Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Storgård ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
Storgård—Stoss
70
Storgård [siürgörd]. Useista tämännimisistä
maatiloista mainittakoon seuraavat: 1. Ratsutila
(myös Isotalo) Muurlan kappelin kirkonkylässä,
palstoitettu 1011-12. Omistajista 1800-luvulla
mainittakoon l)e la Motte-, Lvbecker- ja
Limnell-suvut sekä arkkipiispa T. T. Renvall (puoliso
s. Limnell). Tila on sama kuin muinainen
Muurlan (ks. t.) kartano. V. 191G tilalle per.
naisopisto. — 2. AUodisäteri Piikkiön
pitä-j ässä Harvaluodon saarella, kuulunut m. m.
Anckarfjell- (1500-luvulta n. v:een 169G),
Rid-dercrantz, Blohm-, Wilhelms-, Falck- ja
Norden-svan-suvuille. — 3. AUodisäteri (alustiloineen
1 ’/« manttaalia, n. 400 ha) Porvoon pitäjässä
Kräkön saarella Kroksnäsin salmen rannalla.
Laivaliike Porvoosta. Tiilitehdas 18S9-1912.
Kuuluisa S:n puisto, jossa m. m. ensimäiset
kansanjuhlat vietettiin. Tila (aikaisemmin Kråkö
niminen) kuului 1500-luvulla n. s. Kråkön
aatelissuvulle, sitten Dubbe- ja Allon-suvuille, Lauritsa
Creutz vanhemmalle (k. 1676), Gottsman-suvulle
(v:een 1785). Stensbölen Rotkircheille (v:een
1835) sekä Eklund- (v:een 1886) ja
Stråhle-suvuille. Nyk. omistaja (1916) tilanomistaja
V. Åkerman (puoliso o. s. Stråhle). Päärakennus
1700-luvulta (siirretty Stensbölen kartanosta). —
4 ja 5. ks. Isokartano ja Isokylä.
A. Es.
Storkallegrund [stiir-], majakkalaiva
Pohjanlahdella Kaskisten-Vaasan kulkuväylällä,
Kors-nääsin pitäjän kohdalla, n. 45 km Kaskisista
luoteeseen, näyttää vaihtumatonta valkoista valoa,
jonka korkeus vedenpinnasta 9,s m; aluksen pit.
30,i m. suurin lev. 6.7 m, syv. 3,ai m,
kantavuus 170 netto rek.-ton., rak. v. 1879 170,476
mk:n kustannuksella. Meteorologinen ja
hydrografien havaintoasema. L. II-nen.
Storkyro [stiirisyro] ks. Isokyrö.
Storlien [stilrlien], rautatienasema Ruotsissa,
Jämtlandissa, Sundsvallin-Trondhjemin radalla,
lähellä Norjan rajaa; 590 m yi. merenp. Suosittu
kesänviettopaikka. Talviurheilua.
Storm. 1. Johan Frederik Breda S.
(s. 1836), norj. kielentutkija, vv. 1873-1912
professorina Kristiaanian yliopistossa, julkaissut
huomattavia teoksia yliopistossa edustamiensa
aineiden, rom. ja engl. filologian, kuin myös
erikoisesti fonetiikan ja polttavan
kirjakielikysy-myksen (vrt. Landsmaal; S. oli vanhan
kirjakielen innokas puolustaja) alalta, sekä
vaikuttanut kotimaassaan tehokkaasti
kielenopetuksen uudistamiseen. Julkaisuja: ,.Om
tone-laget i de skandinaviske sprog" (1875),
„En-gelsk filologie" (v:sta 1879, saks. laitos
„Eng-lische Philologie", 2 os., 1892-96; sen ensi osassa
m. m. huomattava luku: „Phonetik und
Aus-sprache"), ,.Det norske maalstræv" (1878),
„Norsk lydskrift med omrids af fonetiken"
(„Norvegia", 1884), „Det uvnorske landsmaal"
(188S), ..Norsk sprog, kraakemaal og landsmaal"
(1896), ,.Ibsen og det norske sprog" (1898),
..Landsmaalet som kultursprog" (1903), ..Om
naliosprog og grænsedialekter" (1911), „Store
fransk syntax. I. Artiklerne" (1911). S:n
romaa-nilaisia kieliä koskevia tutkimuksia on
ilmestynyt aikakauskirjoissa ..Mémoires de la soeiété
de linguistique de Paris" ja ..Romania".
