Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Strömfelt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
95 Stuart—Studium 9C5
kreivien suku, johon kuului Henrik DarnUn
(ks. t.). Jaakko II.-n karkoituksen jälkeen yrit
tivät, hänen tyttärensä Annan kuoltua 1714,
hänen poikansa Jaakko (pretendentti) sekä pojan
poikansa Kaarle Edvard turhaan voittaa takaisin
menetettyä kruunuansa. Viimeinen S.-suvun
päähaaran miehinen jäsen oli Kaarle Edvardin veli.
kardinaali Henrik Benedikt S., joka kuoli 1807
Italiassa, vrt. Skotlanti ja Englanti,
historia. O. R.
Stuart Jstjiiot], James f 171:5-88), engl. ark
kitehti ja arkeologi, teki jalkamatkan Roomaan,
yhtyi siellä Nicolas Revettiin, lähti yhdessä
tämän kanssa Kreikkaan ja Vähään-Aasiaan ja otti
sillävälin insinöörinä osaa itävaltalaisten
tekemään Unkarin sotaretkeen. Revettin kanssa S.
julkaisi Kreikan vanhoista rakennusmüistomerkeistä
suorittamainsa mittauksien tuloksena kuuluisaksi
tulleen teoksen ..Antiquities of Athens", josta
palkaksi sai tuottavan intendentin paikan
Greenwichin sairaalassa, jonka kappelin hän rakensi.
S. oli lisäksi etevä arkkitehtonisten aiheiden
vesivärimaalaaja, puunleikkaaja ja
vaskenpiir-täjä. U-o N.
Stuart ]stjüat], John M’Dou ali (1818-66),
skotl. Austraalian tutkija, seurasi 1844-45 Charles
Sturtia tämän retkellä, teki itse 1858-62 kuusi
retkeä etelästä käsin Austraalian sisäosiin,
päästen viimeisellä tunkeutumaan halki mantereen
Adelaide-joen suulle Van Diemenin-lahden
rannalle. [..Explorations of Australia. The journals
of J. M’D. S., 1858-62".J
Stuart latu-], Karl Magnus (n.. 1650-1705),
vapaaherra, ruots. linnoitusupseeri. S. tuli 1675
luutnantiksi linnoitusväkeen ja johti sittemmin
m. m. Karlskronan perustus- ja varustustöitä;
tuli 1697 ylimajoitusmestariksi. Järjestettyään
puolustuslaitoksen Pommerissa, Bremenissä,
Karjalassa, Inkerissä ja Liivinmaalla S. johti
pohjoismaisen sodan alettua 1700 ruotsalaisten
maihinnousua Sjællandissa, jolloin haavoittui.
Seur. v. hän johti Ruotsin armeian Väinäjoen
toiselle puolelle; toimi sen jälkeen Kuurinmaan
kuvernöörinä; tuli 1703 kenraaliluutnantiksi ja
linnoitustoimen johtajaksi. J. F.
Stuart [stjüat], Maria ks. Maria,
Skotlannin kuningattaria 2.
Stubaier Alpen [stiibaiør alpan], alppiryhmä
Tirolissa, Innsbruckin eteläpuolella, Itä-alppieu
keskisessä gneissi vyöhykkeessä, ötzthalin alppien
jatkona koilliseen; sitä ympäröivät Innin-,
Sillin-, Eisaekin-, Jaufenin-, Waltenin-, Passeierin-,
Timblerin- ja ötzthalin-laaksot. Korkeimmat
huiput Zuckerhiitl 3,511 m, Selirankogel 3,500 m,
Sonklarspitze 3,476 m, Ruderhofspitze 3.472 m
ja Wilde Pfaff 3,471 m yi. merenp. Suosittu
matkailuseutu; paljo matkailumajoja. — S. A:ssa
on S t u b a i n-1 a a k s o, jossa Sillin lisäjoki
Rutzbach virtaa koillista suuntaa. Asukkaat
harjoittavat. kar janhoidon ohella metsätaloutta,
rauta-ja terästavarain valmistusta.
Stubbenkammer ks. R ü g e n.
