Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spinthariskooppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1733
Spinthariskooppi—Spiritismi
1734
„S. Ein Kultur- und Lebensbild" (1894); Erliardt,
,,Die Philosophie des S. im Lichte der Kritik"
(1908; sisältää ankaran kritiikin S:n
oppijärjestelmän loogillisesta todisterakennuksesta).
B. Auerbach (1837) ja O. Hauser (1907) ovat
romaanien muodossa esittäneet S:n elämää.]
A. Gr.
Spinthariskooppi (kreik. spinth&r - kipinä, ja
shopein = katsella), koje, jolla tutkitaan
radioaktiivisten a-säteiden (ks.
Radioaktiivisuus) fluoressenssivarjostinta kohdatessa
aikaansaamaa valontuikahdusilmiötä. S. on toisesta
päästään sinkkikiilteellä päällystetyllä levyllä,
toisesta suurennuslasilla suljettu putki. Levyä
kohtaavat putkeen suljetusta vähäisestä
radium-bromidimäärästä lähtevät a-korpuskelit
aikaansaavat mainitun, suurennuslasilla havaittavan
ilmiön. U. S:n.
Spioneerata ks. S p i o n i.
Spioni (it. spione), vakoilija, urkkija. —
Spionaasi, vakoilu, urkinta. —
Spioneerata, vakoilla, urkkia.
Spiraali (lat. splra - rengas, kierre). 1 .Matern.
S. 1. kierukka, tasokäyrä, joka kiertyy
äärettömän monta kertaa saman kiinteän pisteen, n. s.
navan ympäri, loitoten yhä kauemmaksi siitä.
Tästä pisteestä piirretty suora leikkaa siis s:ia
äärettömän monessa pisteessä. Yksinkertaisin s.
on A r k h i m e d e e n s., jonka navasta lähtevää
sädettä pitkin tasaisella nopeudella liikkuva piste
muodostaa, kun tämä säde samalla kääntyy navan
ympäri tasaisella kulmanopeudella. Jos liikkuvan
pisteen polaariko’ordinaatit ovat r ja v, jaa vakio,
(S.H.) 1. Saniaisen lehtikärki. — 2, 3, 4.
Spiraaliornamentti-karvoja. — 5. Pronssisolki (löydetty Itä-Preussista). —
6. Voluutti (Epidauroksen Tholoksesta). — 7.
Ruusukkeeseen päättyvä roomal. akanttikierukka.
niin Arkhimedeen s:n yhtälö on: r = av. Muista
s :eista mainittakoon 1 o g a r i t m i-s. (yhtälö
r = av), parabolinen ja hyperbolinen s.
U. S :n.
2. Tärkeä ornainentaalinen aihe, jolla luonnossa
on vastineensa muutamain kotiloiden kuoressa,
sa.niaiskasvien käpristyvissä lehtikär jissä,
keväällä palko- ja käynnöskasvien kärhissä y. m.
Ollen vanhalle kivikaudelle vieras s. esiintyy
uudemmalla kivikaudella Välimerenmaissa ja
Iveski-Euroopan ,,löss"-(toimimaa-) alueella
spi-raali-meander-keramiikassa, sittemmin
vaskikau-della spiraalimaisesti kiertyvissä vaski- ja
kulta-nauhakoristeissa; pronssikaudella, etenkin
myke-neläisellä ajalla metallinauhakoristeena ja
ornamenttina kultalevyissä, pronssiastioissa ja aseissa
y. m. Raudan yleistyessä s.-koristus yleensä
häviää, klassillinen meander (ks. t.) ja sen
muunnokset jäävät sijalle; mutta se pysyttelee
myöskin kaikissa myöhemmissä kehittyneissä
orna-menttityyleissä köynnösornamentin täytehaaroina
ja ennen kaikkea joouilaisen ja korinttilaisen
tyylin kapiteelivoluuteissa. vrt.
Esihistorialliset ajanjaksot (liitekuva II, kuva
7; liitekuva III, kuva 15), Meander,
Paini e 11 i, Voluutti, Ornamentiikka.
U-o N.
Spiraalikaira (ks. Spiraali) 1. -p o r a =
k i e r u k k a p o r a. ks. Pora ja Kaira.
Spiraaliporras ks. Kierreportaat.
Spiræa, angervo, spirea,
ruusukasvi-heimon suku. Ruohoja t. pensaita, joiden valkeat
t. punaiset kukat ovat tertuissa t. huiskiloissa.
Hedelmä tuppilo. Noin 50 lajia, pohjoisessa
lauhkeassa vyöhykkeessä. MesiangervofS.
uimaria 1. Uimaria pentapeiala) on yleinen kosteilla
niityillä, lihavissa korvissa ja purojen varsilla.
Koristepensaita on useita kymmeniä, meillä
yleisimmät punervakukkainen pajunlehtinen
spirea (S. salicifolia) ja valkokukkainen p i
h-Ujanlehtinen spirea (8. sorbifolia).
K. L.
Spirantit (lat. spirä’re - hengittää, puhaltaa) 1.
frikatiivit (lat. fricä’re = hangata),
rako-äänteet, on nimenä niillä konsonanteilla, joita
äännettäessä keuhkoista tuleva ilmavirta
kuuluvasti hankautuu (suuaukossa olevien) ääntimien
muodostaman raon 1. ahdingon seinämiin. S:eja
ovat esim. s, z, s, z, f, v, l, j, h.
Spirillum, spirilli ks. Bakteerit.
Spiritismi (lat. spiritus = henki) on se oppi,
että henkiolennot, erittäinkin vainajien henget,
omituisilla keinoilla saattavat ilmaista ihmisille
läsnäolonsa ja antautua ajatustenvaihtoon heidän
kanssaan. Tämä seurustelu on s:n mukaan
mahdollinen vain määrättyjen henkilöiden, „m e
e-d i o i d e n", välityksellä, jotka soveltuvat henkien
lähettämien vaikutteiden vastaanottajiksi.
Toisinaan kuullaan koputuksia, joilla henget,
käyttäen sovittua merkkijärjestelmää, vastaavat
tehtyihin kysymyksiin; toisinaan ne kirjoittavat
tiedonantojaan, käyttäen psykografia (ks. t.);
toisinaan meedio suorastaan kirjoittaa paperille
»automaattista kirjoitusta", s. o. hänen kätensä
kirjoittaa, vaikka hän ei tietoisesti olijaa
kättään eikä tiedä, mitä kirjoitus sisältää; toisinaan
henki ilmaisee sanottavansa meedion suun kautta.
Sen ohessa selitetään henkien vaikuttamiksi
monenlaisia muita spiritistien koeistunnoissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
