Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strufva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
91 Struviitti—
astemittauksen (päättyi 1855) johtaja; julkaisu
„Arc du méridien" (1860).
2. Otto Wilhelm S. (1819-1905), ven.
astronomi, edellisen poika, 1837 Tarton
obser-vatorin apulais astronomi, 1839 isänsä apulainen
Pulkovassa, työskenteli isänsä kanssa
kaksois-tähtiastronomian alalla ja jatkoi näitä
tutkimuksia myöskin tultuaan (1862) Pulkovan
observa-torin johtajaksi. S:n kaksoistähtihavainnot on
julkaistu ,,Observations de Poulkowa" sarjan IX
ja X osassa. S:n tieteellinen toiminta kohdistui
lisäksi tähtisumuihin, pyrstötähtiin.
tälitiparal-lakseihin y. m., ja kaikilla näillä aloilla hän on
saavuttanut huomattavia tuloksia. Otti 1889 eron
virastaan ja eli loppupäivänsä Saksassa. //. R.
Struviitti (guaniitti), mineraalina
esiintyvä ammoniummagnesiumfosfaatti [(NHt)MgPOj
+ 6II0O], rombisesti hemimorfisesti kiteytyvä.
Sitä tavataan guanossa ja joskus myös
likajohto-kanavissa. P. E.
Strychnos, Loganiaceæ-heimoou (sukua
Gen-tiunaceæWe) kuuluvia, ehytlehtisiä puita ja
pensaita tropiikeissa. Etu- ja Taka
Iutiassa kasvavan S. nux
vomi-caa n. 3 cm:n pituisia, litteitä,
hyvin myrkyllisiä siemeniä
käytetään strykniinin- ja
brusiinin-pitoisuuden takia tärkeänä
lääkkeenä, etenkin tonisoivana
aineena lainautumisissa y. m.,
myös vatsataudeissa. Monesta
lajista saadaan nuolimyrkkyä,
vrt. myös Nux. K. L.
Stryj, kaupunki Itävallassa,
Galitsiassa, etelään Lembergistä
Dnestrin oik. lisäjoen S:n
varrella, usean tärkeän radan
risteyksessä; 30,895 as. (1910),
puolalaisia ja ruteeneja. — Pari
kirkkoa, linna; ylälukio. Nahka-,
rauta- ja myllyteollisuutta; melkoista kauppaa.
— Suurvaltainsodassa ven. joukot. syysk:n
alkupäivinä 1914 miehittivät ratojen risteyksenä
tärkeän S:n; 31 p. toukok. 1915 itäv. von
Linsin-genin joukot sen valloittivat takaisin.
Strykniini, Strychnos-lajien, etenkin Strychnos
nux voniicaa siemenissä esiintyvä, kuolettavan
myrkyllinen alkaloidi. S. on väritön, kiteinen,
kovin katkeralta maistuva aine. Muodostaa
suoloja, joista s.-n i t r a a t t i a käytetään lääk
keenä. Vastamyrkkynä myrkytystapauksissa
käytetään m. m. ulostavia aineita ja
kloraalihydraat-tia. vrt. K e t u n m y r k k y. S. S.
Strymon ks. S t r u m a.
Strypa, joki Itävallassa, Galitsian
itäosassa Dnestrin lisäjoki vas. Suurvaltainsodassa
kesällä 1915 venäläisten peräytyessä Galitsiasta
he pysähtyivät S:lle, jota pitkin taistelurintama
vielä keväällä 1916 kulki. Kiivaita taisteluita
siellä käytiin 111. m. lokak. 1915 ja tammik. sekä
kesäk. 1916, joissa venäläiset olivat hyökkääjinä.
Strzygowski Jstsigo’vski], Josef (s. 1862),
itäv. taiteentutkija, sleesialaisen tehtailijan poika,
toimi ammattilaisena, ennenkuin aloitti
yliopistolliset opintonsa Wienissä, jatkaen niitä
Berliinissä ja Münchenissä; tuli uudemman
taidehistorian ylim. professoriksi Grazin yliopistoon 1892,
vakinaiseksi 1894. S. on tutkinut pääasiassa idän
vaikutusta länsimaiseen, etenkin bysanttiseen tai
Strömborg 92
teeseen, johon hän on luonut paljon uutta valoa.
