Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Steenstrup ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
21
Steenstrup—Stefan us
22
Steenstrup. 1. Johannes J apet us
Smith S. (1813-97), monipuolinen tansk.
luonnontutkija, tuli 1841 Sorun akatemiaan
mineralogian ja kasvitieteen lehtoriksi, 1845
Kööpenhaminan yliopiston eläintieteen professoriksi. S:n
aikaisemmista teoksista mainittakoon
turvesuo-tutkimuksen alalla uraa-aukova ,,Geognostisk
-geologisk undersogelse af skovmosserne
Vidnes-dam og Lillemose" (1841) sekä S:n ehkä
huomattavin teos „Om forplantning gennem vekslende
generationsrækker i lavere dyreformer" (18421,
jossa ensi kerran yhtenäisesti käsitellään
eläinten sukupolvenvuorottelua. S :n muut, lukuisat
eläint. teokset käsittelevät etupäässä mustekaloja,
äyriäisiä (etenkin loismuotoja), Tanskan
muinaista eläimistöä y. m. Viimemainittuihin
liittyvät S : n tutkimukset Tanskan ateriatunkioista.
joiden tunnettu nimi køkkenmodding on S:n
keksimä. Useiden S:n teosten arvoa alensi
jossain määrin hänen taipumuksensa esittää liian
pitkälle meneviä johtopäätöksiä; tästä oli
seurauksena monet kiivaat tieteelliset väittelyt. —
S:n kuvapatsas on Kööpenhaminan yliopiston
edustalla. (I. V-s.)
’2. Johannes Christoffer Hagemann
Reinhardt S. (s. 1844). historiantutkija,
edellisen poika; v:sta 1882 professorina
Kööpenhaminassa. S. on tutkimuksissaan liikkunut mitä
erilaisimmilla aloilla; julkaisuja: „Studier over
kong Valdemars jordebog" (1874), ..Normannerne
MV" (1876-82), „Den danske bonde og
frihe-den" (1888), ,,Historieskrivningen i Danmark i
det 19 aarli." (1889), ,,Vore folkeviser fra
mid-delalderen" (1891), muinais-ja varhaisempi
keskiaika teoksessa ..Danmarks riges historie",
„Tids-regning. En kort oversigt over kronologien"
(1908), „De danske stednavne" (1908),
„Indle-dtnde studier over de ældste danske stednavnes
bygning" (1909). J. F.
3. Knud Johan V ogel i us S. (1842-1913),
tansk. geologi ja Grönlannin tutkija, S. l:n
veljenpoika, 1889-97 valtiongeologi. Julkaissut useita
Grönlannin geologiaa ja luonnonoloja koskevia
teoksia. P. E.
Steenwijk f-vaik], kaupunki ja ent. linnoitus
Alankomaissa. Overysselin provinssissa,
Steen-vijkerdiepin rannalla, rautatien varrella; 5,880 as.
(1904). — Harjoitetaan sikariteollisuutta,
maanviljelyä ja kauppaa.
Steeple-chase [sUplt seis] (engl.), estejuoksu ja
esteratsastus, ks. Juoksu ja Ratsastus.
Stefan /s«f-/, J o s e p h (1835-93), itäv. fyysikko,
nimitettiin fysiikan professoriksi Wienin
yliopistoon 1863 ja sikäläisen fysikaalisen laitoksen
johtajaksi 1866, valittiin tiedeakatemian
pysyväksi sihteeriksi 1875. — S. on tehnyt huomiota
herättäviä tutkimuksia usealla fysiikan alalla.
Määrätäkseen luonnollised valon värähdyksien
laadun hän teki kvartsikiteen läpi kulkevan
valon polarisatsionitason kiertymiseen perustuvan
kokeen ja tuli siilien johtopäätökseen, että
pola-risoitumattoman valon värähdykset ovat
suoraviivaiset. Hän on myös tutkinut
värinhajaantu-misesta syntyneiden eri värilajien
polarisatsionitason kiertvmiskulman suuruutta koskettelevaa
Brochin lakia, jähmeiden kappaleiden
taite-eksponentin riippuvaisuutta lämpötilasta,
interferenssi-ilmiöitä, äänen edentvmisnopeutta,
kaasujen lämmönjohtokykyä, haihtumista ja friktsio-
nia. S. on suunnitellut kaasujen
diffusioniteo-rian ja olennaisesti täydentänyt Ainpören kek
simää elektrodynamisten peruskaavojen teoriaa,
vrt. S t e f a n i n 1 a k i. U. S :n.
