Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strait ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
tunnetun tärkeän teoksensa ..Das Nord- und
Ost-liehe Theil von Europa und Asia" (ven. 17971.
joka myös sisältää suomalais-ugrilaisia kansoja
koskevia tietoja. S. lienee m. m. ensimäisenä
tuonut Eurooppaan tiedon Keski-Aasian
muinais-turkkilaisista kivikirjoituksista (ks. t,).
Y. IV.
Strait [strcitj (engl.l, salmi.
Straits settlements [streits setlmsnts] (=
..salmisiirtokunnat"), engl. kruununsiirtomaa
Taka-Intiassa, käsittää useita pieniä alueita
Ma-lakalla ja Taka-Intian saaristossa, Singaporen
lynnä Cliristmas- ja Keeling-saaret sekä
Labua-nin), Penangin ja Malakan siirtokunnan; 4,220
km2, 745.362 as. (1913), joista n. s/3
miespuolisia. — Pinnanmuodostuksesta, ilmastosta,
kasvillisuudesta y. m. s. ks. Singapore 1.
Pena n g. Malakka 2. — Asukkaista 1913 oli
385,822 kiinalaista. 248,304 malaijia ja 85,640
hindulaista. Väestön lisääntyminen perustuu
kokonaan siirtolaisuuteen (1913 kuolleisuus 5.956
henkeä syntyneisyyttä suurempi) ; 1913 tuli
siirtomaahan 240.979 kiinalaista ja 118,583
hindulaista. Melkoinen osa palaa takaisin
kotimaahan. Paikoin siirtomaassa on osittainen
koulupakko. V. 1913 S. s:ssä oli 227 koulua, niissä
27.106 oppilasta. —Siirtomaan taloudellinen
merkitys on melkein yksinomaan kaupallinen, ja se
onkin sangen suuri (vrt. Singapore 2. ja
Penang). Kauppa on etupäässä
transitokaup-paa. V. 1913 S. s:n satamiin tuotiin tavaraa
1.424 milj. mk:n (tinamalmia 285 milj., riisiä
166 milj., puuvillatavaroita 85 milj. mk:n y. m.)
ja vietiin 1.144 milj. mk:n (tinaa 333 milj.,
riisiä 139 milj., kautsukkia 78 milj. mk:n. kopraa,
puuvillatavaroita, kalaa y. m.) arvosta.
Satamissa (tärkeimmät Singapore, Penang ja
Malakka) sam. v. selvitettiin 27.1 milj. rek.-ton.
(lisäksi alkuasukasaluksia 1.7 milj. rek.-ton.). —
Rahayksikkönä dollari = Smk. 2:91. Pituusmitat
englantilaisia. Kaupassa käytetyt painomitat:
koyan = 40 pikulia., pikul = 100 kiin. kutia, kati
= 16 tahilia = 0,605 kg. — Hallintoa hoitaa
kuvernööri, joka asuu Singaporessa. Hänen
rinnallaan on toimeenpaneva neuvosto (executive
coun-cil) ja lakiasäätävä neuvosto (legislative council).
Kuvernööri on samalla myöskin Malaijilaisten
suojelusvaltioiden, Englannin Pohjois-Borneon,
Brunei’n ja Sarawakin ylin hallitusmies. — S.
>:n tulot 1913 olivat 36 milj.. menot 31 milj. mk.
E. E. K.
Stralsund [sträl-J, samannimisen
hallitus-alueen (4.014 km2, 225,148 as.. 1910) pääkaupunki
Pohjois-Saksassa, Pommerin luoteisosassa.
Strela-sundin-salmen rannalla, vastapäätä
Rügenin-saarta. mantereen puolelta pikkujärvien
ympäröimä. monen radan risteyksessä; 33,988 as.
(1910). — Suureksi osaksi vanhanaikaisesti rak.;
useita uudempia esikaupunkeja. Kirkkoja:
Niko-laikirche (1311). Marienkirelie (1416-78),
Jakobi-kirche. Raatihuone (1306; museo), 1870-71 vv:n
sodan. v. Schillin ja Arndtin muistomerkit, —
Lukio (per. 1560), reaalilukio, yläreaalilukio,
merikoulu, kauppa- ja teollisuuskoulu; teatteri.
— Sekalaista teollisuutta: pelikorttitehdas, kone-,
sokeri-, saippua-, tupakka- y. m. tehtaita. Kala-,
kivihiili-, vilja-, villa- y. m. kauppaa.
