Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojeluskeinot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
221
Suojeluskeinot
222
vielä toistaiseksi yleinen tuomioistuin määrää
lainrikkomuksesta syytetyn 15 vuotta
nuoremman lähetettäväksi saamaan kasvatusta ja
työtaitoa; myöskin hakemuksen perusteella voidaan
niihin saada alaikäisiä, jos tilaa on; näissä
pysyvät hoidokkaat 18-vuotisiksi saakka, mutta voivat
aikaisemminkin sieltä koetteelle tulla sijoitetuksi
yksityistoimeen. Eheäksi järjestelmäksi kehitetty
s. edellyttää, että kasvatuslautakunta käsittelee
kaikkia alaikäisiä koskevat asiat eikä yleinen
tuomioistuin. Useissa maissa on
kasvatuslaitoksia myöskin 15-18-vuotisteu vastaanottoa varten.
Suomessa ovat s.-toimenpiteet järjestelyn
alaisina. Lain laadinnan alalla on valmiina 1902
asetetun komitean 1905 valmistuneet „ehdotukset
suojelukasvatuksen järjestämiseksi"
lakiehdotuk-sineen; 1909 jälkimäiset valtiopäivät tekivät
alamaisen anomuksen, että eduskunnan
hyväksyttäväksi jätettäisiin esitys yleisestä
lastensuojelua koskevasta laista; lainvalmistelukunta
onkin saamansa määräyksen mukaisesti
valmistanut esityksen sellaiseksi (1914). Asetuksella
..suojelukasvatuksen valvonnasta Suomessa"
annettu lokak. 7 p. 1912, on asetettu
suojelu-kasvatuksen tarkastelijaksi" nimitettävä,
palkkiota nauttiva virkamies, jonka tulee m. m.
valvoa, että kaikki valtion huostassa olevat tahi
valtion avustamat laitokset, jotka tarkoittavat
pahantapaisen nuorison s :ta, järjestävät
toimintansa voimassa olevain ohjesääntöjen ja
määräysten mukaisesti sekä muutenkin edistävät
s:ta; antaa maksutta kunnille ja yksityisille s:n
järjestämistä ja parantamista tarkoittavia neuvoja
ja ohjeita; koettaa tarkkaavasti huomioonottaa
kaikkea, mikä on omansa lapsissa ja kasvavassa
nuorisossa aikaansaamaan pahantapaisuutta, sekä
sen ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi esittää
toimenpiteitä, joihin valtion tai kuntain tulisi
ryhtyä. — Tarkastelija on senaatin talousosaston
siviilitoimituskunnan alainen samoin kuin kaikki
pahantapaisten tai huonohoitoisten alaikäisten
hoitolaitoksetkin, mikäli ne ovat valtion omia tai
saavat valtion avustusta. V:n 1916 alussa oli
valtion omia 4 turvakotia poikia varten (Käyrä
Prunkkalassa; Koivikko Mikkelin
maaseurakunnassa; östensö Pietarsaaren maaseurak. [os. [-Ben-näs];-] {+Ben-
näs];+} Kylliälä Viipurin maaseurak. [os. Tali])
200 hoidokille; valtion avustusta nauttivia oli
3 turvakotia poikia varten (Valkonauhan
turvakoti Helsingissä, Pohjolan turvakoti Muhoksella;
Kelkkalan turvakoti Viipurin pitäjässä) sekä
3 turvakotia tyttöjä varten (Valkonauhan
turvakoti Helsingissä; Seimelä Vihdissä; Pursiala
Mikkelin pitäjässä) sekä 2 koulusiirtolaa poikia
varten (Labbv Lapträskissä; Oppby Nauvossa),
joissa on yhteensä hoitopaikkoja 190:lie; sitä
paitsi on tyttöjä varten yksi
vastaanottokoti 20:lle (Kaupunkilähetyksen Helsingissä).
N"äiden lisäksi on Helsingin kaupungilla 10
erilaista laitosta, joissa on n. 300 hoitosijaa. —
Kaikkiaan oli hoidokkaita 1 p. tammik. 1916
tilaston mukaan 950 alaikäistä, joista 724 poikaa
ja 226 tyttöä (1910 yht. 510. joista poikia 439,
tyttöjä 131). Kasvatuslautakuntia oli Helsingin,
Porin, Turun, Viipurin, Kuopion ja
Pietarsaaren kaupungeissa. — [„Ehdoitus
suojelukasvatuksen järjestämiseksi". I II (1905); A. von
Bonsdorff. ..Lastenhoitoa ja nuorisosuojelua
tarkoittavista toimenpiteistä" (1911); Kertomukset suo-
jelukasvatuksesta Suomessa, I-VI (1910-15).] vrt.
