Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Starbäck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
Stasov—Statiikka
12
syystä häiriintyessä jtt estyessä, vrt. S i n
i-tauti.
Stasov, Vladimir V a s i 1 j e v i t s
(1824-1906), ven. taidehistorioitsija ja
kansanrunouden-tutkija, opiskeli lakitiedettä ja palveli
virkamiehenä v:een 1851, jonka jälkeen oleskeli kolme
vuotta Firenzessä ja Roomassa. V. 1856 hän tuli
jäseneksi paroni M. A. Korffiu esiniiehyydellä
toimivaan komiteaan, jonka tehtävänä oli koota
aineksia Nikolai I :n hallituksen historiaan, ja
kirjoitti useampia historiallisia tutkimuksia,
m. m. ..Nikolai l-.n nuoruusvuodet", ..Sensuurin
historia Nikolai 1 :n aikana", ..Keisari Ivan
An-tonovitsin ja hänen perheensä historia", jotka
joutuivat Aleksanteri II:n persoonalliseen
kirjastoon. Vv. 1856-72 hän oli virkamiehenä Iveis.
julkisen kirjaston taiteellisessa osastossa ja v:sta
1872 mainitun osaston kirjastonhoitajana. S:n
taidehistoriallisista tutkimuksista mainittakoon:
..Venäläinen kansanornamentti" (1872),
„Valjas-luokki" (1877), „16:nneh vuosis.
kreikanuskoi-set kirkot Länsi-Venäjällä" (1880),
..Huomautuksia muinaisven. puvusta ja varustuksesta"
(1882), ,,Muinaisven. käsikirjoitusten
alkukirjaimiin kätketyt kuvat" (1884), „Armeenialaisten
käsikirjoitusten ornamentiikka" (1886),
^Slaavilainen ja itämaalainen ornamentti IV-XIX
vuosis. käsikirjoituksissa" (1886), ,,Juutalainen
ornamentiikka". Hän on julkaissut useiden ven.
taiteilijoiden elämäkerrat ja on esiintynyt
huomattavana musiikkiarvostelijana. V. 1868 ilmestyi
hänen tutkimuksensa ,,Venäläisten bylinain
alkuperästä", jossa hän koetti osoittaa, että Venäjän
eepillinen kansanrunous ei ollut alkuperäinen,
vaan lainattu itämailta turkkilaisten heimojen
välityksellä. Vaikka S. innoissaan menikin liian
pitkälle, sai hänen teoksensa aikaan täydellisen
käänteen ven. kansanrunouden tutkimuksessa.
S. kirjoitti myös joukon musiikkihistoriallisia ja
musiikkikriitillisiä teoksia. — Kokoelma hänen
teoksiaan ilmestyi 3 osassa 1894. J. J. il.
Stassfurt [st-], kaupunki Saksassa, Saksin
maakunnassa, Magdeburgista etelään
Magde-burgiu hallitusalueessa, Bodde-joen varrella,
ratojen risteyksessä: 16,794 as. (1910). — S. on
suuren kalisuola-alueen keskustassa ja harjoittaa
suurenmoista kalisuolan louhintaa sekä
monenlaista kemiallista teollisuutta. On kalisuolan
tuottajana maailman markkinoilla ensimäinen. —
Mainitaan jo 806. Sen keittosuolakerrokset
tunnettiin jo varhain ja 1500-1600-luvuilla
suola-kaivostyö oli sangen kukoistava. Keittosuolan
louhintaa vaikeuttivat kuitenkin paksut,
kokonaan arvottomiksi luullut kali- ja
magnesiumi-suolakerrokset, joiden arvo havaittiin vasta viime
vuosis. puolimaissa.
Stataarinen (lat. statäfrius), seisova;
verkalleen edistyvä.
Stateeri (kreik. stalCr). muin. Kreikassa yleensä
paino; myös raha. Attikalainen hopea-s. tav. =
4 drakhmaa, josta sen nimitys tetradrakhmon.
