Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalainen sauna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
249
puolueen elämään toivat n. s. routavuodet
1899-1905 (jolloin puoluetta vastustajain kesken
ruvettiin sen johtavan sanomalehden mukaan ja
osittain halventavassa mielessä nimittämään
..suomettarelaiseksi"). Useimmat puolueen
johtavista henkilöistä, ennen muita Yrjö-Koskinen,
eivät hyväksyneet sitä n. s. passiivisen
vastarinnan politiikkaa, jota ruotsalainen ja
nuorsuomalainen puolue tahtoivat noudatettavaksi silloin
virinneessä perustuslakitaistelussa. Heidän
mielestään tuli, vaikkapa väliaikaisesti alistumalla
lainvastaiseen asiaintilaan, välttää keisarikunnan
ja Suomen välille syntyneen ristiriidan
kärjistymistä ja laajenemista sekä koettaa, osittaisten
myönnytystenkin hinnalla, saada sovinto Venäjän
kanssa jälleen aikaan. Tämän kannan
mukaisesti useimmat suomenmieliset senaatin jäsenet
jäivät laittomuusajaksikin hallitukseen ja toisia
samalla kannalla olevia astui siihen tyhjiksi
tulleille sijoille. Näiden esimerkkiä noudattivat
myös heidän hengenheimolaisensa maan
virkamiehistössä. Puolue semmoisenaankin asettui
vähitellen samalle periaatteelliselle kannalle. Ne,
jotka eivät tätä hyväksyneet, m. m. O.
Donner, K. F. Ignatius, E. N. Setälä, liittyivät
nuorsuomalaiseen puolueeseen. Kansakunnan
enemmistö seurasi jälkimäisiä, mikä m. m.
näyttäytyi siinä, ettei puolueella enää 1904-05 v:n
valtiopäivillä ollut enemmistöä
talonpoikaissää-dyssä, kuten aina sitä ennen oli ollut laita, ja
että se seuraavilla valtiopäivillä oli kaikissa
säädyissä vähemmistönä.
N. s. suurlakon ja sitä seuranneiden tapausten
kautta puolueen asema kokonaan muuttui. Se
pääsi siitä painosta, jonka sen asema
jonkunlaisena hallituspuolueena edellisen ajan vaikeissa
valtiollisissa oloissa oli sille tuottanut. Oltuaan
niinkuin muutkin Suomen puolueet siihen asti
vailla varsinaista organisatsionia, joskohta
routavuosien loppupuolella jotakin alkua siihen oli
tehty, tämäkin puolue nyt järjestäytyi laajalle
kansanvaltaiselle pohjalle. Se tapahtui n. s.
..Suomalaisen keskusseuran"’ muodossa, jolla on
enimmäkseen ..Suomalaisen seuran" nimiset
paikallisjärjestöt useimmissa maan kunnissa ja jonka
säännöille on hankittu hallituksen vahvistus
(annettu 12 p. helmik. 1906). Yleisessä kokouksessa
22-24 p. lokak. 1906 hyväksyttiin puolueelle
täydellinen ohjelma. Uuden yksikamarisen
eduskunnan ensimäisissä vaaleissa 1907 puolueen
ehdokkaiden hyväksi annettiin kaikkiaan 243,573 ääntä,
mikä oli 27% koko vaaleissa annetusta
äänimäärästä. Puolue sai tämän mukaan
eduskunnassa 59 sijaa ja tuli siten olemaan
sosiaalidemokraattisen puolueen jälkeen eduskunnan
suurin ryhmä. Tämä asema sillä on edelleen,
mutta sen vaaleissa saama äänimäärä ja sitä
mukaa myös edustajaluku on sittemmin
vähentynyt, niin että s:11a p:lla 1916 toimitettujen
vaalien perusteella on valtiopäivillä 33
edustajaa. Suurin kannatus puolueella on
Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Satakunnan ja
Varsinais-Suo-men maataomistavassa talonpoikaisväestössä.
