Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-245
jassa on 99 virttä, joista 56 on käännetty
ruotsista, 17 saksasta, 10 latinasta. 16:n virren
alkuperä on tuntematon (Julius Krohn pitää ainakin
kuutta alkuperäisenä). S. viljelee virsissään
lounaismurteen katkonaisia muotoja. Runon
kau-nistuskeinona hän käyttää loppusoinnun ohella
kertoakin. S. ou kirjoissaan kehittänyt kielemme
oikeinkirjoitusta siltä hyvin alkeelliselta asteelta,
jolle se Agricolan jäljiltä jäi. [Julius Krohn,
..Suom. kirjallisuuden vaiheet".] II. O.
Suomalainen, Kaarle Kustaa Samuli
(1850-1907), seminaarin lehtori, kirjailija.
Pietarissa syntyneenä, käytyänsä koulua
Jyväskylässä S. tuli ylioppilaaksi 1868, maisteriksi 1873,
toimi ensin eri viroissa Helsingissä, nimitettiin
1880 matematiikan lehtoriksi Sortavalan
seminaariin ja pysyi siinä toimessa v:een 1906. Hän
on (nimimerkillä „Samuli S.") julkaissut joukon
pikkunovelleja: »Novelleja" (I 1876, II 1885),
..Kevään ajoilta" (1900), joissa hän käsittelee sekä
maalais- että kaupunkilaisaiheita, milloin
leikillisesti, milloin lierkkätunteellisesti, vaikkei ilman
teennäisyyttä. Varsinkin ensimäiset niistä
saavuttivat 1870-luvulla melkoista suosiota ja S.
tunnustettiin eteväksi tyyliniekaksi. Samanlaista
tyylin siroutta ja vilkkautta kuin novelleissa on
havaittavissa S:n pienissä näytelmissä („Setä" 1898,
..Ensimäinen pettymys" 1903) sekä muissa
kirjoituksissa, joista mainittakoon uskonnollinen
mictelmäteos »Suljetuissa kammioissa" (1902).
S. toimi myös lastenkirjailijana,
oppikirjantekijänä, sanomalehtimiehenä (»Laatokan" perustaja
1882) sekä ahkerana ja taitavana suomentajana,
joka on kääntänyt m. m. Gogolin, Puskinin,
Turgenjevin, Korolenkon, Jules Vernen,
Auer-bachin, Wellsin teoksia. V. T.
Suomalainen deputatsioni ks.
Suomalainen lähetyskunta.
Suomalainen kemiallinen osakeyhtiö
(Finska ke m is k a aktiebolaget)
perustettiin (perustajat Hackman & C:o [pääosakas],
konsuli Eug. Wolff ja prof. G. Komppa) 1908
toteuttamaan käytännössä suuremmassa
mittakaavassa prof. G. Kompan keksintöä valmistaa
keinotekoista kanverttia (osakepääoma 300,000 mk.).
Tehdas rakennettiin Tainionkosken partaalle
Ruokolahden pitäjään. Valmistus oli aluksi
kannattava ja menekki hyvä (ks. K a n v e r 11 i),
mutta kun kanvertin hinnat ulkomailla
sittemmin alenivat ja keinotekoiseen kanverttiin
tarvittavat raaka-aineet kallistuivat, lakkautettiin
kanvertin valmistus 1912. Lakkautetun liikkeen
sijaan yhtiö Palokkiin Heinävedelle rakensi
hartsi- ja tärpättitehtaan (ks. Palokki), jossa
työt aloitettiin 1913. Tuotteet kuljetetaan
talvisin kuormahevosilla, kesäisin laivoilla Kuopioon.
E. E. E.
Suomalainen kirkkokoulu (Pietarissa) ks.
Pietari, palsta 561.
Suomalainen kuvaamataide ks. Suomen
kuvaamataide.
Suomalainen kuvernementti. V. 1797
säädettiin, että Venäjään yhdistetty Viipurin lääni
oli nimitettävä S:ksi k:ksi, joka sitten oli sen
virallisena nimityksenä, kunnes se 1811 v:n
lopussa jälleen liitettiin muuhun Suomeen.
K. G.
Suomalainen lakimiesten yhdistys
perustettiin 1906 yhdistämään suomenkielistä lain-
246
käyttöä ja lainoppia harrastavia lakimiehiä.
