Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
609
Suomi (Hisloria)
f>90
valtiopäivämiesten Helsingissä laatiman
julistuskirjan 4 p. marrask. 1905 (ks. Marraskuun
julistuskirja), jossa useimmat edellisten
vuosien määräykset toistaiseksi lakkautettiin ja
senaatti sai tehtäväkseen valmistuttaa
ehdotuksen uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi, jonka tuli
perustua yleiseen äänioikeuteen. Senaattiin
nimitettiin uudet jäsenet n. s. perustuslaillisista,
L. Mecheliniu esimiehyydellä, ja salaneuvos
N. Gerard (ks. t.) tuli kenraalikuvernööriksi.
Joulukuussa 1905 kokoontuneet säädyt
hyväksyivät yksimielisesti uuden valtiopäiväjärjestyksen,
lonka mukaan Suomi sai 1906 yksikamarisen
eduskunnan iks. Eduskunta).
Puolueryhmi-tvs tuli tässä alusta alkaen toisenlaiseksi kuin
se ent. säätyeduskunuassa oli ollut: suurin on
sosiaalidemokraattinen puolue, joka on asettunut
jyrkästi kaikkia n. s. porvarillisia puolueita
vastaan, joita taas on suomalainen, nuorsuomalainen,
ruotsalainen puolue sekä maalaisliitto (ks. n.).
Uudessa eduskunnassa on tehty useita
perinpohjaisiin muutoksiin tähtääviä päätöksiä, kuten
uusi kunnallislakiehdotus, yleinen kieltolaki ja
oppivelvollisuuslaki, mutta niitä ei ole
vahvistettu; vv: n 1907 ja 1908 valtiopäivillä tehty
maanvuokralaki kuitenkin tuli vahvistetuksi 12
p. maalisk. 1909 (ks. Maanvuokra).
Ensi-mäiset vaalit yksikamariseen eduskuntaan
toimitettiin keväällä 1907; mutta senjälkeen on jo
kuudet vaalit toimitettu (viidennet 1-2 p. elok.
1913 ja kuudennet 1-2 p. heinäk. 1916) ;
eduskunta on ollut 11 kertaa koolla, mutta useat
kerrat kesken töitään hajoitettu, mikä on johtunut
siitä ristiriidasta, joka on vallinnut Venäjän
hallituksen kanssa, tältä taholta kun jälleen on
ruvettu antamaan Suomen vanhoja oikeuksia
kumoavia asetuksia ja määräyksiä; niinpä 2
p-kesäk. 1908 julkaistiin Venäjän
ministerineuvoston valmistama määräys, jonka mukaan kaikki
tärkeäluontoiset Suomea koskevat
lainsäädäntökysymykset ja yleiset hallintoasiat ovat
alistettavat Venäjän ministerineuvoston tutkittaviksi,
ennenkuin ne esitetään hallitsijan ratkaistaviksi;
7 p. lokak. 1909 päivätyssä julistuksessa
määrättiin asevelvollisuusasia ratkaistavaksi
yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntö järjestyksessä ja
vastedeskin maksettavaksi rahamäärä (1908-09 10
milj. mk) Venäjän valtiorahastoon; 30 p. kesäk.
1910 julkaistiin Venäjän duuman ja
valtakunnanneuvoston hyväksymä laki, jossa säädetään, että
..lait ja asetukset, joiden vaikutus ulotetaan
Suomen suuriruhtinaanmaahan, annetaan yleisen
lainsäädännön määräämässä järjestyksessä, jos
ne eivät kohdistu yksinomaan tämän maan
sisäisiin asioihin". Sitä varten käskettiin
valitsemaan 4 edustajaa Venäjän duumaan ja 2 valta
kunnanneuvostoon. Eduskunta kuitenkin lausui,
ettei se voinut ryhtyä määräyksen
sovelluttami-secn. Sitä noudattamalla on kuitenkin annettu
uusia asetuksia; niinpä 10 p. tammik. 1912
säädettiin, että mieskohtaisen asevelvollisuuden
vastikkeeksi oli 1911 suoritettava 12 milj. mk. ja
senjälkeen summa oli vuosittain kohoava 1
miljoonalla, kunnes se 1919 on noussut 20 miljoonaan;
20 p. tammik. 1912 julkaistiin n. s.
yhdenver-taisuuslaki, jonka mukaan „Venäjän alamaisille,
jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan
Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin
kansalaisilla on". Kun virkamiehet kieltäytyivät
20. IX. Painettu 17.
sitä noudattamasta, joutuivat he ven. tuomioistui
mien edessä syytteesen ja tuomittiin vankeusran
gaistukseen Venäjälle. Ylemmässä
virkamiehistössä on niinikään tapahtunut paljon muutoksia
viime vuosien aikana: N. Gerard sai eron ken
raalikuvernöörin toimesta 15 p. lielmik. 1908, ja
luinen sijalleen nimitettiin kenraali W.