Stefan, oik. S t e n f i t. Simon, Bremenin
arkkipiispan Adalbertin (ks. t.) lähettämä
lähetyssaarnaaja, joka vaikutti Hclsinglandissa
ll:nnen vuosis. loppupuolella („Helsinglandin
apostoli"). A. J. P-ii.
Stefan ks. Tapani.
Stefan Båthori ks. B å t h o r i, I s t v å n.
Stefanie-järvi (Rasso Ebor = „valkoinen vesi"),
laskujoeton järvi Itä-Afrikassa, Rudolf-järvestä
itään, löydettäessä (sen löysivät Teleki ja Hälmel
1888) 120 km pitkä, 24 km leveä, 930 km2,
sittemmin melkein kokonaan kuivunut. Vesi
katkeran suolaista. Autioilla rannikoilla asustaa
marleh niminen gallaheimo.
Stefaniitti (Schwarzgiltigerz),
rombi-sesti kiteytyvä, raudanmusta kivennäinen,
kokoomukseltaan hopea-antimonsulfidi (Ag5SbS4). S. on
arvokas, mutta jokseenkin harvinainen
hopea-malmi. Suurenmoisessa Comstock-Loden
hopea-malmiesiintymässä Virginiassa s. on
hopeahoh-teen ohella ollut päämalmi. P. E.
Stefanin laki koskee n. s.
täydellisesti 1. absoluuttisesti mustan
kappaleen emissionikykyä. G. Kirchhoffin mukaan
kappale, joka imee itseensä kaikki sitä
kohdanneet valo- ja lämpösäteet, on täydellisesti musta.
Kokonaissäteily sellaisesta kappaleesta kasvaa
hyvin nopeasti lämpötilan kohotessa. S. l:n
mukaan emissionikyky e on verrannollinen
kappaleen absoluuttisen lämpötilan T neljänteen
potenssiin. Jos k on eräs vakio, on siis e = kTl.
U. S:n.
Stefanoskooppi (kreik. stephanos = seppele, ja
skope’in = katsella), Delezennen keksimä koje,
jolla voidaan havaita auringon ympärillä
olevia, paljaalle silmälle häikäisevän valon tähden
näkymättömiä pieniä valorenkaita 1. säppejä.
S. on putki, jonka pohjassa on useita, auringon
valoa heikentäviä, värillisiä laseja. S:ia voidaan
käyttää usvassa t. pilvessä olevien pienien
vesipisaroiden läpimitan laskemiseen, kun sen lasi
osaksi peitetään lyeopodium-jauheella. Silloin
nähdään samaan aikaan jauheen aiheuttamat
pyörylät ja pilven vesipisaroiden synnyttämät
kiehkurat. Vertaamalla kumpaakin lajia olevien
renkaiden halkaisijat toisiinsa voidaan laskea
pilvessä olevien pisaroiden läpimitat. Täten Kämtz
huomasi, että pisarat ovat talvella suuremmat
(tammikuussa läpimitta 0,02:5 mm) kuin kesällä
(heinäkuussa läpimitta 0,oi«» mm). (XJ. S:n.).
Stefanus /-«’-/. yksi niistä seitsemästä, jotka
Jerusalemin seurakunta asetti (Ap. t. 6t seur.)
valvomaan, ettei köyhiä ja leskiä lyöty laimin
yhteisiä antimia jaeltaessa. S:n rohkea
esiintyminen herätti juutalaisten taholta vainon
varsinkin alkuseurakunnan hellenistisiä aineksia
vastaan. ja S. itse kivitettiin tullen täten
ensimäi-seksi kristityksi marttyyriksi. Hänen muisto
päivänsä on 26 p. jouluk. (Tapanin päivä, ks. t.).
Stefanus f-ä’-], 9 paavin nimi. — S. I
(paavina 254-57), pyhimys, harrasti piispuuden
korottamista siihen määrin, että piti piispaa
erottamattomana. Puolusti kerettiläisen toimittaman
kasteen pätevyyttä. S.:n kerrotaan kuolleen
marttyyrina. -— S. II (paavina 752-57) pyysi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