Yksityisluontoisena seurana yhdistys ou ollut
olemassa jo v:sta 1898. Säännöt laadittiin 1905.
Julkaisee v:sta 1904 lähtien aikakauskirjaa
»Lakimies". Jäsenluku (1915) 339. El. K.
Suomalainen lähetyskunta, Suomen asukkai
den puolesta syksyllä 1808 sodan vielä kestäessä
Pietariin toimitettu lähetystö, jonka
valitsemiseen ryhdyttiin ven. viranomaisten käskystä.
Siihen oli Buxhoevdenin alkuperäisten
määräysten mukaan 1 p:ltä kesäk. kuuluva yksi edusmies
aateliston, porvarissäädyn ja talonpoikaissäädyn
puolesta kustakin läänistä ja yksi papiston edus
mies kummastakin hiippakunnasta. Kutsumus
herätti Suomessa ensin levottomuutta, koska
pelättiin sen toimeenpanon voivan syrjäyttää oikeain
valtiopäiväin kokoontulon, mutta sittenkuin
Bux-hoevden oli ilmoittanut, ettei sillä oltu
tarkoitettu valtiopäiväin korvaamista, toimitettiin vaa
Iit niissä kolmessa Suomen läänissä, jotka siihen
aikaan olivat venäläisten vallassa.
Lähetyskun-taan tulivat. Turun ja Porin läänistä vapaaherra
Karl Mannerheim, kauppias J. G. Tjscder ja
lautamies K. Cavén, Uudenmaan ja Hämeen
läänistä sotaneuvos P. K. Silfversköld, kauppias E.
Borgström ja talollinen J. Kaitala,
Kymenkartanon läänistä toimitussihteeri K. F. Rotkirch,
pormestari J. Carlstedt ja talollinen P.
Laurikainen sekä hiippakuntain edustajina provastit
F. Le Bell ja I. Vallenius. Myöhemmin
valittiin lisäksi pari edustajaa, esim. Turun
hovioikeuden ja yliopiston puolesta. S:n l:n vaikuttavin
henkilö oli sen puheenjohtajaksi valittu
vapaaherra. Mannerheim. Tultuansa lokakuun
loppupuolella Pietariin lähetyskunta neuvotteli ensin
Venäjän v. t. ulkoasiainministerin kreivi
Salty-kovin kanssa, ja pääsi vasta marraskuun
viimeisenä päivänä keisarin puheille. Se kiitti silloin
keisaria hänen lupauksestaan loukkaamatta
ylläpitää Suomen uskontoa, lakeja ja entisiä
oikeuksia ja pyysi Suomen kansakunnan laillisten
valtiopäiväin kokoonkutsumista. Tähän tulikin
kymmenen päivän kuluttua suotuisa vastaus ja s. 1.
oli siten onnellisesti suorittanut tärkeimmän
tehtävänsä. Tämän jälkeen lähetyskunta kuitenkin
vielä kauemman aikaa viipyi Pietarissa ja esitti
keisarin kehoituksesta toivomuksiansa maan
tilan parantamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä,
kunnes sen jäsenet tammikuun lopulla 1809
palasivat kotiinsa. Lähetyskunnan, varsinkin
suomalaisten talonpoikain, esiintyminen Pietarin
hovi-piireissä herätti jommoistakin huomiota. Vasta
vähää ennen sen lähtöä ja hajaantumista
saapuivat vihdoin perille Vaasan ja Oulun läänien
valitsemat edustajat; Kuopion läänissä ei vaalia
ollenkaan toimitettu. [R. Castrén, »Finska
depu-tationen 1808-09" (1879).] K. G.
Suomalainen musiikki ks. Suomen
säveltaide.
Suomalainen naisliitto perustettiin 1907 joh
tajatar Lucina Hagmanin aloitteesta. Sen
tarkoituksena on kansalaissivistvksen ja
yhteiskunnallisten harrastusten edistäminen naisten
keskuudessa, eri kansanluokkien lähentäminen toisiinsa
ja kansallisen yhteistunnon syventäminen
kansanvaltaisessa ja perustuslaillisessa hengessä;
kaupunki- ja maalaiskunnissa olevia osastoja tätä
nykyä (1916) 27, jäseniä 1,100. Osastojen
yhteistoimintaa johtaa Helsingissä sijaitseva 15-henki-
Suomalainen—Suomalainen naisliitto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
