Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sorbilaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1627
Sorelin lejeerinki—Sormus
1628
Ranskan akatemian jäseneksi; teoksia: „Le
t raité de Paris du 20 novembre 1815" (1873),
»Histoire diplomatique de la guerre
franco-alle-mande" (1875), ,,La question d’Orient au XVIII :e
sivele" (1878), „L’Europe et la révolution
fran-gaise" (pääteos, 8 nid. 1885-1904), »Montesquieu"
(1887), »Madame de Stael" (1891). S. on myös
julkaissut kaksi romaania ja (yhdessä Funck
-Brentanon kanssa) „Précis du droit des gens"
(1877). J. F.
Sorelin lejeerinki sisältää sinkkiä ja hieman
rautaa ja vaskea. Käytetään kuvapatsaiden
valamiseen.
Sorex ks. Päästäiset.
Sorghum = Andropogon (ks. t.); S.
vul-garc = Andropogon sorghum.
Sorites (kreik. söre’itcs 1. sörVtés, alk.
„jou-koittainen", »kasaantunut", sitten s. [-[syllogis-mo’s]-] {+[syllogis-
mo’s]+} - »kasattu päätelmä"), ketjupäätelmä (ks. t.);
tarkemmin määrättynä s. on sarja syllogistisia
päätelmiä, jotka liittyvät toisiinsa siten, että
edelläkäyvän päätöslause tulee toiseksi premissiksi
seuraavaan, ja jotka esitetään yhtenä
kokonaisuutena, lausumatta välittäviä päätöslauseita, joten
koko sarja suorastaan johtaa yhteen ainoaan
lopulliseen päätöslauseeseen. Esim.: kaikki
muuttuvainen on katoavaista; kaikki liikkeessä oleva
on muuttuvaista; kaikki aineelliset kappaleet
ovat liikkeessä; taivaankappaleet ovat aineellisia
kappaleita; maapallo on taivaankappale; siis:
maapallo on katoavainen. — Myöskin eräs
muinaiskreikkalaisten sofistien keinotekoinen
näen-näistodistus, »röykkiötodistus" I.
»jyväkasa-todistus" (lat. acervus). A. Gr.
Sorjo. 1. Kylä Kurkijoen pitäjässä lähellä
Parikkalan rajaa. Nälkävuosina 1867-68 ja
lähinnä seuraavina vuosina sinne siirtyi,
hovineu-vos A. von Etterin omistaman Kurkijoen
hovi-tilan takamaille uutisasukkaita Pohjanmaan ruots.
rannikkopitäjistä (Alavetelistä, Kruunupyystä,
Pietarsaaresta, Teerijärveltä y. m.). Kylässä on
(1916) vielä 133 ruotsinkielistä asukasta; ruots.
kansakoulu (per. 1890). Etenkin
Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmistuttua on kylään
muuttanut paljon suomalaisia ja 1909 on sinne
perustettu suom. kansakoulu; ruots. siirtola on nyk.
suomalaistumaan päin (m. m. seka-avioiden
kautta). A. Es.
2. Rautatieasema (V 1.)
Elisenvaaran-Savonlinnan rata-osalla, Elisenvaaran ja
Syvä-oron asemien välillä, 8 km Elisenvaarasta, 74 km
Savonlinnaan.
Sorkka ks. Artiodactyla ja Kavio.
Sorkkaeläimet 1. p a r i v a r p a i s e t ks.
Artiodactyla ja Kavioeläimet.
Sorkkamätä, märkivä, usein
kudoskuoleutu-inaan vievä sorkkatulehdus, jonka tav. aiheuttaa
sorkkien eri osiin ilmestyneihin pieniin
ruhjoutumiin tai haavoihin joutunut tartunta-aine.
Tulehdus tunkeutuu toisinaan sorkan sisäosiinkin,
jolloin tauti saa pahemman luonteen. Joskus
ilmestyy s:ää karjassa useihin eläimiin samaan
aikaan. Hoito perustuu sorkkain puhdistukseen,
niiden tarkoituksenmukaiseen vuolemiseen ynnä
desinfisioivain aineiden käyttämiseen. Kp.
Sorkkarauta, terästanko, jonka päät ovat
litteät, käyrät ja halkinaiset ja jota käytetään
naulojen irtikiskomiseen, laatikkojen avaamiseen ja
vleensä murtamiseen. P-o P-o.
Sorkkatauti ks. Suu- jà sorkkatauti.
Sormet ks. Käsivarsi.
Sormiasento, mus., on tärkeä keino
soittoesi-tyksen saattamiseksi sujuvaksi, täsmälliseksi ja
ilmeikkääksi. Etenkin sillä on suuri merkitys
kosketin- ja jousisoittimien käytössä. Senvuoksi
merkitään s. (etenkin harjoituskappaleissa)
tärkeissä kohdissa numeroilla nuottien ylä- tahi
alapuolelle. — Sormitus, s:n merkintä. I. K.
Sormieläimet (Chiromyidæ), puoliapinaheimo,
käsittää yhden ainoan lajin, a i-a i n (Cliiromys
madagascariensis). S. nimi johtuu siitä, että
sormet ja varpaat ovat hyvin pitenneet; isoa
varvasta lukuunottamatta on niissä kaikissa kynnet
(erotus muista puoliapinain alaheimoista), ks.
muuten A i-A i. I. V-s.
Sormiharjoitus, mus., pelkästään teknillisen
kätevyyden edistämistä tarkoittava
sävelyhdis-telmä, vailla taiteellista muodostusta ja
mielenkiintoa (vrt. Etydi). S:t ovat tuiki
tarpeelliset, jotta soittajan huomio kokonaan kiintyisi
kulloinkin harjoitettavaan teknilliseen
yksityiskohtaan. I. K.
Sormio ks. Manuaali.
Sormitulehdus (panaritium), sormen ihossa ja
ihonalaisessa kudoksessa ilmenevä tulehdus,
sormi-ajos.
Sormovo, kylä Keski-Venäjällä,
Niznij-Novgo-rodin kuvernementissa, Volgan oik. rannalla,
11 km Niznij-Novgorodin yläpuolella; 40,243 as.
(1910). -—- Suuret, 1849 per. konepajat ja
rautatehtaat.
Sormus, tavallisimmin jalosta metallista tehty
rengas, sormen koriste, usein vertauskuvallinen
tunnusmerkki; käytännön mukaan sinetti-,
kihla-, vihkimä- t. taik a-s.
Esihistoriallisella ajalla oli n. s. raha-s:ia: kulta- t.
hopea-kierukkoja, joista tarpeen mukaan taitettiin
metallia. Sinetti-s:ia oli jo muinaisilla
egyptiläisillä, juutalaisilla, kreikkalaisilla ja
roomalaisilla. Solonin aikana oli kullakin vapaalla
Kreikan miehellä kultainen, hopeainen tai
pronssinen sinetti-s.; naiset pitivät norsunluisia tai
meripihkaisia s:ia. Vanhimpina aikoina olivat
roomalaisten — samoinkuin aikaisemmin
etruskien — sinetti-s:t raudasta; ainoastaan
senaattorien ja heidän arvoistensa henkilöiden s:t
olivat kultaa. Hiotuilla kivillä koristettuja,
osittain hyvinkin komeita s:ia pitivät Aleksanteri
Suuren ajoilta aina Rooman valtakunnan kukis-
(S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