Böck-mann, mutta seur. v. hänkin erosi, ja kenraali
luutnantti F. Seyn tuli kenraalikuvernööriksi
Senaatin talousosastoon suurlakon jälkeen tul
leista jäsenistä sai 4 p. kesäk. 1908 neljä eron,
niiden joukossa L. Mechelin; sitten
muodostettiin (1 p. elok. 1908) eri porvarillisista
puolueista „kokoomushallitus", mutta vuoden kuluessa
sekin kokonaan hajosi; ensin pyysivät
perustuslailliset jäsenet eron maanvuokralain johdosta
syntyneiden selkkausten johdosta, ja syyskuun
lopussa 1909 myöskin suom. puolueeseen
kuuluvat jäsenet. Lokak. 7 p. 1909 nimitettiin uusiksi
jäseniksi maamme oloille vieraita Venäjällä
palvelleita miehiä, ja 1912 alettiin nimittää sinne
syntyperäisiä venäläisiäkin. V. 1909 pyysivät
kaikki oikeusosaston jäsenet eronsa ja uusia
nimitettiin sijaan. Myöskin suurlakon jälkeen
nimitetyt kuvernöörit erosivat toinen toisensa
jälkeen. Ministerivaltiosihteeri C. F. A.
Lang-hoff, joka v:sta 1906 oli ollut siinä virassa,
erosi keväällä 1913, jonka jälkeen senaatin
talousosaston varapuheenjohtajana toiminut kenraali
V. Markov nimitettiin tälle paikalle, tullen
samalla yliopiston v. t. kansleriksi.
Suuren eurooppalaisen sodan syttyminen 1914
ei aikaansaanut mitään muutosta hallituksen
S :ssa noudattamaan politiikkaan. Hallitus ilmoitti
aikovansa olla valtiopäiviä sodan kestäessä
kokoonkutsumatta ja sääsi omasta vallastaan
erinäisiä sotaveroja. Vaikkeivät varsinaiset
sotatapahtumat tähän asti (tammik. 1917)
suuremmassa määrässä ole tulleet Suomea suorastaan
koskemaan, on sota kuitenkin syvästi koskenut
maan taloudelliseen elämään ja vaikeuttanut
monien tärkeiden elintarpeiden saantia.
[Yrjö Koskinen, „Suomen historia"; M. G.
Schybergson, ..Finlands historia"; K. O.
Lindeqvist, „Suomen historia; J. Krohn,
..Kertomuksia Suomen historiasta"; O. A. Forsström,
,,Suomen keskiajan historia"; Kustavi Grotenfelt,
,,Suomen historia uskonpuhdistuksen
aikakaudella"; O. A. Hainari ja K. Grotenfelt, ,,Suomen
historia Ruotsin mahtavuuden aikakaudella";
Väinö Voionmaa, „Suomalaisia keskiajan
tutkimuksia"; K. G. Leinberg, ..De finska klostrens
historia": A. G. Fontell, „Om svenska oeh finska
rätten"; K. Grotenfelt, .,Suomen kaupasta ja
kaupungeista ensimäisten Vaasa-kuninkaiden ai
koina"; K. A. Bomansson, „IIertig Johan ocli
hans tid"; Yrjö Koskinen. ..Nuijasota"; J. E.
Waaranen, ,,Landtdagen i Helsingfors 1616 och
Finlands dåvarande tillstånd": K R. Melander.
..Kuvaus Suomen oloista 1617-1634"; C. v.
Bonsdorff, „Om donationerna oeh förläningarna i
Finland tinder drottning Kristinas regering",
sama, „Äbo städs historia under sjuttonde
sek-let"; P. Nordmann. ..Per Brahe, lefnadsteckning":
K. E. F. Ignatius, „Finlands historia under
Karl X Gustafs regering"; Fredrik Hjelmqvist.
„Kriget i Finland och Ingermanland 1707 och
1708", II. E. Uddgren, ..Kriget i Finland år
1713", sama, „Kriget i Finland ilr 1714"; K. O.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
