Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sundergelteus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
197
kasvava, tiikerien, puli velien, sarvikuonojen,
krokotiilien y. m. turvapaikka. Asutusta 011 vain
karvassa, korkeammilla paikoilla. S:sta saadaan
etupäässä kaikenlaista puutavaraa.
Sundergelteus, Olaus, suom. jesuiitta, oli
epäilemättä ensin Ulvilassa, sitten Helsingin
„kylänvoutina" 1554 mainitun Marcus
Sundergel-tin poika. Tämän leski Kaarina Olavintytär asuu
1590 Porissa ja on vapaa kaikista kaupungin
veroista Sigismundin „rakkaan isänsä
suostumuksella" antaman kirjeen nojalla. S:n
kerrotaan ensin ruvenneen luterilaiseksi papiksi,
mutta sitten kääntyneen katolisuuteen ja
otettiin 1579 oppilaaksi Olmützin jesuiittakollegiin.
Seuraavana vuonna annettiin hänelle toimeksi
kirjoittaa suomalainen kielioppi Suomessa
harjoitettavan katolisen käännytystoimen tarpeeksi,
mutta missä määrin hän tämän tehtävän suoritti
ei ole tiedossa. V. 1580 hän suoritti
baccalaureus-tutkiunon; 1584 hän tuli Braunsbergin
jesuiittakollegiin, ja 1590 hänen mainitaan lähteneen
,,kotimaahan". Täällä ei kuitenkaan tavata
mitään jälkiä hänestä, mutta 1596 S. tavataan
Alt-Pernaun kirkkoherrana Liivinmaalla ja 1600 hän
oli samassa virassa Tartossa. Hänen
kuolinvuottaan ei tunneta. K. G.
Sunderland [sandaland], kreivikunnan
muodostava kaupunki Koillis-Ènglannissa, Durham in
kreivikunnassa, Pohjanmeren rannalla Wearin
suussa, pääosa Wearin eteläpuolella.;
esikaupun-keineen Monkwearmouth (Weai in pohjois-) ja
Bishopwearmouth (Wearin etelärannalla) 152,377
as. (1913). — St Peter niminen kirkko (osaksi
peräisin v:lta 674, jolloin S:n paikalle
perustettiin luostari kirkkoineen). Sir Henry
Have-lockin (synt. S:ssä) muistopatsas. Valurautainen,
yksikaarinen silta (rak. 1796; 30 m yi. joen
pinnan) vie Wearin poikki. S:n läheisiin
rikkaisiin kivihiilikenttiin perustuu kukoistava
laivanrakennus*, rauta-, teräs-, lasi-, kem. y. m.
teollisuus. Laaja, hyvä, linnoitettu satama.
Melkoinen oma kauppalaivasto. V. 1911 satamassa
selvitettiin 3,s milj. rek.-ton. Viedään paljo
kivihiiltä (3 milj. ton. 1913), teollisuudentuotteita
y. m., tuodaan puutavaroita, viljaa,
paperimassaa, metalleja. — S. syntyi 674 perustetun
luostarin ympärille. f E. E. K.)
Sundholma, maatila (allodisäteri,
alustiloi-neen 7 Vs manttaalia) Uudenkirkon (T. 1.)
pitäjässä Arvasalon muinaisella saarella meren
rannalla 3 km (linnuntietä) Uudestakaupungista
etelään. Pienehkö tiilitehdas. — S. kuului
1400-luvulta alkaen Fleming-suvun n. s. S:n haaralle,
iolta se ’..aimisliittojen kautta siirtyi Bielke-,
Oxenstjerna- ja Lejonhufvud-sukujen jäsenille,
kunnes 1753 myötiin maaherra J. G.
Lillienber-gille. Myöhemmin 1700-luvulla ja 1800-luvun
alussa se oli Blafjeld-suvun hallussa. Sittemmin
se on pitemmän aikaa ollut Aminoff-suvulla. Nyk.
omistaja (1916) vapaaherra Björn Aminoff.
Puinen kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu
vanhan kivirakennuksen raunioille, jotka osittain
muodostavat sen alakerroksen. Vanha
kivirakennus lienee sama, jonka 1684 tiedetään olleen
pystyssä vaikkakin tulipalon pahoin
vahingoittamana. — S. on ilmeisesti sama tila, kuin
muinainen Arvasalo, joka jo 1400-luvun alkupuolella
oli Klemingien hallussa ja jonka aikaisemmin
arvellaan kuuluneen Diekn-suvulle. Päätilana oli
198
I aluksi Vanhakartano, joka nyk. on S:u
alus-tiloja ja jonka paikalla ainakin vielä viime
vuosisadalla oli kivirakennuksen raunioita. V. 1522
S. joutui tanskalaisten piirityksen alaiseksi,
jotka sen valtasivut ja ryöstivät. A. Es.