Lastensuojelus. J. H. T.
Suojeluskeinot, biol. 1. Kasvien s.
Kasveilla on mitä moninaisimpia rakennesuhteita
s:ina erilaisia vaaroja ja haittoja vastaan. Yleistä
tukevuutta ja kestävyyttä kasvi saa neste- ja
solukkojännityksestä (vrt. Solu ja
S o 1 u k k o j ä n n i t y s), samoinkuin tuki
solukoistaan (vrt. t.). Lehdissä on tuulen,
rankkasateiden ja rakeiden varalta lisäksi s:ina
lehtilapojen ja -ruotien taipuisuus, päällysketon
paksuus ja usein lehtilavan hienoliuskaisuus.
Liian suuren v e d e n h a i h t u m i s e n
(kuivettumisen) estämiseksi ilmaraoilla on kyky
tarpeen tullen kokonaan sulkeutua. Kuivien paik
kojen kasvit tarvitsevat lisäksi paljon muita
s:oja. Useilla haihduttavat elimet, lehdet, ovat
hyvin pieniä, jopa aivan surkastuneita
(kaktukset, useat Euphorbia-\a,jit) taikka ne voivat
kuivan tullen käyristyä kokoon tai kokonaan varista
(kuumissa maissa kuivaksi ajaksi, meillä
talveksi); muutamilla ne ovat asettuneet syrjittäin
aurinkoon, joten lämpösäteet ikäänkuin liukuvat
ohi (useat kuumien maiden kasvit, m. m. k o
m-passikasvit, vrt. t.). Lehtien päällysketto
on usein erikoisesti rakentunut: kutikula on hyvin
paksu, sen pinnalle on erittynyt vahaa, pihkaa,
kalkkisuoloja t. m. s., tai se on kasvanut
erilaisiksi karvoiksi. Ilmaraot voivat sijaita kuopissa,
joista haihtuminen on vähäinen. Useilla pidättää
vettä suuri nestejännitys ja monet kaikkein
kui-vimpien paikkojen kasveista (kallio- ja
erämaa-kasvit, myös ulkovieraat) muodostavat erityisiä
veden varastosolukkoja (vrt. M elin kasvit).
Korkki ja kaarna suojelee vartta y. m.
haihtumis-vaaroilta. Liikanaisen sadeveden
pois-johtamiseksi lehdet usein ovat tarkoitukseen
soveliaissa asennoissa t.. ovat erityisen-muotoisia.
Muutamilla troopillisten sadeseutujen kasveilla
lehtien pitkät, kapeat tiputuskärjet
edistävät samaa tarkoitusta. Kukissa, joissa vesi
helposti turmelee siitepölyn, on erityisiä laitteita
vedenpääsyn estämiseksi (sulkulaitteita,
sulkeu-tumiskyky sateen tullessa, riippuva asento j. n. e.).
Samoin suojelevat aukeavat hedelmät siemeniä
sulkeutumalla sateen ajaksi. Kylmää vastaan
useita kasveja suojelee karva-, hartsi- t.
pihka-peite (varsinkin nuoria lehtiä), korkki ja kaarna,
myös arkojen osien supistuminen kylmän ajaksi
pienelle alalle (kukkien ja lehtien yöasennot).
Monet talvehtivat paleltumiselta suojassa maan
alla juurakkoina, juurimukuloina j. n. e., useat
vesikasvit pohjaan vaipuvina talvehtimissilmuina
j. n. e. Liian voimakkaassa valossa,
joka turmelee lehtivihreää, lehtivihreähiukkaset
voivat asettua suojatummille soluseinille. Monet
haihtumista estävät laitteet, kuten karvapeite
y. m., ovat myös s:ina liikaa valoa vastaan,
samoin eräät tähän tarkoitukseen syntyvät
väriaineet (siniset, sinipunervat). Eläimiä
vastaan ovat yleisiä s: ja karvaat t. myrkylliset
aineet (etupäässä alkaloideja), lehtien ja varsien
piikit ja orat. Pistävät neulakiteet voivat myös
olla s:ina. Muutamilla kasveilla on
poltinkar-voja (vrt. Karvat). Joskus voi kiviä t. m. s.
muistuttava yhdennäköisyys olla suojelevana.
Hedelmissä ja siemenissä suojelee kasviaihetta
kova kuori, kypsymättöminä hedelmät torjuvat
eläimiä piikeillä, karvaalla maulla y. m. Kuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