Laivaliikenne ja ulkomaankauppa viime aikoina
vähentyneet. huolimatta hyvästä satamasta. — Höyry-
74
lauttaliikenne Riigenin kanssa. Sähköraitiotie.
— S:n perusti 1234 Riigenin ruhtinas. Se kohosi
pian huomattavimpien hansakaupunkien
joukkoon. Tanskalaiset piirittivät sitä turhaan 1429,
kärsien lopulta tuntuvan tappion. V. 1628 S.
teki liiton Kustaa Aadolfin kanssa, torjuen
sam. v. Wallenst.einin piirityksen ja tuottaen
hänelle suuria tappioita (menetti 12,000 miestä).
Wetsfalenin rauhassa 1648 S. joutui Ruotsille,
antautui 1678 ankaran pommituksen jälkeen
Brandenburgin vaaliruhtinaalle, joutuen kuiten
kin rauhassa takaisin Ruotsille. Suuren
pohjan-sodan aikana preuss.-tansk.-saksilainen armeia
pitkän piirityksen jälkeen (puolustusta johti jan
kun aikaa Kaarle XII) sai S:n haltuunsa, mutta
li 20 S. jäi taasen Ruotsille. Ranskalaiset
miehittivät S :n 1807. V. 1809 von Schillin
vapautus-yritys kukistettiin ja Schill itse surmattiin.
V. 1814 S. alueineen joutui Tanskalle ja seur. v.
Preussille. Linnoitukset hävitettiin v:sta 187:i
alkaen. (E. E. K.)
Stramalji (lat. strämen = korsi, olki), jäykkä
harsomainen kangas, jota käytetään
koruompe-lun pohjana.
Stramiini (holl. st[r]amijn, < lat.
strämen-ko*-si. olki 1. 011 paksu kampalankainen kangas,
iot-a käytetään jalkineiden vuorikankaana.
Myöskin jäykäksi kovetettua harvaa puuvillakangasta
ja kanavakangasta, joita käytetään jäykentävinä
välivuoreina, sanotaan usein s:ksi. Samoin
tunnetaan tällä nimellä eräs harvarakenteinen
silkki-kanava. E. J. S.
Stranda, Stranda härad = Rannan
kihlakunta, Stranda d o m s a g a = R a
n-nan tuomiokunta (ks. n.).
Strandberg [-bärj], Carl Vilhelm
August (1818-77), salanimi Tai is Qualis,
ruots. runoilija ja sanomalehtimies. S. laski
perustuksen runoilijamaineelleen 1845 Lundin
ylioppilasjuhlassa, jossa hänen sepittämänsä runo
Suomelle „Vaticinium" herätti yleistä ihastusta.
Hänen mainettaan lisäsi vielä runokokoelma
„Sånger i pansar" (1845), joka sisälsi m. 111.
runon „TJr svenska hjärtans djup", ruotsalaisten
„kuningaslaulun". V. 1848 ilmestyi uusi
runokokoelma „Vilda rosor" ja 1S54 „Dikter", jotka
sisälsivät myös uusia runoja sekä runokäännök
siä. S. on huomattava varsinkin Byronin
kääntäjänä. V. 1862 S. kutsuttiin Ruotsin akatemian
jäseneksi. -— S:n runoudelle on ominaista
hehkuva isänmaanrakkaus ja vapaudentunne. Kieli
taiturina hän on maansa etevimpiä. II. Kr-n.
Strandberg
bärj/, Karl Henrik (1780
1865), pappi, kirjailija. Tultuaan [-ylioppilaaksi 1796 ja maisteriksi 1802 S. työskenteli
erinäisissä pappistoimissa, kunnes tuli
tehtaan-saarnaajaksi Koskelle 1818. Karunan kappalai
seksi 1819 ja Lopen kirkkoherraksi 1824. V. 1835
hän siirtyi Karjan kirkkoherraksi, tuli 1840
lääninrovastiksi ja sai 1859 jumaluusopin
tohtorin arvon. Pappina S. harrasti varsinkin lasten
opetuksen parantamista. Sitä varten hän julkaisi
1S26 kirjasen ..Johdatus Christillisyyteen
yxin-kertaisille". Arvokas tiedonlähde on yhä vieläkin
hänen 1832 ilmestynyt teoksensa „Äho stifts
herdaminne", vaikka Turun palo 1827 oli
hävittänyt paljon hänen lähteitänsä. S. julkaisi myös
kin Tuomas Kempiläisen ..Kristuksen
seuraamisesta" suomeksi. A. J. P-ä.
Strait—Strandberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
