Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stringendo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85
oikeusjutun häntä vastaan, ..Inferno" (1897),
„Legender" (1S9S), „Till Damaskus" (I-III.
1898-1904). Selvittyään tästä mielentilasta hän luo
sarjan historiallisia näytelmiä „Folkungasagan",
..Gustaf Vasa" (suom.), „Erik XIV" (1898, suom.),
..Gustaf Adolf" (1900). ..Engelbrekt" (1901),
.Carl XII" (1902, suom.). Näytelmät
,,Midsom-mar" (1901), „Påsk" (sam. v., suom.),
,,Döds-dansen" (sam. v.), „Drömspelet" (1902) y. m.,
samoinkuin kertomukset „Sagor" (1903, suom.),
..Ensam" (sam. v., suom.), ..Götiska rummet"
11904, suom.), ..Röda rummefin jatko, sekä
..Svarta fanor" (1907), jossa S. hyökkää raa’asti
tunnettujen henkilöiden kimppuun, paljastavat
sielutieteellisesti mielenkiintoisia puolia
kirjailijan kehityksessä. Vielä ovat mainittavat
historialliset pikkukertomukset „Historiska
minia-tyrer" (1905). „Nya svenska öden" (1906).
S:n kootut romaanit ilmestyivät 1899-1901 sekä
näytelmät 1903-04.
S:n tuotanto on monipuolinen ja laaja, mutta
arvoltaan hyvin epätasainen. Aloitettuaan
selvä-aatteisena ja rohkeana realistina hän siirtyi
vähitellen taikauskon, lapsellisen mystiikan ja
katolisten haaveiden valtaan; jyrkästä sosialistista
ja Rousseau’n ihailijasta tuli henkinen
aristokraatti, aviorakkauden puolustajasta hurja
nai-seuvihaaja ja viimeisissä teoksissaan hän päätyi
sangen subjektiiviseen hyökkäys- ja
puolustustaisteluun. S:llä on neroa säkenöivien teosten
rinnalla myös sellaisia, joissa ei ole järkeä eikä
järjestystä. Hänen esitystapansa on harvinaisen
eloisaa ja voimakasta, usein väkivaltaista ja
karkeata, ja hänen tuotantonsa jättää mieleen
voimakkaan vaikutuksen S:n hellittämättömästä
taistelusta yhteiskunnan sovinnaisuuksia vastaan
ja hänen lahjomattomasta, vaikka räikeästä
totuudenjulistarnishalustaan. II. Kr-n.
Stringendo f-ndze’-] (it.), mus-, kiihtyen, niin
■että esitys muuttuu vähitellen sekä nopeammaksi
että voimakkaammaksi. S:n vastakohta on
smorzando (ks. t.). I. K.
Stringocephalus, lonkerojalkaissuku
devoni-kaudelta; tärkeä opaskivettymä.
Strinnholm, Anders Magnus
(1786-1862), ruots. historiantutkija. Vaikka köyhyys
■ehkäisi S:n opintoja, niin ettei hän koskaan
yliopistossa suorittanut mitään opillista tutkintoa,
teki hän kuitenkin pian itsensä huomatuksi
laajoilla ja perinpohjaisilla. Ruotsin historiaa
koskevilla tutkimuksillaan, joilla yhä vieläkin on
pysyvä arvo. Hänen pääteoksensa ovat „Svenska
folkets historia" (v:een 1319, 5 laajaa osaa,
1835-54), ..Svenska folkets historia under
konungarne af Vasa-ätten" (3 os., 1819-24) ja
„Sve-riges historia i sammandrag" (v:een 1560, 3 os.,
1857-60). S:n tutkimustyön ansiollisuus tuli
myöhemmin monella lailla ulkonaisestikin
tunnustetuksi: hänet valittiin 1834 Kirjallisuus-,
historia-ja antikviteettiakatemiaan, 1837 Ruotsin
akatemian, 1845 tiedeakatemian jäseneksi, tuli 1842
kunniamaisteriksi Upsalassa; hänelle
myönnettiin ensin pienempi, sitten suurempi valtion eläke.
K. O.
Strix ks. Pöllö t.
