Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soluelimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1603
Soi ventti—Somalia
1604
Solventti (lat.. solvens < solvere = maksaa),
maksukykyinen.
Soma, juovuttava juoma, jota Intiassa Vedojen
aikana käytettiin uhriaineena. Useissa virsissä
sitä kiitetään pelastusta ja kuolemattomuutta
tuottavaksi jumaluudeksi, vrt. Intian
uskonnot. E. K-a.
Soma [-Ö-] (kreik.), ruumis, nykyaikaisessa
biologiassa erikoisesti ruumiin varsinaiset
„ra-kennussolut" vastakohtana lisääntymissoluille.
èomaasivakuutus (ransk. chömage
=työnkes-keytys) 1. keskeytymisvakuutus
tarkoittaa sen vahingon korvaamista, minkä
tulipalon aiheuttama keskeytys liikkeessä,
vuokran-menetys sinä aikana, minkä huoneet tulipalon
aiheuttamien vahinkojen takia ovat
vuokraamatta, y. m. tuottaa. Itse palovahinkoa ei s:ssa
korvata, vaan sen korvaaminen kuuluu
palovakuutuksen alaan. S:ta on tosin jo jonkun
aikaa harjoitettu useissa maissa, mutta
huomattavaan kukoistukseen ei tämä vakuutusmuoto ole
missään päässyt. Suomessa ei s:ta toistaiseksi
harjoiteta. Suom. palovakuutusosakeyhtiö
Fennia kuitenkin harjoittaa sitä Norjassa.
[„’Vakuutussanomia", 1912, siv. 32 seur.;
,,Hand-wörterbuch der Staatswissenschaften" VIII, siv.
314-316 (1911).] ks. Palovakuutus.
O. W. L.
Somaattinen (kreik. söma = ruumis),
ruumiillinen, ruumiiseen kuuluva (vrt. Soma).
Somali (yksik. somal), haamilaisiin kuuluva
kansa Itä-Afrikassa. Somali-maassa, galla-kan-
san itäpuolella,
lukumäärältään l-2,i milj. Sen
sukuperästä ei olla täysin
selvillä. Useat tutkijat,
kuten esim. Paulitschke,
pitävät todennäköisenä,
että pääaineksena ovat
gal-lat, joihin on sekaantunut
ehkä ensiksi jo vanhan
ajan lopulla tulleita
arabialaisia (somalilaiset itse
väittävät olevansa arab.
juurta) ; neekerivertakin
lienee joukossa, ainakin
lännempänä asuvissa
heimoissa. Arab.
vaikutukseen viittaavat useilla
heimoilla sangen
silmiinpistävät seem. kasvonpiirteet:
pitkulaiset kasvot, käyrä,
pitkä nenä, ohuet huulet ja vaalea ihonväri.
Tukan- ja parrankasvu hyvä. Vartaloltaan
somalilaiset ovat kookkaita, voimakkaita. Henkiset
kyvyt hyvät. Luonteenominaisuuksia matkailijat
yleensä moittivat, syyttäen somalilaisia
kavaluudesta, julmuudesta ja intoliimoisuudesta, mutta
myös tunnustaen heidän itsenäisyydentunteensa
ja vapaudenrakkauteusa. Useimmat heimot ovat
kiihkomuhamettilaisia, sangen sotakuntoisia.
Kieli liaamilainen; arab. kirjoitusmerkit
käytännössä. Pukuna tav. pitkä, hartiain ja
vyötäisten ympäri kiedottu puuvillaviitta. Sandaalit
yleisiä. Asumukset vaihtelevat elintapojen
mukaan: kaupungeissa savi-, kylissä risu- ja
olkimajoja, paimentolaisilla telttoja. Aseina
keihäs, pyöreä kilpi, miekka, jousi ja uuolet.
harvemmin pyssy. Pääelinkeinona karjanhoito,
(S.H.) Somalimies.
mutta myös maanviljelystä, metsästystä ja
kauppaakin harjoitetaan. — Monogamia vallitsee.