2. Gustav S. (1845-1903), norj.
historioitsija; v:sta 1877 professorina Ivristiaaniassa:
julkaisuja: „Kritiske bidrag til vikingtidens
historie" (1878), „Studier over Vinlandsrejserne,
Vinlands geografi og etnografi" (1888),
Christopher Columbus og Amerikas opdagelse" (1892),
..llistorisk-topografiske skrifter om Norge og dc
norske landsdele" (1895), „Monumenta historica
Norvegiæ" (1880), y. m.
Storm /storm],’ Theodor (1817-88). saks.
kirjailija. S. oli etevä lyyrikko (,.Gediehte".
1852), mutta novellistina hän 011 saavuttanut
suurimman maineensa ja on tällä alalla luettava
Saksan parhaiden kykyjen joukkoon. Varsinkin
hänen historialliset novellinsa täyttävät korkeita
vaatimuksia. Hänen teoksistaan mainittakoon
..Immensee" (1852, suom.), novellikokoelma, ..Vor
Zeiten" (1886), joka 111. m. sisältää novellin
„Aquis submersus", „Der Schimmelreiter" (1888.
suom.). Hänen kootut teoksensa ilmestyivät
1868-89 (19 nid.). n. Kr-n.
Stornoway [siimani], kaupunki
Luoteis-Skot-lannissa, Hebrideissä, Lewisin-saaren itärannalla;
3,852 as. (1901). — S. castle-linna,
vapaamuurarien talo y. 111. Hyvä satama, jossa m. m.
laiva-veistämöitä. S. on läntisten Hebridien
pääkalas-tuspaikka; sieltä käsin harjoitetaan suurta sillin,
turskan y. 111. pyyntiä. Kalastuskautena
asukasmäärä lisääntyy kolminkertaiseksi. Ulkomaille
viedään paljo kalaa.
Storsottunga [stiir-] ks. Sottunga.
Stortinget [stiir-], suurkäräjät, Norjan (ks. t.).
eduskunta.
Stortötar [stiirto-] (Biskops), ratsutila
(alustiloineen 213/18 manttaalia, 761,:, ha) Lohjan
pitäjässä 4 km Kirkniemen asemalta eteläkaakkoon.
S. kuului 1600-luvulla talonpoikaissuvulle, josta
Adlercreutz-suku (ks. t.) polveutuu, ja
sittemminkin se toistamiseen oli tämän suvun hallussa.
Nyk. (1916) sen omistaa valtioneuvos Th. Rein.
— Päärakennus on 1840-luvulta. Tilalla on yksi
tyinen ruots. kansakoulu. .4. Es.
’ Storvik [stiirvik] ks. Vik 2.
Story [stouri], Joseph (1779-1845), ainer.
oikeusoppinut; v:sta 1811 tuomarina
korkeimmassa oikeudessa, v:sta 1829 sen lisäksi
Cambridgeen Harvard yliopiston professorina. S. on
Ameriikan kuuluisimpia lainoppineita; hänen
teoksistaan, joita pidetään klassillisina, mainit
takoon: „Commentaries on the constitution of
the United States" (1833), ,.Commentaries on the
conflict of laws, foreign and domestie". [W. W.
Story, „Life and letters of J. S."] ./. F.
Storå [stürö] ks. Isojoki.
Stosch [stos], Albrecht (1818-96),
preus-sil. sotilas. S. otti osaa v:n 1866 sotaan
kruununprinssin armeian ylimajoitusmestarina: johti
sodan jälkeen ansiokkaasti sotaministeriön ta
lousdepartementtia ja hoiti vv. 1870-71 sodassa
erittäin taitavasti armeian yli-intendeutin
tehtävät. Ollessaan Mecklenburgin suurherttuan
esikuntapäällikkönä 26 p. marrask.-20 p. jouluk. 1870
S. kunnostautui useissa taisteluissa. Vv. 1872-83
hän amiraliteetin päällikkönä toimi tarmokkaasti
laivaston lisäämiseksi ja järjestämiseksi. J. F.
Stoss [st-], Veit (n. 1440-1533). saks.
kuvanveistäjä ja vaskenpiirtäjä: otaksuttavasti kotoisin
Niirnbergistä, Krakovassa, jossa S. asui v:sta
1477 parikymmentä vuotta, on Marian kirkon
pääalttari hänen huomattavimpia töitään,
samoinkuin hänen tekemänsä hautamerkit ovat myöhäis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
