Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen valtiosäädyt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
501
Suomen valtiosäädyt—Suomen yksityiskoulujen tietoarkisto
502
toimenpiteiden johdosta, joihin on ryhdytty
keisarikunnassa, mutta jotka voivat koskea myöskin
Suomea. Kaikkia Suomea koskevia asioita ei
ministeri-valtiosihteeri kuitenkaan esittele.
Venäjän ulkoasiainministeri esittelee nimittäin kaikki
valtakunnan kansainväliset asiat, myöskin
Suomea koskevat, yliopiston kansleri taas ne
yliopiston asiat, jotka vaativat hallitsijan päätöstä;
asia on kuitenkin aina ollut niin, että
ministeri-valtiosihteeri on virkaatoimittavana kanslerina
suorittanut nämä esittelyt. Niin kauau kuin
Suomella oli oma sotaväki, esitteli sotaministeri
sitä koskevat varsinaiset sotilasasiat. ks. Mini
s-t e r i-v a 1 t i o s i h t e e r i. K. O. 1.
Suomen valtiosäädyt ks. Suomen
suuriruhtinaanmaan valtiosäädyt.
Suomen valtiosäätyjen pankintarkastajat,
ks. Suomen pankin tilintarkastajat.
Suomen vapaa läketys on Suomen
vapaakirkollisen liikkeen järjestö sisä- ja ulkolälietystä
varten. Syntynyt englantilaisperäisestä
herätysliikkeestä, jonka alkuna oli engl. lordi
Rad-stoekin ja ruots. vapaakirkollisen saarnaajan F.
Tiseliuksen toiminta maassamme 1879.
Ulkomaalaisten saarnaajain ohella vaikuttaneista
suomalaisista ovat mainittavat Edv. Björkenheim, Antti
Mäkinen, Hjalmar Braxen, F. W. Lönnbeek ja
Constantin Boije. Aluksi oli liike kansankirkolle
ystävällistä ja sai osakseen paljon kannatusta
myöskin kirkon papiston puolelta. Pääpaino
toiminnassa pantiin elävän uskonelämän
herättämiseen, jonka ohessa maallikoita vaadittiin
toimintaan seurakunnassa, johon heillä myös tuli
olla täysi oikeus. Muuten teroitettiin
vapaamielistä suvaitsevaisuutta eri aatesuuntain kesken eli
allianssiaatetta. Mutta 1880-luvun loppupuolella
kirkolliset piirit vieraantuivat tästä liikkeestä,
joka järjestäytyi omaksi uskonnolliseksi
järjestöksi 1889. Periaatteet on julkilausuttu F. W.
Lönnbeckin kirjoittamassa kirjasessa „De
fri-kyrkliges program", jonka liikkeeseen liittyneet
yhteisessä kokouksessa hyväksyivät. Periaatteessa
vaaditaan valtion ja kirkon täydellistä eroa.
Englannin kongregatsionalistien esimerkin
mukaan jätetään jokaiselle yksityiselle
seurakunnalle oikeus kenenkään sekaantumatta järjestää
omat asiansa. Opin ohjeena on ainoastaan
Raamattu ja apostolinen uskontunnustus.
Kansankirkosta ei kuitenkaan erottu eri kirkkokunnaksi,
vaan tahdotaan eri piirinä sen sisällä toimia
uskonelämän elvyttämiseksi ja seurakuntaelämän
uudistamiseksi. Sitä varten harjoitetaan sangen
laajalle ulottuvaa saarnatoimintaa, julkaistaan
lehtiä ja hengellistä kirjallisuutta y. m.
Uskovaiset liittyvät yhteen seurakuntiin, jotka
keskuudessaan viettävät Herran ehtoollista ja
harjoittavat keskinäistä kuria j. n. e. — Yhteisiä
asioita hoitaa keskuskomitea, jonka seurakuntain
edustajat vuosikokouksessaan valitsevat.
Saarnaajia valmistetaan erityisessä saarnaajakoulussa.
