Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - St. ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1753
St.—Stackelberg
1754
vat nykyään huomattavaa matto-, paperi-,
nahka-, hopea-, vaski-, puuleikkaus- y. m.
teollisuutta.
St. ja St (< Saint, Sankt ja Sant
< lat. sanctus) - pyhä.
Staabi (saks. Stab), esikunta (ks. t.).
Staaff [stäv], Karl Albert (1860-1915),
ruots. politikko. S. tuli jo ylioppilasaikoinaan
tunnetuksi vapaamielisistä harrastuksistaan ollen
m. m. Verdandi-yhdistyksen perustajia ja sen
ensimäinen puheenjohtaja; toimi v :sta 1893
asianajajana Tukholmassa; oli v:sta 1896 jäsenenä
toisessa kamarissa, missä liittyi kansanpuolueeseen
ja sen hajottua vapaamieliseen
kokoomuspuolueeseen ; otti huomattavaa osaa unionin purkamista
koskeviin neuvotteluihin, oli elok.-lokak. 1905
neuvottelevana jäsenenä sekaniinisteristössä ja
mukana Karlstadin kokouksessa; marrask.
1905-toukok. 1906 pääministerinä puhtaassa
vasem-mistoministeristössä; valittiin 1910 toisen
kamalin varapuheenjohtajaksi; lokak. 1911-helmik.
1914 uudelleen pääministerinä. S :n toinen
minis-teristö ajoi perille koko kansaa koskevan
vanhuus- ja työttömyysvakuutuksen ja sai
perustetuksi työväenasioiden käsittelyä varten erityisen
sosiaalihallituksen. S:n luopumisen 1914 aiheutti
se seikka, että kuningas helmikuussa main. v:na
toimeenpantujen suurten puolustusystävällisten
mielenosoitusten, n. s. talonpoikaiskulkueen,
johdosta esitti puolustuslaitoksen järjestämiseen
nähden pitemmälle meneviä uudistuksia suosivaa
kantaa kuin S. J. F.
Staapi ks. Staabi.
Staarosta (ven. starosla), vanhin. Puolassa
ennen vanhaan aatelismies, jolla oli läänityksenä
kuninkaan maatila ja usein myöskin tuomiovalta
määrätyllä alueella. — Venäjällä kylän esimies
y. m. — Böömissä = pormestari y. m. J. F.
Staaten-saari, Etelä-Ameriikassa, Tulimaan
kaakkoiskärjen edustalla, 70 km pitkä, 10 km
leveä, korkein kohta Mount Hope 900 m yi.
merenp., melkein aina lumen peitossa. Tulimaasta
sen erottaa 25-30 km leveä Le Mairen-salmi. —
Kuuluu Argentiinaan.
Staattinen (kreik. statiko’s = pysähdystilaan
saattava), tasapainollinen.
Staattinen momentti (ks. Staattinen ja
Momentti) ks. Momentti, Statiikka
ja L u j u u s.
Staattinen sähkö ks. S ä h k ö.
Stab [stäpj, saks. pituusmitta, merkitsi 1868
annetun mitta- ja painoasetuksen mukaan samaa
kuin metri (v:een 1884 saakka). Frankfurt
a. M:ssa ransk. kangastavaran mittaamiseen
käytetty s. = 1.182 m. Saksissa s. oli = 1,133 m,
Sveitsissä (1835-76) = kaksi kyynärää =1,2 m;
vastaava ransk. mitta aune \aune usuelle 1812-39)
oli myös 1,2 m. U. S :n.
Stabat mater, mus. (lat., =,,Seisoi äiti"
[murheissansa juurella ristin - - ]), katol.
pitkäper-jantaisekvenssi, Jacopone di Todin runoilema
(noin 1300). Alkup. 1-äänisen sävelmän tekijää
ei tunneta. Sittemmin ovat useat tunnetut
säveltäjät sepittäneet laajoja kuoroteoksia tämän
runon sanoihin (Josquin de Près, Palestrina,
Astorga, Pergolesi, Rossini, Suomessa Kuula).
