Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strassburg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ensin teoksessa „Das Leben Jesu, kritiseh
bearbeitet" (1835), jossa hän yritti osoittaa
Jeesuksen elämän alkukristillisen seurakunnan
mytologisoivan messiastoivon tuotteeksi. Kirja herätti
tavatonta paheksumista ja suunnattoman määrän
vastakirjoituksia. V. 1839 S. kutsuttiin teologian
professoriksi Zürichiin, mutta asetettiin melkein
kohta eläkkeelle kansassa puhjenneiden
levottomuuksien takia. Nyt S. julkaisi teoksen
„Christliche Glaubenslehre" (2 nid., 1840-41), joka
tahtoo kuvata kristillisten dogmien särkymistä ja
häviötä. Katkeroituneena epäonnistuneesta
valtiollisesta toiminnasta ja onnettomasta avioliitosta
laulajatar Schebestin kanssa S. antautui yhä
jyrkempään radikalismiin ja julkaisi 1872 teoksen
„Der alte und der neue Glaube", jossa hän
tykkänään hylkää kristinuskon ja esittää
materialistisen uskontunnustuksen. V. 1864 julkaistu
kansantajuinen esitys Jeesuksesta „Das Leben Jesu
für das deutsche Volk" ei enää saavuttanut
samaa huomiota kuin ensimäinen. Kaikista
kristinuskon vastustajista 19:nnellä vuosis. S. oli
epäilemättä tieteellisesti pätevin. Mutta hänen
kritiikkinsä oli suuressa määrin riippuvainen
Hegelin ja Baurin perusteista ja sortui niiden
mukana. Yleisellä kirjallisella alalla S. on myös
julkaissut useita arvokkaita teoksia, esim.
„Ulrich von Hutten" (1858), „Herman Samuel
Reimarus" (1862), „Voltaire" (1870). [Hausrath,
„David Friedrich S. und die Theologie seiner
Zeit" (1876-78, 2 nid.); Zeller, „D. Fr. S. in
seinem Leben und seinen Schriften geschildert"
(1874).] E. K-a.
Strauss [strauss]. 1. Johann S. (1804-49),
wieuiläinen tanssisäveltäjä. Toimittuaan ensin
apujohtajana Lannerin orkesterissa S. perusti
oman tanssisoittokuntansa 1825. Tuli
valssisävel-lyksistään kuuluisaksi ja teki (v:sta 1833)
orkestereineen konserttimatkoja monin paikoin, 1837
Pariisiin ja Lontooseen asti. Tuli 1834
rykmentin-kapellimestariksi ja 1835 Wienin
hovitanssijais-ten musiikin järjestäjäksi. S:n kootut teokset
julkaistiin 1889 (7 os., yht. 479 sävellystä).
-2. Johann S. (1825-99)] edellisen poika, perusti
1844 oman soittokunnan, mutta otti isänsä
kuoltua huostaansa hänen orkesterinsa, kehittäen sen
esitystaitoa vielä entistä loistavammaksi. Teki
useita konserttimatkoja Pietariin, Berliiniin,
Lontooseen ja Pariisiin, jopa Ameriikkaankin. Jätti
1863 orkesterinsa Josef ja Edvard veljilleen
ja rupesi operettisäveltäjäksi. Hänen
tunnetuimmat teoksensa ovat: valssi „An der schönen
blauen Donau" ja operetti ..Die Fledermaus"
(1874). /. K.
Strauss Jstraus], Richard (s. 1864). saks.
säveltäjä, nyk. maalailevan tyylin rohkein ja
kuuluisin lipunkantaja. Saatuaan jo 1881-84
ensimäiset suuremmat sävellyksensä
(jousikvartetin, sinfonian y. m.| julkisesti esitetyiksi S.
kutsuttiin 1885 Bülowin toimesta
hovfkapellimes-tariksi Meiningeniin. Siellä hän sai voimakkaita
virikkeitä »tulevaisuuden musiikin"
harrastukseen. Siirtyi hovikapellimestariksi Müncheniin
(1886), Weimariin (1887), jälleen Miincheniin
(1889) ja viimeksi Berliiniin (1898), jossa hänet
1904 nimitettiin ..kenraalimusiikkitirehtööriksi".
Sävelsi 3 sinfoniaa, 5 oopperaa („Salome",
..Elekt.ra" y. m.), 8 sinfonista runoelmaa
(,,Kuolema ja kirkastus", 1890, ..Tili Eulenspiegel".