Sundman, Karl Èritiof (s. 1873), suom.
tähtitieteilijä, fil. kaud. 1897, fil. lis. 1901
(väitöskirja „über die Störungen der kleinen
Pla-neteu"), tähtitieteen dosentti 1902, ylim. prof.
1307. S:n tieteellinen toiminta on kohdistunut
pääasiallisesti teoreettiseen tähtitieteeseen ja hän
on „kolmen kappaleen probleemin" käsittelyssä
tullut erittäin laajakantoisiin tuloksiin
(julkaisut: ,,llecherehes sur le problème des trois corps",
„Nouvell3s recherches sur le problöme des trois
corps", molemmat Suomen tiedeseuran
„Aeta"-sarjassa, „M6moire sur le problöme des trois
c^rps" ..Acta mathematica"ssa). Näistä
tutkimuksista lausui Pariisin tiedeakatemia
tunnustuksensa lahjoittamalla S:Ile 1913 G. de
Pontecou-lant’in palkinnon. 11. R.
Sundsvall [-a’l], kaupunki Ruotsin
Norlan-nissa, Medelpadin maakunnassa, Vesternorrlandin
läänissä, pienen Selänger-joen suussa
Pohjanlahden rannalla, jokseenkin Indal- ja
Ljungan-jokien suiden keskivälillä; 16.668 as. (1915). —
S. on uudenaikaisesti rakennettu melkein koko
kaupungin hävittäneen tulipalon jälkeen 1888.
Ruotsin huomattavimman sahateollisuusalueen
keskus (m. m. Skönvikiu, Vifstan, Svartvikin ja
Enhörningin suuret sahayhtiöt). V. 1911 S:sta
vietiin 800,000 m3 sahattua puutavaraa, 137,000
ton. puumassaa ja 600 ton. paperia. Sam. v.
satamassa selvitettiin 635,000 rek.-ton. netto. —
Haararata pääradalta. — Säännöllinen
laiva-liikenneyhteys usean Suomen
pohjanlahdensata-man kanssa. — S. per. alkuaan Kustaa II
Aadolfin aikana, mutta siirrettiin vasta 1649-50
nyk. paikalleen. Venäläiset hävittivät sitä 1720
ja 1721. Vasta viime vuosis. puolimaissa alkoi
S:n kukoistuskausi. (E. E. K.)
Sundt, Eilert Lund (1817-75), norj. pappi
ja yhteiskunnallisten olojen tutkija. S. tutki
alempien kansaluokkien oloja ja elämää
julkaisten lukuisan sarjan kirjoitelmia, jotka
vaikuttivat laajoissa piireissä herättävästi; perusti 1864
„Kristiaanian työväenyhdistyksen"; julkaisuja:
..Beretning om fante- eller landstrygerfolket i
Norge" (1850), „Dødeligheden i Norge" (1855),
..Giftermaal i Norge" (1855),
„Sædelighets-til-standen i Norge" (1857),
,,Ædrueligheds-tilstan-den i Norge" (1859), y. m.
Sundt, Mikael ks. Kalevalan
käännökset.
Sune Haakoninpoika (k. 1369), Viipurin
lin-nanisäntä vv. 1364-69, oli ruots. ylimyssukua
(vaakunassa kahdet kumotut vuoliaiset),
naimis-tensa kautta sukua mahtavalle Bielke-suvulle.
Maunu Eerikinpoikaa hän seurasi 1350
ristiretkelle Viroon. Hän oli Turun kirkolta
peruuttanut muutamia sille annettuja tiluksia ja
luultavasti siitä syystä julistettu kirkon pannaan;
talonpoikia hän lienee kovuudella kohdellut ja
rasittanut, koska kerrotaan heiltä saaneen
surmansa matkalla Uudellamaalla. Ehkäpä juuri
kirkon panna heitä tähän tekoon rohkaisi. Kun
uuden ajan alussa maksetaan Jääskessä
omituinen vero, nimeltään „Soinin rahat", jonka
sanotaan saaneen alkunsa siten, että „talonpojit
Sundergelteus Sune Haakoninpoika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
