Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomueväiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
613
Suom ii eväiset — Suomussalmi
614
siten, ettii niihin syntyy vuosirenkaita (kuten
puuhun), joista kalan ikä voidaan määrätä.
Orvaskedessa syntyneet sarveis-s:t sitävastoin
uusiintuvat tav. useampia kertoja poistuen
yhtenäisenä kerroksena (s:ja yhdistää ohuempi
sar-reiskerros). — Kasvien s: ista ks. Suom u-
karvat ja Suomu lehdet. P. li.
Suomueväiset (Squamipennes) ovat
piikki-eväisiin kuuluvia kauniinvärisiä ja kirjavia,
pieniä troopillisten merien kaloja, joita joskus
pidetään koristekaloina akvaarioissa. P. Ii.
Suomukarvat, useille kasveille ominaiset,
suomumaisen leveät karvamuodostukset. Erikoisen
huomattavat ovat saniaisten nuoria lehtiä ja
varren osia peittävät isot s.
Suomukka ks. L a t h r æ a.
Suomulehdet 1. suo m u t ovat erilaisia joko
mehukkaita t. kuivahkoja ja kaivomaisiakin
ala-t. ylälelitiä. joista useilla on suojeleva tehtävä
toisten ollessa vararavintoa sisältäviä t.
surkastuneita, tehtävänsä menettäneitä lehtiä. S:iä ovat
sipuli-, mukula-, juurakko- ja silmusuomut,
kukinnoissa esim. kehto-, marto-, tähkä- ja
käpy-suomut, edelleen mäntykukan, kukkivan
lesken-lehden y. m. suomuiksi surkastuneet lehdet j. n. e.
K. L.
Suomupuu ks. Lepidodendron.
Suomus ks. Suomu.
Suomusalamanterit ks. Stegocefaalit.
Suomusjärvi, pieni Koitereeseen laskeva järvi
Pielisjärven pitäjässä. Sen mukaan on saanut
nimensä S:n metsänlioitoalue, joka käsittää
Tohmajärven, Kontiolahden ja Enon kunnissa
sekä Pielisjärven kunnan eteläisimmässä osassa
olevat kruununpuistot ja kruununmaat.
Suomusjärvi. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlak., Kiskon-Suomusjärven-Kiikalan
nimismiesp.; kirkolle Kosken asemalta 34 km.
Mustion ja Skurun asemilta 35 km, Salon
kauppalasta 35 1h km. Pinta-ala 158.i km2, josta vii
jeltyä maata (1910) 2,580 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 370 ha, puutarha-ala 11,3 ha).
Manttaalimäärä 36 "73, talonsavuja 69. torpansavuja
110 ja muita savuja 236 (1907). 1,939 as. (1914),
joista ruotsinkielisiä 16. 394 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 235:llä (1901). 349
hevosta, 1.440 nautaa (1913). — Kansakouluja 4
>1915). Säästöpankki. •— Teollisuuslaitoksia:
Suomusjärven saha ja mylly; Koorlan saha ja
mylly; Suomusjärven osuusmeijeri. —
Muinaismuistoja: Laperlan kivikautinen asuinpaikka
kivikautemme vanhimpia löytöjä). —2.
Seura-k u n t a, konsistorillinen. Turun arkkihiippak..
Perniön rovastik.: 1678 perustettu, Kiskoon
kuulunut kappeli (silloin nimellä „Laidikan kappeli"’
[vielä 1722 mainitaan ,.Laidieke Capell"]),
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 15 p:ltä marrask. 1898; eroaminen
tapahtui 1903. — Kirkko puusta, rak. 1849.
L. IJ-ncn.
Suomussalmen reitti, K i a n n a n 1.
Hyrynsalmen reitti, Oulu järveen
koillisesta laskeva suuri vesireitti, alkaa
Kuusamon pitäjästä. Maanselän rinteiltä
Näränkä-vaaran seuduilta, läheltä Iijoen latvavesiä ja
Vienanmeren vesiin laskevan Vuonnisenjoen
lältdehaaroja; S. r:n äärimmäiset latvahaarat
ke rääntyvät ensin Salmijärveen, josta Salmi joki
vie Iijärveen (Kuusamon ja Suomussalmen
rajalla) ja siitä Hossanjärveen, joka laskee
llossan- 1. Yläjoen ja Tormuanjärven kautta
Kiantajärven (ks. t.) koillisen haarakkeen
päähän, tuoden siihen keskiveden aikaan 20 m3
vettä sek:ssa (korkean veden aikaan 162 tn3,
matalan 3 m3). Vesimäärältään runsaampi on
Kiantajärven pohjoishaarakkeeseen laskeva Piispa
joki (Piispajärvestä y. m.) ; se tuo 44 m3 vettä
sek:ssa keskiveden aikaan (korkean 191 m3, mata
lan 2 m3). Kiantajärvestä alaspäin jatkuu S. r.
