Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rakuunarykmentti ... - Suomen rautatiet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
449
Suomen rakuunarykmentti—Suomen rautatiet
fasaiiipinnat jätettiin sileiksi, ainoana
vaihteluna olivat sopivasti ryhmitetyt ulokkeet,
pieniin ruutuihin jaetut ikkunat ja jyrkät, tiilillä
peitetyt katot. Tältä kansallisen romantiikan
kaudelta, jolta on peräisin arkkitehtiemme
kollektiivinen yhteistoiminta arkkitehtuurifirmojen
muodossa. mainittakoon edelleen Polyteknikkojen
yhdistyksen talo (L i n dalil & T h o m 6),
Kansantalo Helsingin Siltasaarella (Karl Lindahl),
Tampereen Johanneksen-kirkko, Eira-sairaala
Helsingissä ja Helsingin telefoniyhdistyksen
talo Korkeavuorenkadun varrella (kaikki
L. Sonckin). Tämä rakennustaiteemme
murrosaika ei ole suinkaan sivuutettu ilman
erehdyksiä ja liioitteluja, jonka vuoksi mainittu
suunta pian kohtasi vastustusta nuorimmankin
polven arkkitehdeissä, m. m. hyökkäsivät sitä
vastaan lukuisissa kirjoituksissa G. Strengell
ja S. Frosterus (m. m. kirjoituksessaan
„Järn- och hjärnstil"), joista varsinkin
jälkimäinen meillä esiintyi belgialaisen Henry van de
Velden ratsionalististen aatteiden innokkaana
kannattajana (esim. kilpailuehdotuksellansa
Helsingin uutta asemarakennusta varten).
Kansallisella romantiikalla oli joka tapauksessa
uudesti-luova merkityksensä rakennustaiteellemme, jonka
tätä seuraavalla kaudella voi katsoa saavuttaneen
eräänlaisen tasapainon ja omaperäisen kypsyyden
leiman; Täten alkoi myös liittyminen entisajan
traditsioneihin käydä mahdolliseksi ja kammo
historiallisia, varsinkin renesanssin ajan tyylejä
kohtaan hävitä. Viimeaikaisissa töissä on
päinvastoin havaittavissa selvää siirryntää
renesanssin henkeen rakennustaiteen samalla kuitenkin
säilyttäessä paljoa suuremman vapauden kuin
mitä tälle historialliselle tyylille oli ominaista
ja eksymättä tyylinkopioimiseen. Ensimäisiä
tyypillisiä esimerkkejä tästä siirrynnästä on
Helsingissä Unioninkadun varrella sijaitseva
Pohjoismaiden osakepankin rakennus
(Gesellius-Lindgren-Saarinen), jonka vuolukivifasadissa
ornamentiikka vielä täydellisesti kuuluu
romantiikan aikaan, mutta fasadikuva
kokonaisuudessaan tasaisine päätöksineen, ikkunajakoineen ja
rauhallisine piirteineen viittaa renesanssiin.
Vaikkakin uusimmassa rakennustaiteessamme
yleispiirtein katsottuna on todettavissa yhteinen
päävirtaus, huomaa eri arkkitehdeilla yhä
selvempää pyrkimystä omaan persoonalliseen
tyyliin. Suurvaltain sodan edellä maassamme
vallinneesta harvinaisen vilkkaasta
rakennustoiminnasta, jolloin rakennuksia rakennettiin mitä
eri-laatuisimpia tarkoituksia, kuten kouluja,
kirkkoja. pankkeja, teattereita, kaupunki- ja
maa-laisasuntoja, kauppaa ja teollisuutta varten ja
jolloin fasadiaineena luonnollisen kiven tai
rappauksen ohella myös tiilen käyttöön on
syntymässä erikoinen mieltymys, mainittakoon
erilaisia muotovivahduksia edustavina esimerkkeinä:
A. Lindgrenin Suomi- ja
Kaleva-yhtiöi-den graniittipalatsit sekä uusi ylioppilastalo,
E. Saarisen Helsingin asemarakennus ja
uuden eduskuntatalon kilpailuehdotus, K. G. N
y-Strömin yliopiston fysikaalinen laitos ja
Suonien pankin talo Turussa, Onni Tarjanteen
Apollo- ja Salama-yhtiöiden talot, L. Sonckin
Hypoteekkiyhdistyksen ja Pörssin talot, Kallion
kirkko sekä Helsingin telefoniyhdistyksen
keskusasemat Töölössä ja Sörnäisissä, Hård af S
e-16. IX. Painettu *»/„ 16.
