Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suhteellisuuden laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
137
viin paikkoihin. Vaaditaan esim., ettei
virallisesti ilmoitettuun ehdokaslistaan saa tehdä
muutoksia. jolloin listan ensimäiset nimet katsotaan
valituiksi, tahi määrätään heidän keskinäinen
järjestyksensä alenevien ä ä n i 1 u k u j e n
perustuksella. Monasti sallitaan ryhmän asettaa
useita toisiinsa liittyneitä ehdokaslistoja,
jolloin äänestäjä merkitsee mitä listaa hän
kannattaa tahi koille, yhden tahi useamman listan,
ehdokkaille hän antaa äänensä, jopa hän joskus
on oikeutettu kasaamaan äänensä muutamille
ehdokkaille. Yleensä sallitaan, että eri
äänestäjäryhmät asettavat yhteisiä ehdokkaita, joskus se
on kielletty ehdokkaan nimen pyyhkimisenkin
uhalla.
Suomen eduskunnan vaaleissa maa on jaettu
16 vaalipiiriin. Kuhunkin puolueeseen kuuluva
valitsijakunta muodostaa valitsijayhdistyksiä,
jotka asettavat korkeintaan 3 nimeä
sisältämä ehdokaslistoja. Näiden listojen
kannattajat voivat muodostaa keskenään vaaliliiton,
kun vain sen ehdokkaiden luku ei ole
vaalipiirissä valittavien lukua suurempi.
Äänestäjä joko antaa äänensä jonkun
valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, piirtäen siihen
punaisen viivan, jolloin hän saa muuttaa nimien
järjestyksen, taikka kirjoittaa vaalilippuun oman.
korkeintaan 3 nimeä sisältävän listan.
Edellisessä tapauksessa tulee hänen äänensä
valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton, jälkimäisessä
yksistään hänen äänestämäinsä henkilöiden hyväksi.
Vaalitulosta määrättäessä annetaan ehdokkaille
valitsijan määräämässä järjestyksessä ääniä
alenevien äänilukujen periaatteen mukaan, jonka
jälkeen listan ehdokkaat järjestetään heille siinä
tulleiden äänisummien mukaan. Listaa
kannattavien äänestäjien luku jaetaan l:llä, 2:11a ja
3:11a. mitkä osamäärät ovat valitsijayhdistyksen
ehdokkaiden vertausluvut. Jos ehdokkaan nimi
on samaan vaaliliittoon kuuluvan kahden tai
useamman valitsijayhdistyksen asettamassa
listassa. niin hänen vertauslukujensa yhteenlaskettu
määrä osoittaa hänen järjestvssijansa
vaaliliitossa. Koko vaaliliiton hyväksi annettujen
vaalilippujen summa jaetaan luvuilla 1. 2, 3. 4
j. n. e. ja osamäärät merkitään järjestyksessä
liiton ehdokkaiden uusiksi vertausluvuiksi.
Milloin henkilö on saanut ääniä eri vaaliliitoilta
tahi listalla, joka ei kuulu mihinkään
vaaliliittoon, on hänen saamiensa vertauslukujen summa
hänen lopullinen vertauslukunsa, joka kuitenkin
eräissä poikkeustapauksissa vielä saattaa joutua
oikaistavaksi. Valituiksi katsotaan niin monta
suurimpien vertauslukujen saajaa kuin
vaalipiirissä valitaan edustajia. Siis jaetaan tämän
järjestelmän mukaan paikat kilpailevien
vaaliliittojen kesken d’Hondtin säännön mukaan, ja
vaaliliiton paikat sen eri ehdokaslistojen kesken
saman säännön mukaan. Tätä järjestelmää
noudatetaan myöskin henkivakuutusyhtiö Suomen
s :ssa v:ssa.
S:n v :en käyttö laajenee useissa maissa vuosi
vuodelta, etupäässä kuntien edustuksen ja
yhteiskunnallisen toiminnan alalla, ja on muutamassa
maassa (esim. Ruotsissa) siihen siirrytty
valtiollistenkin vaalien alalla.
[d’IIondt. ,.Systöme pratique et raisonné de
représcntation proportionelle"; Rosin.
