Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen siviilioikeus ... - Suomen sotaväki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471
Suonien sota 1808-09 Suomen sotaväki
472
Suomen sota 1808-09 ks. Suomi, historia.
Suomen sotakomisariaatti ks. Suomen
sotaväki.
Suomen sotaväen päällikköhallitus ks.
Suomen s o t a v ä k i.
Suomen sotaväen reservi ks. Suo m e n
sotaväki.
Suomen sotaväki. 1. Iiuotsin vallan aikana.
Muinaissuomalaisten keskuudessa jokainen vapaa
mies kantoi aseita. Samoin oli laita
germaanilaisissa yhteiskunnissa ja niin myös Ruotsissa.
Jokainen asekuntoinen vapaa mies oli velvollinen
auttamaan kuningasta, milloin vihollinen uhkasi
maata. Suonien jouduttua Ruotsin valtaan
sotalaitos maassamme oli saman kehityksen alainen
kuin koko valtakunnassa yleensä. Alkoi syntyä
uusia sotaväen kokoonpanon muotoja. Näitä oli
sotaväenotto, joka suoritettiin joko pää- tai
taloluvun mukaan ja oli voimassa vain jalkaväen
kokoonpanoon nähden. Maunu Ladonlukon
perustama rälssi (ks. t.) oli pohjana
ratsupalveluk-selle, siten nimittäin, että jokainen, jolla oli
maata, voi vapautua verosta asettamalla
ratsumiehen ja hevosen. Näin saatu ratsuväki
yhdistettiin yhdeksi joukoksi, jota myöhemmin uudella
ajalla, kun aatelin ratsupalvelus tarkemmin
järjestettiin, nimitettiin aatelislipulliseksi.
— Keskiajan myöhemmillä vuosisadoilla, jolloin
läänin haltiain velvollisuuksiin kuului
lääni-alueiden ja niillä olevien linnojen puolustus, oli
heidän ylläpidettävä sotaväkeä, ja sodan
sattuessa asetettava se kruunun käytettäväksi.
Mutta suuren vaaran uhatessa lähdettiin „mies
talosta" maata puolustamaan. Niinpä on tietoja,
joskaan ei luotettavia, että 1496 olisi saatu
kokoon 40,000 miestä, lähes puolet Suomen
miehisestä väestöstä, mutta vain 500:11a oli
luoti-pyssyjä, muut olivat jousilla tai lyömäaseilla
varustettuja.
Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa hallituksen
aikana sotaväenottoa lisättiin tuntuvasti ja
useimmat suom. joukot vietiin Viroon, missä ne
ottivat osaa Ruotsin sotiin Venäjää ja Puolaa
vastaan. Samoihin aikoihin ryhdyttiin Suomessakin
värväämään väkeä sotapalvelukseen.
Sotaväenotolla saadut suom. joukot nousivat n. 6,500
mieheen, minkä lisäksi Virossa oli jonkun
verran toista tuhatta värvättyä suom. ratsumiestä.
Jalkaväki ja ratsuväki oli jaettu lipullisiin
(ruots. fänicka ja fana). Ryhmittelyssä ei
noudatettu läänijakoa, vaan se tapahtui aivan
mielivaltaisesti kotipaikkaa huomioon ottamatta.
Jalka- ja ratsuväen lipullisten suuruus vaihteli
200 miehestä 600:aan.
Vasta Kustaa II Aadolfin aikana
toimeenpantiin parempi järjestys. Suom. jalkaväki jaet
tiin ensin 2 rykmenttiin: Karjalan
rykmentti (2,228 miestä) ja Suomen
rykmentti (2,385 miestä). Kumpikin rykmentti
jaettiin 9 lipulliseen. Ratsuväki jaettiin
komppanioihin. V. 1625 rykmenttejä pienennettiin.
Suomen joukkoja oli nyt. 8 jalkaväen rykmenttiä
(kussakin 1,200 miestä) ja 12 komppaniaa jalka,
väkeä (kussakin 125 miestä). Rykmentit olivat:
Suomen, Karjalan, Savon, Viipurin,
Turun, Uudenmaan, Porin ja
Pohjanmaan rykmentit; ratsuväen komppanio ja
nimitettiin päälliköiden mukaan. Melkein kaikki
nämä joukot olivat mukana Kustaa Aadolfin
sodissa Liivinmaalla ja Saksassa. Niinpä St AI
handsken ratsumiehet ja Savon jalkaväen ryk
mentti kunnostautuivat Breitenfeldin taistelussa.