gerstadin Helsingin Ratakadun kansakoulu
ja Sörnäisten kansankirjasto, S. Lindqvistin
Sailors-Home, Hamstern-yhtiön liikepalatsi ja
Villa Johanna Helsingissä, Usko Nyströmin
ja V. Penttilän laatimista luonnoksista
edellisen kehittämä kaupungintaloehdotus Vii
puriin, samojen arkkitehtien
Kansallisosakepankin talo Viipurissa, V. Penttilän
Kansallisosakepankin talo Lahdessa, Valter Jun
gin Helsingin seurakuntien ja
Anniskelu-yhtiön talot, Jarl Eklundin Nikolajeffin
liikepalatsi, Valter ja Ivar Thonién
pankkirakennukset useassa maaseutukaupungissa,
Pai m qvist & Sjöström in pohjalaisten
ylioppilasosakuntien talo, Mercator-yhtiön
talo ja Lackmanin liikepalatsi (Helsingissä),
K. S. Kallion Hartmanin liikepalatsi Vaa
sassa, Tampereen teatteri ja Alavuden kirkko,
Karl Lind a li Iin Suomi-yhtiön talo
Helsingin kauppatorin varrella, S. Frosteruk
sen Taos-yhtiön talo, Bulevardink. 3
(Helsingissä), V. Vähäkallion Valiola-yhtiön
talo (Helsingissä). — Edelleen on mainittava
Hackmanin talo (Gyldén & U 1 1 b e r g) ja
Uno Ullbergin Kauppapankin ja O.-y.
Karjalan liikepalatsit Viipurissa ja Suomen pankin
talo Sortavalassa, sekä Kuopiossa toimivan
J. W. Strömbergin museotalo ja Suomen
pankin talo. Ajan luonteeseen kuuluu, että
useimmat yllämainituista arkkitehdeistä
enemmän tai vähemmän ovat. toimineet
huonesisustuk-senkin alalla.
Kaupuuginjärjestelytaiteen alalla, jota sitäkin
aluksi elähyttivät uusromanttiset ihanteet (m. m.
Camillo Sitte) ja jota niinikään ovat
kehittäneet lukuisat kilpailut, ovat meillä toimineet
m. m. K. G. Nyström, Lars Sonck, Bertel Jung,
Eliel Saarinen, Valter Thomé ja Birger Brunila.
[Eliel Aspelin, „Suomalaisen taiteen historia":
G. Strengell, ,,Suomen rakennustaide meidän
päivinämme" (Valvoja 1904) ; Johannes öhqvist,
„Suomeu taiteen historia"; K. K. Meinander och
Juhani liinne, „Finlands kyrkor I. Nykyrko och
Nystad"; P. Nordman & M. G. Schybergsson,
..Finlands kulturhistoria, Medeltiden, Konsten":
K. K. Meinander, „Medeltida altarskilp och
träsniderier" (1908); aikakauslehdet: ..Arkitekten".
„Suomen teollisuuslehti", ..Tektiikern", „Tekniska
föreningens förhantllingar". vrt. Helsinki.
K. S. K. & U-o N.
Suomen rakuunarykmentti ks.
Rakuuna-rykmentti ja Suomen sotaväki.
Suomen rautatiet, Suomeen rakennetut
rautatiet (raitioteitä lukuunottamatta). Näiden
lisäksi luetaan S. r:hin vielä Suomen valtion
rakennuttama ja yhä edelleen omistama sekä
lii-kennöimä rataosa Valkeasaari-Pietari haara
ratoineen.
S. r. ovat suurimmalta osaltaan
valtionrautateitä (S. V. R.), Suomen valtion
omistamia ja liikennöimiä (kulkulaitosrahaston
laskuun, paitsi 1 p. syysk. 1910 vakinaiselle lii
kenteelle avattua Terijoen-Koiviston rataa, jota
liikennöidään valtionrahaston laskuun).
Aloitteen asiassa, josta lopuksi sukeutui
Suomen ensimäinen rautatie Helsingistä
Hämeenlinnaan, teki Suomen tie- ja
vesilai-| tosten silloinen päällikkö, eversti Alfred
Stjem-j vall, esittäen 20 p. maalisk. 1849 päivätyssä kir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