..Minori-tätenvertretung und Proportionahvahl" (1802):
138
Siegfried, ,,Ein Votum zur württembergischen
Verfassungsreform" (1898) ; Klöti, „Die
Proportionahvahl in der Schweiz" (1901), Meyer, ,,Das
parlamentarische Wahlrecht" (1901); Klöti, ..llie
Texte der schweizerisehen
Verhältnisswahl-gesetze" (1909), sama, „Betänkande med förslag
tili proportionellt valsätt i Sverige" (1903) ;
Vasenius, »Suhteellisesta edustuksesta" (1895) ; Homén,
..Suhteellisista vaaleista" (1894 ja 1906) : v. Wendt.
..Die Proportionahvahl zur finnischen
Volksvor-tretung" (1906).] O. B-n.
Suhteellisuuden laki ou tärkeä yleinen ilmiö
sielunelämässämme. Kun tajuamme jotakin
sielullista vaikutetta, esim. aistimusta tai tunnet t i.
niin käsitystämme siitä määrää tämän vaikutteen
suhde muihin samanaikuisiin tai edelläkäyneisiiu
vaikutteihin. Me ehdottomasti vertaamme
kutakin tajunnalle esiintyvää ilmiötä niihin muihin
ilmiöihin, jotka esiintyvät sen rinnalla, ja voimme
ainoastaan siten muodostaa itsellemme käsityksen
ilmiön laadusta. Esim. jos aistimuksen rinnalla
tajuamme siitä jyrkästi eroavan, vastakohtaisen
ilmiön, niin kumpikin tajutaan selvemmin ja
voimakkaammin sekä laadultaankin jossain
määrin muuntuneena (..kontrastivaikutus"); eri
tajunnanilmiöiden voimakkuutta voimme verrata
ainoastaan arvioimalla niiden suhteellista 1.
verrannollista voimakkuutta toisiinsa nähden
(„We-berin laki"), y. m. A. Gr.
Suhum [-u’m] (myös Sulium Kale),
samannimisen piirin (ven. Suhumskij okrng; 6,594 km2,
120,200 as. 1913, melkein yksinomaan abhaseja
ja mingrelejä) pääkaupunki Kaukaasiassa,
Kutaisin kuvernementissa, Mustanmeren rannalla,
syvän ja väljän, mutta etelään päin suojattoman
S:n-lahden pohjoisperukassa; n. 10,000 as. —
Aleksanteri Nevskijn tuomiokirkko, luostari,
kauniita puistoja, vanhan turk.-linnan rauniot.
Tasaisen, lauhkean ilmastonsa (monet etelämaiset
kasvit viihtyvät erinomaisesti) ja kauniin luontonsa
takia S. on tullut suosituksi
ilmaparantolapai-kaksi. — Melkoista tupakkakauppaa. — S:n
paikoilla oli vanhalla ajalla kukoistava
Diosku-rias niminen miletolaisten siirtola; sen kohdalle
roomalaiset perustivat Sebastopolis nimisen
kaupungin, joka kukoisti vielä genovalaisten
vallitessa Mustallamerellä. V. 1455 turkkilaiset
valloittivat S:n, josta sitten tuli orjakaupan
keskus. Genovalaisten linnoituksen raunioille
turkkilaiset 1700-luvun alussa rakensivat
linnoituksen. Venäläiset miehittivät S:n 1810 ja saivat
sen myönnetyksi itselleen 1829. Vv. 1855 ja
1877 turkkilaiset saivat S:n lyhyeksi aikaa
haltuunsa. Molemmilla kerroilla se hävitettiin.
E. E. K.
Suicidium [-di’-] (lat.), itsemurha.
Suidae ks. Siat.
Suidas [süi’dö/8 ], myöhäiskreik. sanakirjan
tekijä (luultavasti 10:nnen vuosis. keskipalkoilla
j. Kr.). S:n sanakirja on laaja ja erinomaisen
runsassisältöinen kokoelma sana- ja asiatietoja
antiikkisen kulttuurin eri aloilta. ITänen
tietolähteensä olivat suurimmaksi osaksi välillistä
laatua, sanakirjoja ja muita poiminta- ja
kokoel-mateoksia, vanhain kirjailijain teksteihin
liitettyjä selityksiä (skholioneja) y. m. s.;
kuitenkin hän on myös jossakin määrin käyttänyt
alkuperäisiä tekstejä. Vaikka S:n sana- ja
asiaseli-; tykset, osaksi ovat sekavia ja epäkriitillisiä, on
Suhteellisuuden laki—Suidas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