80
1895, ,,S*nkarielämä", 1899, y. m.),
pianosonaatin, viulusonaatin, sellosonautin. lauluja y. in.
S:n vahvana puolena on loistavan taiturillinen
soitinnus; sävelten tonaalisista suhteista hän
tahallaan ei välitä. Aiheittensa valinnassa S. on
osoittanut yhä enenevää taipumusta taiteellinuu
den ulkopuolelle käyvään sensatsioninhakuun.
I. K.
Strecker [itrekar], Adolf Friedrich
Ludvig (1822-71), saks. kemisti, prof. ensin
Kristiaaniassa, sittemmin Wilrzburgissa, on
tehnyt tärkeitä tutkimuksia orgaan. kemian alalla,
m. m. alaniinin ja maitohapon synteesin, sekä
julkaissut aikoinaan yleisesti käytetyn oppikirjan
„Lehrl>uch-der Cliemie" (Regnaultin teoksen mu
kaan). Edv. Hj.
Street [strlt], George Edmund (1824 81),
engl. arkkitehti, uusgoottilaisen tyylin edustaja,
opiskeli 4 v. Gilbert Scottin luona; v:sta 1849
omintakeisesti, etenkin kirkkoalalla toimien,
rakentanut m. m. Dublinin Christ church cathedralin
ja Bristolin katedraalin laivan. Hänen
tunnetuin työnsä on kumminkin New law courts
(oi-keuspalatsi) Lontoossa, monenmoisia ristiriitoja
aiheuttanut ja erilailla arvosteltu rakennus. S:n
vahvin puoli oli 1200-luvun gotiikka; akatemian
professorina hän piti huomiota herättäneitä luen
toja keskiajan taiteesta ja julkaisi
opintomatkoiltaan ,,The brick and marble architecture of
northern Italy" (1855) ja „Gothic architecture in
Spain" (1865). S. on haudattu Westminster
Ab-bey’hin. U-o N.
Streikki (engl. sirike = lyödä), työlakko.
Streitberg [slräitberhj]. Wilhelm (s. 1864).
nuoremman sukupolven huomattavimpia germ.
kielten tutkijoita, vertailevan kielitieteen
professori Münchenin yliopistossa, julkaisi
perustamassaan sarjassa ..Germanische Bibliothek,
Samm-lung germanischer Elementar- und
Hand-biiclier" alkugermaanilaisen kielen kieliopin
„Urgermanische Grammatik" (1896), sekä
„Go-tisches Elementarbuch" (1906) ja „Die gotische
Bibel" (1908). Useat hänen kynästään lähteneet
tutkielmat vertailevan kielitieteen alalta ovat
ilmestyneet aikakauskirjassa ,,lndogermanische
Forschungen", jota hän (v:sta 1891) julkaisee
yhdessä Brugmannin kanssa. Yhdessä Hirtin
kanssa S. julkaisee (v :sta 1902) sarjaa
„Indoger-manische Bibliothek (Sammlung indogermanischer
Lehr- und Handbiicher)". H. 8-liti.
Strelitz [strëlits], herttuakunta, muodostaa
Ratzeburgin ruhtinaskunnan ohella
Mecklenburg-S:n suurherttuakunnan (ks. M e e k 1 e n b u r g),
Mecklenburg-Schwerinin itäpuolella; 2,548 km2,
88,452 as. (1905). — Herttuakunnassa on
kaupunki S. (Ali-8.), etelää.n Neustrelitzistä; 4.382 as.
(1905). — Vanha linna (nyk. kuritushuoneena).
Tekn. oppilaitos. Sekalaista teollisuutta. — Sa^
kaupunginoikeudet 1349.
Streljbitskij
bi’-J. Ivan Afanasjevits
(1828-1900), ven. sotilas, kenraali, kuuluisa [-kartografi ja tilastotieteilijä, sai 1865 tehtäväkseen
toimittaa ,,Euroopan Venäjän erikoiskartan"
(mittakaavassa 1:420,000), joka valmistui 1873
ja käsittää myöskin osia Preussista,
Itävalta-Unkarista, Turkista sekä Balkanin niemimaan.
Seur. v. S. julkaisi suurtöisen ja suurta huomiota
herättäneen, planimetrisiin mittauksiin
perustuvan ..Laskelman kaikista Venäjän valtakunnan
Strauss-Streljbitskij
I’’
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