Kulta-s:n arvo vaihteli, ollen esim. Attikassa =
20 drakhmaa (= dareikki, ks. t.) ja Kyzikoksessa
= 28 drakhmaa. E. R-n.
Staten Island ks. New York, palsta 1137.
Statiikka (kreik. statiko’s = paikalleen
pysähdyttävä), oppi kappaleiden tasapainosta, osa
mekaniikkaa (ks. t.), esittää ne ehdot, joiden
vallitessa kiinteät (geostatiikka), nestemäiset
Kuva 1. (S.H.)
(hydrostatiikka) ja kaasumaiset (a e r
o-statiikka) kappaleet ovat tasapainossa.
Tekniikassa s:11a tav. tarkoitetaan ensinmainittua,
rakenteiden laskemista varten sovellettuna. Ollak
seen tarpeeksi luja tulee nim. rakenteen, johon
joku voima, esim. kuorma, vaikuttaa, olla
tasapainossa. Tämä on mahdollista siten, että
rakenteen osiin syntyy sisäisiä, n. s. jännitysvoimia,
jotka vastustavat kuormia ja pitävät niitä ja
siten koko rakennetta tasapainossa, jos näinä
jännitykset pysyvät rakenteen aineen lujuuden
rajoissa (jännitystasapaino). Kun siis ulkoiset
1. vaikuttavat voimat tunnetaan, voidaan
jännitysvoimat määrätä joko laskelmien tai
piirrel-mien — graa’fillisen s:ii (ks. t~) — avulla
yleisten tasapainolakien perusteella. Näitä ovat:
tasapainossa olevien
voimain momenttien
(ks. t.) summa mihin
pisteeseen nähden
tahansa on = 0, ja myös
projektsionien (ks. t.)
summa mille suunnalle
tahansa = 0. Jos esim.
nostokurkeen
(nosto-kranaan) ABC
ripustetaan kuorma P,
johtuu siitä rasituksia —
jännitysvoimia S1 ja
82 — sauvoihin AB
ja BC, jotka ovat sellaisia, että ne pitävät
kuormaa P tasapainossa. Ne saadaan esim.
momentti-lain mukaan määrätyksi siten, että piste C
otetaan momentti pisteeksi, jolloin P.pt-\-Siai-{-S^.O =
Pi
0.Si = —— P puristusta, ja sitten A momentti-
pisteeksi, jolloin Pp»+8i.0—SjBo = 0. S-2 =— P
"s
vetoa. Graafillisesti (ks. Graafillinen
statiikka) saadaan jännitysvoimat jakamalla jos
sakin voimakaavassa piirretty kuorma P (esim.
1,000 kg=l em) sauvojen AB:n ja BC:n
suuntiin, niin että ne muodostavat suljetun kulmion
(voimakulmion), jossa nuolisuunta (voimien
vai-kutussuuuta niiden yhteiseen vaikutuspisteeseen B
nähden) on jatkuva. Helposti
näkee nyt, jos nuolisuunnat
otetaan huomioon, että näiden
kolmen voiman projektsioni
on = 0 esim. P: n suunnalle,
sillä (kuva 1 a) P+6c—ca-0.
Jos taas voima (kuorma) P
vaikuttaa seinästä ulkonevaan
palkkiin (kuva 2), muodostuu
sen leikkaukseen a—a
taivutusmomentti P.a, joka aikaansaa
palkin sisään leikkauksessa
a—n jännityksiä, jotka
leikkauksen yläosassa ovat vetäviä ja alaosassa
puristavia ja muodostavat siis keskenään sisäisen
momentin, joka
pitää ulkoista
taivutusmomenttia tasapainossa (ks. L
u-j uus). Staattisen
luonteensa puolesta
erotetaan rakenteet
kahteen
pääryhmään : staattisesti
Kuva 1 a. (S.H.)
Kuva 2.
(S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