/. K.
Stabiæ, vanha oskilainen kaupunki
Kampa-niassa Pompeji’n eteläpuolella Mons Lactarius-
(nyk. Monte di Lettere-) vuoren juurella, tunnettu
terveyslähteistään, hävitetty liittolaissodan aikana
89 e. Kr., täydellisesti tuhoutunut 79 j. Kr. yhdessä
Pompeji’n ja Herculaneumin kanssa. Sen
lähistöllä (lounaassa S :sta) on nyk. Castellammare
di Stabia. [Cosenza, „Stabia" (1908).] K. J. U.
Stabiili (lat. stäbilis < stäre = seista), vankka,
pysyvä. — Stabiliteetti, vankkuus,
pysy-väisyys.
Staccato [stakkä’-] (it.), mus., työnnähtäen.
S.-esityksessä sävelten aika-arvo lyhennetään
mahdollisimman lyhyeksi; jäljellä oleva nuottiarvon
osa jää sävelten väliseksi tauoksi. Nuotteihin s.
merkitään pisteillä tahi pilkuilla nuottien ylä-
tahi alapuolella (esim. J J _ ^ ^ ^ ^ ^ 7
/. K.
Stachiewicz [stah&vits], Peter (s. 1858),
puolalais-galitsialainen taidemaalari, opiskellut
Krakovassa ja Münchenissä. Työskennellen
Krakovassa S. on saavuttanut suosiota
maalauksillaan sekä etenkin piirustuksillaan ja
kuvitustöillään. Mielikuvitusrikkaalla ja vilkkaalla
esitystaidolla S. on pääasiallisesti käsitellyt
legendoja ja satuja sekä myöskin hist. ja
nykyaikaisia aiheita.
Stachys, p ä h k ä m ö, huulikukkaisiin
kuuluva suku, jonka edustajista useimmat ovat
ruohoja, joilla on
vastakkaiset lehdet ja punaiset,
valkeat t. keltaiset kukat
valekiehkuroissa. Meillä on
4 lajia, joista 2
punakukkaista 011 alkuperäistä:
herttalehtinen
metsä-pähkämö (S.
silvati-cus), joka kasvaa
verraten yleisenä lehtokasvina
Etelä- ja Keski-Suomessa,
ja kapealehtinen s u
o-p ä h k ä 111 ö (S. palustris),
joka kasvaa yleisenä
Etelä-ja Keski-Suomen pelloilla,
paikoittain myös
rannoilla. Hopeanvalkeaa,
karvaista 8. lanataa,
viljellään puutarhoissa
koristekasvina. Eräistä S.-lajeista käytetään juuria tai
paksunneita juurakoita vihanneksina. K. L.
Stackelberg [stakalberhj/, vanha aatelinen
suku, kotoisin Reinin seuduilta, josta tuli
Itä-meren-maakuntiin; 1626 Sisäänkirjoitettu Ruotsin
ritarihuoneeseen. Eri haaroja on korotettu
vapaaherran ja kreivin arvoon. Berndt Otto S.
(1662-1734) otti Porin rykmentin everstinä
kunniakkaasti osaa suureen Pohjan sotaan, joutui
Pultavassa vangiksi ja tuli rauhan jälkeen
sotamarsalkaksi ja Suomen armeian ylipäälliköksi.
K. G.
Stackelberg [stakalberhj], Otto Magnus
(1787-1837), itämeren-maakuntalainen
muinais-tutkija ja taiteilija, otti 1810-14 osaa siihen
Kreikkaan ja Vähään-Aasiaan tehtyyn
tutkimus-retkeen, jolla 111. m. löydettiin n. s. Aiginan
kuva-ryhmät (ks. A i g i n a) (1811) sekä Phigaleian
läheisyydessä olevan Bassain Apollonin-temppelin
korkokuvat (ks. P h i g a 1 e i a). Roomasta kitsin
S. myöhemmin teki matkoja Etelä-Italiaan, Sisi-
(S.H.) Metsäpähkämö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
