Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sudbury ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
123
Sudenkorennot
124
olla suurempi, niinpä Meganeuran (suurin
tunnettu hyönteinen) siivenkärkien väli oli yli 70
cm. — S. ovat verraten isoja, pitkä- ja
kapearuu-miisia, usein kauniinvärisiä (koiras ja naaras
tav. erilaisia), kahdella kaivomaisella siipiparilla
ja vahvoilla purevilla suuosilla varustettuja
peto-hyönteisiä, täysimuotoisina ehkä täydellisemmin
kuin mitkään muut hyönteiset ilmaelämään
mukautuneita, toukkina taas tyypillisiä vesieläimiä
erikoisine toukkaelimineen. Täysimuotoisen
hyönteisen pää on hyvin liikkuva, takareunassa
kovertanut, toisilla puolipallon muotoinen,
suurimmaksi osaksi mahtavien, keskellä toisiinsa
koskevien verkkosilmien täyttämä, toisilla taas
poikit-taisesti lieriömäinen ja silmät sivuilla kaukana
toisistaan; verkkosilmien lisäksi s:lla on 3
pikku-silmää. Tuntosarvet vähäpätöiset, rihmamaiset,.
Suuosista on erikoisen huomattava suuri, tav.
koppamainen alahuuli, Keskiruumiin ensi nivel,
eturinta, on pieni, hyvin liikkuva. Toinen ja
kolmas nivel yhteenkasvettuneet, vinosti taapäin
suuntautuneet, joten heikot, etupäässä tarttuma-,
ei käyntijalkoina toimivat raajat sijaitsevat
lähellä eturinnan jalkoja sekä huomattavasti
lähempänä päätä kuin siivet. Jäykät siivet ovat
jotenkin yhdemnuotoiset, kumpikin pari yleensä
kapeahkot ja pitkät, suonitus verkkomainen,
runsas, etenkin pitkittäissuonet lujat.
Etureunassa, lähellä kärkeä, on yleensä
luonteenomainen värillinen siipimerkki (pterostigma). Vain
harvoin siivet ovat kokonaan t. suurimmaksi
osaksi värilliset. Takaruumis on pitkä ja tav.
ohut, sen kärjessä on koiraalla 3-4, naaraalla 2
lisäkettä (varsinaiset perälisäkkeet, cerci, y. m.).
Toisen nivelen vatsapuolella on koiraalla
merkillinen, monimutkainen paritteluelimistö, jonka
kaltaista millään muilla hyönteisillä ei tavata.
Se ei ole yhteydessä sukupuolielinten kanssa, vaan
koiras täyttää siihen kuuluvan säiliön spermalla
ennen parittelua. Varsinainen sukupuoliaukko on
koiraalla samoinkuin naaraalla 9:nnen nivelen
kohdalla. Sen ympärillä naaraalla on eri lajien
munanlaskemistapojen mukaisesti erilainen
mu-nanasetinelimistö. — S. ovat liikkeellä etenkin
auringonpaisteella. Niiden lentotaito on yleensä
aivan erinomainen. Saaliinsa, jonka ne isojen
silmiensä avulla huomaavat melkein missä
suunnassa hyvänsä, ne pyydystävät suoraan suuhunsa
t. tav. ensin jaloillaan lennosta (vain
Zygoptera-ryhmän verraten huonolentoiset la jit myös istuvia
hyönteisiä, lelititäitä y. m.) ja kykenevät tällöin
suorittamaan mitä äkkinäisimpiä liikkeitä
kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Myöskin parittelu
tapahtuu t. ainakin alkaa ilmassa. Koiras
tarttuu lennossa naaraaseen ja pitää takaruumiin
kärkilisäkkeillä kiinni sen päästä t. eturinnasta,
kunnes naaras taivuttaa takaruumiinsa kärjen
koiraan paritteluelimistöön. Omituiseksi renkaaksi
yhtyneenä pari sitten lentää edelleen t. asettuu
puun oksaan, vesikasveille j. n. e. Naaraan munia
laskiessa useiden lajien koiras seuraa mukana
yhä naaraasta kiinni pitäen. Toiset laskevat
munat suoraan veteen tav. lennosta, toiset taas
pistävät ne munanasetinelimillään vesikasveihin
y. m. poraamiinsa reikiin t. myös pohjaan;
Les-tcs spcmsa-parien on huomattu jatkavan munien
laskua kokonaan veden allekin siirtyen. Toukat
(kuva 1) viettävät vedessä useampia vuosia, esim.
Æsc/nto-lajien kehitys munan laskemisesta ima-
gon esiintulemiseen näyttää meillä kestävän 4-5
v., imago taas elää vain kesäkauden. Myöskin
toukat ovat saaliinhimoisia petoja.
Huomattavimmat toukkaelimet ovat „pyydystysnaamari" ja
ilmaputkikidukset. Pyydystysuaamariksi on
muodostunut alahuuli. Usein melkein kokonaan
mudassa piilevillä LibeUulidætoukMa. sen pää
on koppamainen, muilla taas enemmän
pihtimäi-nen; lepoasennossa se peittää pään alta, mutta
tarpeen tullen toukka työntää sen
silmänräpäyksessä esiin tarttuakseen saaliiseen. Ilmaputki-
Kuva 1. Sudenkorentojen toukkia, a Libellulidce-, b Æschna-,
c j4f/rionidce-toukka. (S.H.)
kidukset ovat Arwsop<era-ryhmässä ohuita useassa
rivissä sijaitsevia poimuja peräsuolen
sisäpinnassa; takaruumiin säännöllinen supistuminen
ja laajeneminen synnyttää edes takaisin käyvän
vesivirtauksen suolessa. Puristamalla
voimakkaasti veden ulos suolesta toukat voivat vaaran
uhatessa syöksähtää pakoon. Zt/^op/era-muodoilla
taas 3 takaruumiin kärkilisäkettä on
laajentunut lehtimäisiksi kiduksiksi (kuva 1, c), näiden
ohella voi esiintyä pienet suolikidukset, ja eräällä
troopillisella suvulla on parilliset kiduslehdykät
takaruumiin reunoissa.
Uiminen tapahtuu
takaruumista kiemurtelemalla.
Kasvaessaan s:n toukat
vaihtavat nahkaa useita
kertoja, samalla
selkäpuolella näkyvät siipitupet
vähitellen suurenevat.
Muodonvaihdos on vaillinainen,
varsinaista lepoastetta
(koteloa) ei esiinny. Lopuksi
toukat kiipeävät ylös
vedestä, toukkanahka halkeaa selästä ja imago
tulee esiin.
S. voidaan ryhmitellä seuraavasti: I. Zygoptera,
ominaista ennen mainittujen seikkojen lisäksi
(SH.)
Kuva 2. Enallagma
(Ag-rion) cyathigerura (koiras.)
m. m., että
siivet lepoasennossa
ovat taakse
ylöspäin kääntyneet.
Heimo
Caloptery-gidce, meillä suku
Calopteryx,
nei-donkorento, juoksevien vesien
varsilla, omituisesti
lepattaen
lentäviä; koiraiden
siivet kokonaan t.
vyömäisesti
tummansiniset. Heimo
(S.H.)
Kuva 3. Æschna juncea (koiras).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