Äänenkannattajia: „Suomen viikkolehti" ja
..Evangeliskt veekoblad". Vapaakirkollisia
seurakuntia oli 1915 kaikkiaan 66, ja niissä jäseniä
2,092. Niiden yhteydessä toimii verrattain
virkeä nuorisojärjestö ,,Christian Endeavour" (2,064
jäsentä) sekä pyhäkouluja (joissa on 3,064
oppilasta). — Pakanalähetystyöhön S. v. 1.
ryhtyi 1890, jolloin neiti Agnes Meijer (k. 1897)
lähetettiin Kiinaan. Kiinassa työskennellään
yhteydessä Kiinan sisämaalähetyksen kanssa
Kiangsin maakunnassa, jossa on kaksi
lähetysasemaa, 6 suomalaista lähettiä (naisia), ja 121
kastettua. Intiassa työskentelee S. v. l:n
lähettejä skandinaavisen allianssilähetyksen
yhteydessä Himalajan etelärinteillä olevassa Sikki
min pikkuvaltiossa v:sta 1895 alkaen. Kahdella
asemalla on 1 mies- ja 4 naislähettiä sekä muu
tamia kymmeniä käännynnäisiä.
[E. Landell, „Den frikyrkliga rörelsen i
Finland" (1909); A. Mäkinen, ,,Vapaakirkollinen
liike Suomessa", I (1911), sama, „Ebenezer eli
lyhyt silmäys Suomen vapaan Kiinan lähetyksen
syntyyn ja kehitykseen" (1906) ; „Suomen vapaan
lähetyksen vuosikertomukset".] U. P.
Suomenvedenpohja, Viipurinlahden
äärimäi-nen perukka, ks. V i i p u r i n 1 a h t i.
Suomen vientiyhdistys, per. 17 p. tammik.
1891. S. v:n tarkoituksena oli edistää
kotimaisten luonnon- ja teollisuustuotteiden myyntiä
keisarikuntaan ja ulkomaille. Sääntöjensä mukaan
yhdistyksen piti, paitsi kotimaan eri
paikkakunnilla toimivia asiamiehiä, hankkia julkisia asia
miehiä ja kirjeenvaihtajia ulkomailla, järjestää
Helsinkiin ulkomailla kaupaksikäyvistä
tavaroista vientivarasto 1. siis jonkunlainen
kauppa-museo, pitää huolta vientiluettelojen laatimisesta
ja toimia kauppatietojen antajana jäsenilleen.
Johtokunnan ohella toimi yhdistyksen asiain
hoidossa erityinen palkattu toimitusjohtaja ja
jäsenmaksujen lisäksi yhdistys sai vuotuista
valtionapua.
Valitettavasti S. v. jäi ylen lyhytikäiseksi, eikä
sen suureksi suunniteltua tarkoitusperää
saavutettu. Nähtävästi sillä ei vielä ollut riittäviä
edellytyksiä meidän liikeoloissamme. V. 1896
yhdistys lopullisesti hajoitettiin.
Yhdistyksen aikaansaannoksista ovat
mainittavat sen järjestämät yleiset kokoukset tärkeiden
liikekysymysten, kuten voinviennin edistämisen ja
talviliikenteen järjestämisen pohtimiseksi,
erinäiset hallitukselle tehdyt esitykset, jotka koskivat
kauppasopimusta Espanjan kanssa, voin ja
riistan kuljetusta y. m., sekä pari yhdistyksen anta
maa matkarahaa. Pysyvimpänä muistona
yhdistyksen toiminnasta on rahasto, joka 1913 jätet
tiin Suomen kauppavaltuuston
keskusvaliokunnalle ja jonka korot keskusvaliokunta saa jakaa
„stipendeinä ulkomailla opiskelua varten
nuoremmille henkilöille, jotka ovat antautuneet liike
alalle tai aikoen antautua tälle alalle
harjoittaneet opinnoita sitä varten". V:n 1915 lopussa
tämä S. v:n rahasto oli n. 47,000 mk. K. J.
Suomen voimistelu- ja urheiluliitto ks.
Voimistelu- ja urheilujärjestöt.
Suomen yhdyspankki ks. Pankki, palsta
180.
Suomen yksityiskoulujen eläkerahasto
perustettiin ensimäisessä yksityiskoulunopettajien
yleisessä kokouksessa kesäk. 1893; säännöt
senaatti vahvisti 21 p. jouluk. 1893, jonka
jälkeen rahaston toiminta alkoi 1894. V:sta 1910
rahastolla on ollut vuotuinen valtioapu, joka
tekee 50 % edellisenä v. maksetuista
vuosimaksuista. S. y. e:n rahastot olivat v:n 1915 lopussa
Smk. 344.493:88. Rahaston puheenjohtajana on
perustamisesta asti ollut August Ramsay.
Suomen yksityiskoulujen tietoarkisto pää
lettiin perustettavaksi kolmannessa yksityis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