Strobl [s triibl]. AI a jos (s. 1856), unk.
kuvanveistäjä, opiskeli m. m. Wienissä Zambusehin
johdolla, herätti suurta huomiota jo ensimäisellä
julkisella esiintymisellään: Budapestin ooppera-
86
taloa varten valmistamillaan. SpontinPa, Oheni
bini’a, Lisztiä ja Erkeliä esittävillä kuvapatsailla.
Hänen muista teoksistaan ovat huomattavimmat:
Perseus, J. Arany, Elisabeth kuningatar (Mis
koleissa), Unkarin vapaustaistelu, sekä Deäkin
sarkofagi.
Stroboskooppi (kreik. strobos = pyörre, ja sko
pe’in = katsella), toinen fenakistoskoopin
(ks. t.) tai fantaskoopin (ks. t.) nimitys.
Jälkimäistä levynmuotoista kojetta sanotaan myös
stroboskooppiseksi levyksi. S:n lii
kettä esittäviä kuvia voivat useat henkilöt
samaan aikaan nähdä, kun kojeelle annetaan
onton silinterin muoto (stroboskooppinen
silinteri). Se valmistetaan pahvista ja sen
yläreunaan leikataan sivuviivojen suuntaisia,
suorakaiteenmuotoisia, yhtä etäällä toisistaan ole
via aukkoja, joista voidaan katsella liikkeessä
olevan kappaleen eri asentoja esittävää, silinterin
sisäpinnalle sovitettua kuvasarjaa. Silinteriä sen
pystysuorassa olevan akselin ympäri pyöritet
täessä katsojan silmän ohi nopeasti kiitävät
kuvat herättävät hänen tajunnassaan käsityksen
liikkuvasta kappaleesta, vrt. myös P r a k s i n o
skooppi. U. 8 :n.
Stroboskooppinen levy ks.
Stroboskooppi.
Stroboskooppinen silinteri ks.
Stroboskooppi.
Strofantiini, troopillisessa Afrikassa kasva
vien Strophantus-lajien siemenissä esiintyvä
myrkyllinen glykosidi. Siemenistä valmistetaan
tinktuuria, jota käytetään lääkkeenä
sydäntaudeissa. Vaikutukseltaan samantapainen kuin
Digitalis-kasvista, saatu rohdos. S. S.
Stroganov [slröganofj. rikas ven. aatelissuku,
sai 16:nneIIa vuosis. haltuunsa laajoja alueita
Koillis-Venäjällä ja vuorikaivoksia Uralissa.
V. 1582 S:t kannattivat Jennakin
Siperian-ret-keä ja saivat pitkäksi aikaa haltuunsa Siperian
kaupan.
1. Grigori j Aleksandr ovits S. (1770
1857), kreivi, toimi lähettiläänä Espanjassa,
Tukholmassa 1812, myöhemmin Konstantinopolissa.
— 2. Pavel A 1 e k s a n d r o v i t s S.
(1774-1817). kreivi, tuli 1802 sisäasiainministerin
apulaiseksi; oli Aleksanteri I:n hallituksen
alkuaikoina keisarin lähimpiä neuvonantajia ja
muodosti yhdessä Ivotsubein ja Novosiltsevin kanssa
n. s. triumviraatin. Vv. 1805-07 S. oli
diplomaattisissa toimissa, meni 1807 sotapalvelukseen
ja otti osaa Suomen sotaan ja taisteluihin
Napoleonia vastaan. — 3. Serge j
Grigore-vits S. (1794-1882), kreivi, kenraali, S. l:n
poika; oli 1835-47 Moskovan opetuspiirin
kuraattorina toimien monella muotoa yliopiston ja
koululaitoksen hyväksi; johti v:sta 1857 arkeo
logisia kaivauksia, perusti 1859 arkeologisen
komissionin, oli jonkun aikaa Moskovan ken
raalikuvernöörinä, rautateiden pääkomitean
esimiehenä ja perintöruhtinas Nikolain
kasvattajana. Hänen veljensä poika G r i g o r i j S.
(1824-79) meni 1856 naimisiin Nikolai I:n
tyttären Marian. Leuehtenbergin leskiherttuattaren
kanssa. J ■ F.
Strohal [ströalj. Emil August (s. 1844).
saks. oikeusoppinut, v:sta 1894 professorina
Leipzigissä; teoksia: ,,Das deutsehe Erbrecht
nach dem btirgerliehen Gesetzbuehe" (1896), ..Der
Stringendo-—Strohal
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