Sanomalehdistössä puolueella on
äänenkannattajat useimmissa maan kaupungeissa; suurimmat
ja enin levinneet sen kannalla olevista
maaseutu-lehdistä ovat „Uusi Aura" Turussa, »Aamulehti"
Tampereella ja „Viipuri" Viipurissa. Nuorison
keskuudessa edustaa puolueen katsantotapaa kan-
250
sallisuusasiassa »Kansallismielinen nuorisoliitto"
(äänenkannattaja »Nuorten Nuija"
Jyväskylässä). Puolueen kanta maan suuressa
valtiollisessa kysymyksessä on sovitteluun pyrkivä
maltillisuus ja varovaisuus, kieliasiassa se kääntyy
jyrkemmin kuin nuorsuomalainen puolue
ruotsinmielisyyttä vastaan, yhteiskunnallisessa suli
teessä sen ohjelma sisältää pitkälle meneviä
kansanvaltaisia ja sosiaalireformatorisia
vaatimuksia, m. m. maanvuokra-asiassa, jonka
järjestämistä uudenaikaiseen sosiaaliseen henkeen
puolue jälkeen v:n 1905, osittain sitä ennenkin, on
erityisellä harrastuksella ajanut. Puolueen
huo-mattavimpar.a henkilönä Yrjö-Koskisen kuoltua
on ollut J. R. Danielson (D a n i o 1 s o n-K a
1-m ari). Sen järjestöä johtaa Helsingissä
sijaitseva valtuuskunta. E. N-a.
Suomalainen sauna ks. Sauna.
Suomalainen seura. Sen jälkeen kuin Aleksis
Kiven näytelmä Lea oli 10 p. toukok. 1869 menes
tyksellisesti esitetty seuranäytäntönä Helsingissä,
perustettiin syksyllä 1869 säveltaiteilija L. N.
Achtén ehdotuksesta S. s., jonka tarkoituksena
oli pitää Helsingin suomalaiskansallisissa
piireissä vireillä kirjallisia, draamallisia ja
soitannollisia harrastuksia. Seuran toimeenpanemat
näytännöt valmistivat suom. teatterin syntymistä.
Osittain samaa tarkoitusta varten, osittain
suomen kielen käyttämistä varten sivistyneessä
seuraelämässä perustettiin 1870- ja 1880-luvuilla
S:ia s:oja muihinkin maamme kaupunkeihin. —
Tätä nykyä (1916) S. s. on eräiden suom.
puolueen paikallisjärjestöjen nimenä (ks.
Suomalainen puolue).
Suomalainen sähkökemiallinen osakeyhtiö
(Finska elektro k emiska
aktiebola-get), per. 1S97 (perustajat: Hackman & C:o,
valtioneuvos August Ramsay, arkkitehti E.
Dip-pell ja prof. M. G. Mittag-Leffler,
osakepääoma 2,300,000 mk.), omistaa tehtaan
Ruokolahden pitäjässä Tainionkoskella, jossa valmistetaan
kaliumkloraattia kloorkaliumista (ulkomaisten
raaka-aineiden arvo 1913 yhteensä 186.400 mk.).
Valmistus oli 1912 853,300 kg, 1913 1,002.400 kg
(arvoltaan 820,000 mk.). Suurin osa viedään
Venäjälle. Tarvittava voima (2,200 hevosv.)
vuokrataan o.-y. Tornatorilta. Työväestö 1913 58
henkeä, 1916 70 henkeä. E. E. K.
Suomalainen säveltaide ks. Suomen s
ä-v e 11 a i d e.
Suomalainen taide ks. Suomen
kuvaamataide, Taideteollisuus, Suomen
säveltaide.
Suomalainen teatteri ks.
Kansallisteatteri.
Suomalainen teologinen kirjallisuusseura
perustettiin yksityisessä pappeinkokouksessa
Kuopiossa 1889, säännöt vahvisti senaatti 30 p.
kesäk. 1891. Seuran kotipaikkana ensin Kuopio;
v :sta 1905 Helsinki. Uudet säännöt vahvistettu
1911. Jäsenten vuosimaksu 5 mk. Seura on kus
tantanut jonkun verran jumaluusopillista
kirjallisuutta. E. E-a.
Suomalainen tiedeakatemia perustettiin
maa-lisk. 22 p :nä 1908. Jo sitä ennen oli akatemian
perustamista harrastavien tiedemiesten kesken
marrask. 23 p:nä 1907 pidetty valmistava
neuvottelukokous (siihen ottivat osaa herrat
E. Aspelin-Haapkylä, J. R. Danielson-Kalmari,
Suomalainen sauna—Suomalainen tiedeakatemia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