Stubbs [stabz], William (1825-1901), engl,
historiantutkija. S. vihittiin papiksi 1848, mutta
saavutti pian kuuluisan nimen historiantutkijana
ja tuli 1866 professoriksi Oxfordiin; siirtyi
sittemmin kirkon palvelukseen ja tuli 1884
Ches-terin, 1889 Oxfordin piispaksi; julkaissut: ,.The
constitutional historv of England" (pääteos,
1874 78), ,,Seleet eharters and other
illustration-of english constitutional history" (1870), useita
Englannin keskiaikaisten historioitsijani teoksia,
y. ni. J. F.
Stucco lustro ks. S t u k k i.
Stuck [stuk], Franz von (s. 1863), saks.
taidemaalari ja kuvanveistäjä; opiskellut Miinche
nissä, jonka taideakatemiassa hän on
professorina. S. alkoi uransa piirustajana tehden
varsinkin humoristisia kuvia ,,Fliegende Blätter"iin.
Sittemmin hän herätti melkoista huomiota
maalauksillaan, jotka Böcklinin vaikutusta
ilmaisten ovat rehevästi ja koristeellisesti käsiteltyjä,
vaikka enimmäkseen vain ulkonaisten häikäisy
keinojen varaan rakennettuja. Tunnettuja
maalauksia ovat esim. ,,Synti" ja „Sota" (molemmat
Münchenin pinakoteekissa). S. on työskennellyt
taideteollisellakin alalla ja on etenkin
kuvanveistäjänä osoittanut varmempaa makua kuin
maalarina. [Elämäkert. kirj. O. Bierbaum (1893 ja
1899); F. H. Meissner (1899) ja Weese (1902).j
E. R-r.
Stuckenberg [stukken-J, Viggo Henrik
Fog (s. 1863), tansk. kirjailija. Tuli
ylioppilaaksi 1884 ja julkaisi kaksi vuotta myöhemmin
esikoisteoksensa ,,Digte". Sitä seurasi joukko
romaaneja ja kertomuksia: „I Gennembrud"
(1888), .,Messias" (1889), „Fagre Ord" (1895).
.. Valravn" (1896), „Sol" (1897), ..Hjemfalden"
(1898), ..Vejbred" (kokoelma ..Seikkailuja", 1899).
,,Asmodæus" (1899). Lisäksi S. on julkaissut pari
näytelmää: ,,Den vilde Jæger" (1894) ja
„Ro-merska Scener" (1895) sekä lyyrilliset
runokokoelmat ..Flyvende Sommer" (1898) ja „Sne" (1901);
viimeksimainitussa S:n taide kohoaa ehkä
kor-keimmilleen. S. on lahjakas runoilija, hieno
sielullisten havaintojen tekijä ja terävä
yksityiskohtien vaarinottaja, joskaan hänen voimansa eivät
riitä täyteläiseen objektiiviseen
karakteristiik-kaan. Tunnelmakuvat ovat hänen vahvin puo
lensa, ja luonnonkuvauksissaan hän on
mestarillinen, ollen tässä suhteessa huomattavana
esikuvana nuoremmille runoilijoille (Tilskueren.
1915, I, 371-383). E. W-s.
Studeerata (lat. stud&re), tutkia, lueskella,
opiskella.
Studenterforeningen [-de’n-], Tanskan suurin
ylioppilasyhdistys (v. 1913 n. 2,000 jäsentä),
perustettu Kööpenhaminassa 1820; suunnaltaan
vanhoillinen’.
Studentersamfund [-de’n-], norj. ylioppilas
yhdistys, jonka 1813 perustivat ensimäiset
Kristiaanian yliopistoon kirjoitetut ylioppilaat:
sillä on ollut myöskin kirjallista ja valtiollista
merkitystä.
Studentersamfundet [-de’n-], tansk.
ylioppilas-yhdistys, jonka 1882 perustivat
Studenterforeningen nimisestä yhdistyksestä eronneet radikaalit;
yhdistyksestä on lähtöisin joukko sosiaalisia
laitoksia: työväen iltaopetuskurssit. työväen
oikeusapu, vapaateatteri y. m.
Studentti (lat. studens = opiskelija), ylioppilas.
Studio (lat. studium), tutkielma. — „T h e S.",
1893 Lontoossa perustettu taideaikakauslehti. —
S.-t y y 1 i. main. aikakauslehden aiheuttama
tyylisuunta.
Studiosus /-©’-/ (lat.), opiskelija, ylioppilas.
Studium (lat.). harrastus, tieteellinen
tutkimus t. opiskelu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
