Alppien ihania
kevät-kasveja. K. L.
Soldo (monikko soldi), entinen it. lasku- ja
vaskiraha, = V20 liraa, = 5 penniä, vrt. S o 1 i d u s.
Soleillet [soleijë’], Paul (1842-86), ransk.
Afrikan tutkija, matkusteli 1865-66 Algeriassa,
1871 Algerian takaisessa Saharassa, saapui 1873
Insalahin keitaalle, tutki 1878-80 Senegalia,
perusti 1881 ransk. kauppaseuran toimesta
Somalimaahan ransk. siirtolan. Julkaissut:
»Exploration du Sahara central" (1874), »Les voyages et
découvertes de P. S." (1881), »Ohock, le Choa, le
Kaffa" (1886) y. m.
Solenhofen ks. S o ! 11 h o f e n.
Solenni (lat. sole’nni8 = vuosittain uudistuva),
juhlallinen. — Solenniteetti. juhlallisuus.
— Solenniteettisali, juhlasali.
1582
Solenoidi ks. Sähködynamiikka.
Solf ks. S u 1 v a.
Solfatara
tä’-J, sammunut tulivuori [-Italiassa Poz7Aioli’n lähellä Napoli’n länsipuolella.
Sen aukoista virtailee nyt rikinpitoisia kaasuja.
Tämän mukaan nimitetään yleensä rikinpitoisia
jälkivulkaanisia kaasunvirtauksia s :oiksi.
P. E.
Solfeesi, mus., ks. S o 1 f e g g i o.
Solfeggio [-e’dzo], mus., (it.), sanaton
laulu-etvdi. Nimitys on aiheutunut siitä, että
tämäntapaisissa harjoituksissa sanojen sijasta
käytetään sävelten it. nimiä, ja näistä kaksi, soi ja
fa, on yhdistetty runkosanaksi, josta s. on
johdannainen. I. K.
Solferino [-rl’-], kylä Pohjois-Italiassa Garda
järven eteläpuolella; siellä tapahtui 24 p. kesäk.
1859 taistelu, jossa ranskalaiset ja
sardinialaiset (143,000) voittivat itävaltalaiset (130,000).
Voittajain mieshukka 12,2 %, voitettujen 16,» °/c.
Taktillinen arvo 0,9.
Solger [zolgar], Karl Wilhelm
Ferdinand (1780-1819), saks. esteetikko ja filosofi,
joka lähinnä liittyi Schellingin kouluun. S.
herätti huomiota varsinkin esteettisillä
tutkimuksillaan »Erwin, vier Gespräche über das Schöne
und die Kunst" (ITI, 1815), »Vorlesungen über
die Ästhetik" (1829). //. Kr-n.
SOLliem ks. Taimisto.
Solidaarinen (ransk. solidaire < lat. solidus
= luja, luotettava), yhteinen, yhteisvastuullinen.
S. 011 sellainen sitoumus, joka on useille
henkilöille yhteinen siten, että se tosin on vain
kerran suoritettava, mutta että täyttä suoritusta
voidaan hakea keltä velalliselta tahansa. Jos
siis esim. takuusitoumus on solidaarinen,
merkitsee tämä, että velkoja voi hakea maksua
ta-kausmiehiltä miten parhaiksi näkee, siis
myöskin yhdeltä ainoalta täyttä suoritusta, ollen sillä
takauskumppanilla, joka on suorittanut enemmän
kuin oman osansa, valta ajaa n. s. takautuvaa
(regressi-) kannetta muita vastaan. S.
velkasuhde syntyy tav. yhteisen velka- tai
takaussitoumuksen kautta, mutta saattaa myöskin
aiheutua siitä, että useat henkilöt ovat yhteisesti
tuottaneet vahingon. Useimmiten on velallisten
keskinäinen suhde sellainen, että kukin
vastaa »pääluvun mukaan", mutta vastuu voi,
asianhaaroista riippuen, olla toisenlainenkin.
Solidaarisuus voi olla olemassa oikeutettujenkin
henkilöiden puolella, siten että useista velkojista
kukin voi vaatia täyttä suoritusta (jos yhdelle on
suoritettu koko määrä, eivät muut tietysti enää
voi mitään vaatia). R. E.
Solidago ks. P i i s k u.
Soli Deo gloria [-1 -5 -Ö-] (lat.), ainoastaan
Jumalalle kunnia (lyh. S. D. G.).
Solidi (lat. solidus), luja, vankka, luotettava,
vakavarainen. — Soliditeetti. lujuus,
luotettavuus, vakavaraisuus.
Solidikelta, happokelta,
aminoatsobentsolidisul-fonihapon natriumsuola, väriaine.
Solidisini, sininen, kankaalle painettu väri,
joka saadaan kun indigosineä käsitellään
tina-kloruurilla ja näin saatu indigovalkoinen
painetaan kankaaseen, jonka kudoksiin se imeytyy ja
kiinnittvy muuttuen ilman vaikutuksesta
siniseksi. ’ ’ 8. 8.
Solidivihi-eä ks. Malakiittivihreä.
Soldanella alpina—Solidivihreä
(S.H.) Soldanella alpina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