Leeh-virran yli mentäessä ja WUrzburgin ja
Mainzin valloituksissa olivat savolaiset ja suom.
ratsuväki mukana. 30-vuotisen sodan taisteluihin
ottivat yleensä osaa Savon, Porin, Pohjanmaan
ja myöhemmin myös Uudenmaan rykmentit sekä
7 suom. ratsuväen komppaniaa, kun taas muut
suom. joukot olivat linnaväkenä Liivinmaalla tai
Suomessa. Korkeimmillaan oli Suomen sotavoima
1644, jolloin se nousi 18,500 mieheen. Kaarle X
Kustaan aikana suurin osa Suomen joukkoja
pidettiin linnaväkenä Itämerenmaakunnissa, kun
vain pienehkö osa oli kuninkaan retkillä mukana
Puolassa, Saksassa ja Tanskassa. Varsovan tais
telussa 1656 kunnostautuivat myöskin Suomen
rakuunat ja Turun sekä Uudenmaan ratsumiehet.
Alituiset pitkät sodat olivat olleet ankara
rasitus maallemme. V. 1661 oli jalkaväkeä
ainoastaan n. 5,000, ratsuväkeä n. 4,800 miestä. Parin
vuosikymmenen kuluttua pantiin toimeen
täydellinen muutos sotaväen kokoonpanossa, kun
Kaarle XI :n hallituksen aikana ruotujako
laitos (ks. t.) perustettiin ja sotaväenotto
lakkautettiin. Samalla oli värväys myös käytännössä.
Ruotujakoisten joukkojen tuli palvella omassa
maassa, kun taas värvätyt joukot suorittivat
linnapalvelusta Itämerenmaakunnissa. Ruutujaon
perustalle järjestettiin nyt 7 jalkaväen
rykmenttiä, joissa oli kussakin 8 komppaniaa (yhteensä
n. 7,000 miestä) sekä 3 ratsuväen rykmenttiä,
kussakin 1,000 miestä. Nämä joukot olivat
nimeltään: Turun, Porin, Pohjanmaan, Uudenmaan,
Hämeen, Savon ja Viipurin rykmentit sekä
Henkirakuunarykmentti, Uudenmaan rakuunat
ja Karjalan rakuunat. Sitäpaitsi oli ratsuväkeä
vielä vanha aatelislipullinen, johon Suomi otti
osaa 150 ratsumiehellä. Lisäksi asetettiin vielä
670 ruotujoukoista laiva- ja kirvesmiestä.
{Kaarle XII:n aikana Suomen joukot taas vietiin
Liivinmaalle (1700) ja suuri osa niistä oli sitten
mukana kuninkaan sodissa Puolassa ja Venäjällä.
Ehtimiseen vaadittiin ruoduilta ja ratsutiloilta
lisäväkeä, „kolmikkaat", ,,kaksinnusväki", vieläpä
täytyi asettaa aivan uusiakin rykmenttejä.
V:n 1741-43 sodan aikana maamme ruotujakoineu
armeia kohosi 9,000 mieheen; sodan jälkeen
ryhdyttiin varaväen asettamiseen ja sitä saatiin
n". 3,000 kokoon.
Ruotujakoiset joukot, joita ei ennen oltu koottu
leirikokouksiin, kutsuttiin nyt vuotuisesti
harjoituksiin Kupittaan, Parolan, Lohjan ja
Helsingin kentille. Upseerien koulutusta varten
perustettiin 1779 Haapaniemen sotakoulu (vrt
Kadettikoulu). Ruotujoukkojen varaväki,
täydennysmiehistö tuli vakinaiseksi s. o. se oli
olemassa rauhanaikanakin ja sitä kutsuttiin
leiri-kokouksiin. Sotajoukko lisääntyi täten 4,050 mie
hellä. V:n 1788-90 sodassa muutettiin osa
ratsuväestä jalkaväeksi. Paitsi ruotujakoista armeiaa
(jonka kokoonpanosta ja lukumäärästä ks
Ruotujakolaitos, palstat 378-379) oli tänä
aikana Suomessa seuraavat värvätyt joukot:
J alkaväkeä.
Leskikuningattaren henki-
vartiorykmentti 8 kompp. 640 miestä
Jägerhomin rykmentti 8 „ 640 „
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