Mies ostaa vaimonsa. Naiset suorittavat melkein
kaiken työn. Ympärileikkaus yleinen, samoin
infibulatsioni (tytöillä). Yhteiskunnallisesti
somalilaiset jakaantuvat paimentolaisiin, paikoillaan
asuviin maataviljeleviin ja kaupunkilaisiin
(etupäässä pitkin rannikkoa), hajallansa koko
Somalimaassa asuviin hylkjiieimoihiu (metsästäjiä,
käsityöläisiä, kuminkerääjiä) ja kauppiaihin.
Val-tiollisesti he ovat hajaantuneet lukuisiin,
toisistaan riippumattomiin heimoihin (rer 1. fakida),
joiden päällikköjen valta on verraten vähäinen.
Ileimot voidaan luokitella kolmeen pääryhmään:
liasi ja (asuvat Englannin Somali-maassa ja
suurimmassa osassa Italian Somaliaa), h a v i j a
(Ogadenissa) ja rahanvin (Tanan ja Jubin
välissä Englannin Itä-Afrikassa). Näiden seassa
hajallaan asuvat hylkyheimot (midzan, jebir.
tonial y. m.) ovat ehkä maan varhaisempia
alkuasukkaita (Paulitscliken mukaan Keski-Afrikan
kääpiökansojen sukulaisia). Vain rannikolla
asuvat somalilaiset tunnustavat eurooppalaisten
yliherruutta. Useat sisämaassa, Ogadenissa,
asustavat heimot ovat liittyneet Muhammed ben
Abdul-lahiin („Hullu Mullah"), joka 1899 ryhtyi
sotaan englantilaisia, sitten myös italialaisia
vastaan, pitäen niin hyvin puoliaan, että
englantilaiset 1910 jättivät alueensa sisäosat hänen
haltuunsa, ja italialaisetkin turhaan koettivat häntä
kukistaa. [Paulitschke, ,.Beiträge zur Etlinograpliie
der S., Gall a und Harari" (1888); Ferrand, „Les
Gomalis" (1903); A. W. Schleicher, „Die
Somali-Sprache" I (1892); Reinisch, „Die
Somali-Sprache" (3 os., 1900-03); de Larajasse,
,,Somali-English and English-Somali dictionary" (1897).]
E. E. K.
Somalia 1. Italian Somali-maa. Italian
omistama alusmaa Somali-maassa, käsittää
kappaleen Somali-maan pohjoisrannikkoa sekä koko
itärannikon Jubiin asti etelässä; sisämaahan S.
ulottuu 150-500 km leveydeltä. N. 400,000 km2,
365,300 as., joista 300 italialaista. — Rannikko
on pohjoisessa korkeaa, kallioista, idässä
hiekkaista, kaikkialla lahdetonta, vailla ainoatakaan
kelvollista satamapaikkaa. Koillisessa on mereen
pistävä Ras Hafun niminen niemeke, Afrikan
mantereen itäisin kohta (51° 27’32" it. pit.),
n. 21/2 km idempänä Kap Guardafui’ta. Maa
on paraasta päästä ylätasankoa, aron luontoista.
Joista (suurimmat rajajoki Jub, Vebbi Dzebeli
ja Nogal) vain Jubissa on kautta vuoden vettä.
Suurempien jokien laaksot viljelyskelpoisia;
muualla menestyy paraiten karjanhoito.
Päätuotteet: voi, karja, norsunluu, kahvi, mvrlia.
kumi. vuodat, durra. Niistä saadaan myöskin
tärkeimmät vientitavarat; tiliv. 1912-13 vienti
oli arvoltaan 2.i milj., tuonti
(teollisuudentuot-teita, polttoöljyä, puutavaroita) 6,s milj. mk.
Vienti käy etupäässä Sansibarin kautta.
Laivaliikenteessä 1913 selvitettiin kaikkiaan n. 0.5 milj.
rek.-ton. — Pääpaikka ja -kaupunki
Moga-dischu (n. 10,000 as.), itärannikon eteläosassa;
sisämaan tärkein kaupunki on Lugh, Jubin
varrella. — Hallinnollisesti S:ssa erotetaan
Poh-jois-S., Nogal, Obbia ja S. Italiana (ennen
Bena-dir). Hallintoa hoitaa kuvernööri. V. 1914 S:n
sotavoimiin kuului yli 4.000 miestä: lisäksi
poliisivoimaa 460 miestä. Alusmaan tulot tiliv.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