Hänen pääkirjoituksiako tältä alalta ovat:
„Orient oder Rom" (1901), ,,Kleinasien, ein
Neu-land der Kunstgeschichte" (1903); muita
kirjoituksia: »Cimabue und Rom" (1888), ..Byzanti
uische Denkmäler" (Bd I & 11 1891-93)! »Das
Werden des Barock bei Raphael und Correggio"
(1897), „Die hildende Kuust d. Gegenwart"
(1907).
Strähhnan [ströl-], Johan (1749-1840), kou
lunopettaja ja pappi, yliopp. 1767, opettajana
Viipurin koulussa 1769-80, Valkjärven kirkkoher
rana v:sta 1780, julkaisi (S t r a h 1 m a n n nimeä
käyttäen) saksaksi suomen kieliopin »Finniselle
Sprachlehre" (1816).
Strängnäs [strerjnSsJ, kaupunki Keski-Ruot
sissa, Södermanlandissa, kauniilla paikalla Mäla
rin etelärannalla, Mälariin pistävällä
kallioniemellä vastapäätä Tosterön nimistä saarta,
Tukholman-Eskilstunan radalta haarautuvan radan pääte
kohdassa; 3,084 as. (1911). — Komea tuomiokirkko
(vihitty 1291, useita kertoja tulipalon vahingoit
tama; Sten Sturen, Kaarle IX :n y. m. ruhtinaal
listen henkilöiden hautoja), ent. piispankartano
(nyk. siinä on korkeampi oppilaitos ja
hiippakun-nankirjasto), piispankartano (v:sta 1650),
raatihuone, konsistorin asunto. S:n päämerkitys on
S:n hiippakunnankaupunkina ja läänin
koulukeskuksena. Asukkaiden pääelinkeinona on
maatalous. Säännöllinen liöyrylaivayhteys Tukholman
kanssa. — S. oli jo pakanuudenajalla
Söderman-landin pääpaikka, tuli 1100-luvulla
piispanistuimeksi ja säilytti kauan huomattavan merkityk
sen; siellä pidettiin useita tärkeitä kokouksia,
m. m. valtiopäivät 1523, joilla Kustaa Vaasa
valittiin Ruotsin kuninkaaksi. (E. E. K.)
Strömbergin konepaja [-bärjin] (omistaja
Aktiebolaget Gottfr. Strömberg
osakeyhtiö) Helsingissä, Suomen ensimäinen
ja. suurin sähkökonetehdas. Sen perusti insinööri
Gottfrid Strömberg 1889 omassa nimessään. Teh
dasta on laajennettu 1898, 1907 sekä 1914 ja
1915 ryhdyttiin rakentamaan valimoa ja kone
pajaa Pitäjänmäelle; lisäksi 1907 per. sähköliike
Loviisassa. V. 1909 S. k. siirtyi nyk. o.-y:lle
(toimeenpanevana johtajana ins. Gottfr.
Strömberg) , jonka alkuperäinen osakepääoma 550,000 mk.
1912 korotettiin 700.000 mk:ksi. Valmistus käsit
tää dynamokoneita ja sähkömoottoreita, transfoi
maattoreita, korkea- ja matalajännityssähkö
laitosten laitteita y. m. V. 1890 valmistettiin
10 konetta, yhteensä ISOhevosv., 1900 135 konetta,
2,100 hevosv. ja 1914 780 konetta, 17,000 hevosv.
Viimemain. v. valmistus kaikkiaan oli arvoltaan
1,100,000 mk.; työväestö sam. v. 200 henkeä
(1891: 7, 1909: 100 henkeä). E. E. K.
Strömborg
borjj, Johan Elias [-(1833-1900), opettaja. Runebergin oppilaana, sittemmin
Porvoon lukion opettajana ja rehtorina S. vuosi
kymmenien kuluessa joutui läheisesti
seurustelemaan runoilijan kanssa ja aloitti jo hänen
eläessään laajan teoksensa, joka nimellä »Biografiska
anteckningar om Johan Ludvig Runeberg"
ilmestyi neljänä osana 1880-98. Tämä teos on ensi
sijassa arvokas aineskokoelma, sillä se esittää
tarkasti pienimpiäkin seikkoja ja tapahtumia,
jotka valaisevat Runebergin elämää ja hänen
teostensa syntyä. — S:n ansiot, koulualalla olivat
huomattavat; innolla hän myöskin otti osaa Por-
Strychnos nux
vo-mica: a siemen, b
poikkileikjittu
hedelmä siemenineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