valtavaa Kiannanjokea (1. Emä- eli K i
e-h i m ä n j o k e a, ks. t.) myöten, joka alkaa jär
vestä kahdella niskahaaralla, läntisemmän muo
dostaessa pääväylän (itäisemmässä on kaunis
Ämmäkoski); pääväylä muodostaa heti alussaan
kuusi koskea käsittävän, n. 5 km pitkän,
yhtenäisen, komean koskijakson (Jalo, Kynä, Pato
koski, Kyynäspää, Pysty ja Vääntiä), joista
huomattavin on Jalo (put.-kork. 4,s m; 3.072
hevosv. keskiveden ja 15.488 hevosv. korkean
veden aikaan); näiden alapuo.eHa seuraavat Pii
kä n jatko ja Pitkä (put.-kork. ylit. 6.7 m:
4,288 ja 21,619 hevosv.), Peura ja Haarakoski.
Viimemainitun alla laskee Kianuanjokeen
idästä, valtakunnan rajoilta, Vuokinjoen
(ks. t.) suurehko lisävesistö, jota pitkin
vanhastaan käy tärkeä kulkureitti rajantakai
seen Karjalaan; mainitun lisävesistön saatuaan
Kiannanjoki muodostaa yhden rajuimmista
koskistaan, Aittokosken (7.2 m; 6.816 he
vosv. keskiveden ja 30,624 hevosv. korkean veden
aikaan). H y r y n j ä r v e s s ä (ks. t.) yhtyvät
S. r:iin kaakosta Luvan joen (Mikitänjärvestä.
Kokkojärvestä, Luvanjärvestä y. m.) ja luoteesta
Heinjoen (Kaiskonjärvestä, Pyöriäisjär vestä.
Niitty järvestä v. m.) lisävedet. Hyrynjärvi
laskee Siittikosken, Vääräkosken ja Seit en
o i k i a n (ks. t.) kautta Ristijärveen, saatuaan
sitä ennen vasemmalta Tervajoen (ks. t.)
lisävedet. Ristijärvestä vesistö jatkuu n. 10 km
pitkän Iijärven läpi, laskien lopuksi Kielii
mänjokena Oulujärveen. Suurimmat kosket
Iijärven alapuolella ovat Uurankoski (put.-kork.
lO.o m; 18.267 hevosv. keskiveden ja 75.467
hevosv. korkean veden aikaan) ja Leppikoski
(4.0 m; 9,081 ja 37.567 hevosv.). Kiehimänjoki
luo Oulujärveen keskiveden aikaan 139 m3 vettä
sek:ssa (korkean veden aikaan 575 ms ja
matalan 54 m3). — Kiannanjoki koskineen tarjoaa
suurenmoisen luonnonihanan koskenlaskureitin,
varsinkin Kiantajärveltä Ristijärvelle.
Ij. II-nen.
Suomussalmi (kansanomainen. samoinkuin
vanha virallinenkin nimitys K i an ta[-o]). 1.
Kunta, Oulun 1., Kajaanin kihlak.,
Suomussalmen nimismiesp.; kirkolle Kajaanista 144 km.
(lyhyempi tie parhaillaan rakenteella).
Pinta-ala 5,424,6 km2, josta viljeltyä maata (1910)
4.271 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,551).
Manttaalimäärä 45 ,3/32, talonsavuja 401. torpan
savuja 77 ja muita savuja 414 (1907). 7,391 as.
(1914). 926 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 680 :llä (1901); huomattavimmat
sivuelinkeinot ovat tukkityö ja poronhoito (4
paliskuntaa; n. 10.000 poroa [1915J). 399 hevosta,
1,678 nautaa (1913). — Kansakouluja 4 (1915).
Lastenparantola (annetaan myös opetusta; omist.
yksityiset hyväntekeväisyydenharrastajat
Helsingistä; valtion vuosittainen avustus 7,500 mk.:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
