Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Susiana ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
649
Susiana
—Sutlej
650
(SH.) Venäläinen susi.
lelta harinaankellertiivS, alta likaisen vaalea;
tuuheassa turkissa siellä täällä mustia karvoja.
Väri vaihtelee kuitenkin joskus harmaasta ja
punertavasta melkein mustaan asti. Kuono suippo,
silmät vinot; 35-45 cm pitkä häntä suora ja
riippuva, mustakärkinen. Elää kesällä synkissä
vuo-ristometsissä tai suurilla suoalueilla, missä se
päivisin piileksii kallionrotkoissa tai
kaivamissaan koloissa; liikkuu enimmäkseen vain yöllä.
Naaras synnyttää keväällä 3-9 sokeata poikasta,
joita hoitaa ja tarvittaessa puolustaa
urhoollisesti. S. on yleensä arka ja varovainen eläin,
joka syö jäniksiä, sopuleita v. m.
pikkuimettä-väisiä, kanalintuja y. m., mutta ahdistaa
laumoissa myöskin suurempiakin eläimiä, kuten
poroja, hirviä, ja kotieläimiä. Talvella s :t
kokoontuvat laumoihin ja tekevät hyvin pitkiä
pyynti-matkoja, jolloin ne kovilla pakkasilla nälän
ahdistamina käyvät rohkeiksi ja lähestyvät
ihmisasuntoja tappaen hevosia, karjaa, koiria jopa
ihmisiäkin (esim. 1880-luvun tienoilla useita
lapsi» Lounais- ja Etelä-Suomessakin). S:ia
tapetaan paljon sen raatelevaisuuden ja
petomaisuuden, mutta myöskin sen arvokkaan turkin takia
ampumalla,» raudoilla, myrkyllä ja muullakin
tavalla. Kaikissa sivistysmaissa maksetaan s:sta
tapporahoja; meillä 100 mk. täysikasvaneesta ja
50 mk. poikasesta. S. on monesta Euroopan
naasta sukupuuttoon hävitetty; tavataan
kuitenkin harvinaisena esim. Ranskassa, Belgiassa,
Skandinaaviassa ja Suomessa; Venäjällä vielä
yleinen, samoin koko Pohjois-Aasiassa. S. oli
ennen yleinen koko maassamme, mutta on vuosi
vuodelta yhä vähentynyt. Viime vuosina on s:ia
maamme itä- ja pohjoisosissa, missä sitä nyk.
vielä tavataan, tapettu ainoastaan joku
kymmenkunta vuodessa. — S:n sukulaisia tavataan
kaikissa maanosissa. Pohjois-Ameriikassa elää
muunnos Canis lupus occidentalis, joka maan
pohjoisimmissa osissa on aivan valkoinen; tämä on n.
s. n a p a-s. P r e e r i a-s. (Canis latrans)
asustaa maan eteläosissa. Kaakkois-Siperian
vuoriseu-duissa asuu tuntur i-s. (Canis [Cyon] alpinus),
Intiassa Canis pallipes, Pohjois-Afrikan aroilla
Canis lupaster j. n. e. P. B.
Susiana [-&’-], muin.-pers. maakunta, nyk.
K u s i s t a n, ks. t.
Susijarvi, n. 8 km pitkä järvi Koutajoen
’ks. t.) vesistössä, siinä yhtyy etelästä
Ruva-jiirven kautta tulleihin päävesistön vesiin
lännestä Tuntsajoen lisävesistö. S. laskee
Tutijär-▼en kautta Koutajärveen.
Susiluoto, ruots. Vargö, Bergön pitäjän
(silloisen kappelin) vanha, v;teen 1830
virallisestikin käytetty nimitys.
Susivouti. Tällä nimellä mainittiin toisinaan
jahti voutia (ks. t.), jonka tehtäviin kuului
johtaa vahinkoeläinten metsästystä.
Suso /-«-/ (Seusc), Heinrich (1295-1306),
saks. mystikko. S., joka kuului dominikaanimun
kistoon, oli jonkun aikaa luostarinpriorina
Kon-stanzissa, v:sta 1348 munkkina Uimissa. S:ssa
yhtyvät mestari Ekkartin mietiskelevä ja pyhän
Bernhardin tunteellinen mystiikka. Kirjassa
..Ikuisesta viisaudesta" hän on esittänyt sisäistä
suhdettansa Kristukseen. Asketismissa hän meni
sairaaloiseen liiallisuuteen. Sielunhoitajana hän
osoitti lempeyttä ja lujuutta, ks. Mystiikka.
[Walter Lehmann, „H. S:s deutsche Schriften"
(2 nid. 1911], E. Ka.
Suspendeerata (ransk. suspendre, < lat. sun
pc’ndere = ripustaa), lykätä tuonnemmas; erottaa
joksikin aikaa virasta. — Suspensioni,
vi-rantoimitusvero. erottaminen virantoimituksesta
joksikin aikaa.
Suspensiivinen veto ks. V e t o.
Suspensori (ransk. suspensoir, < lat.
suspen-sffrium = ripustin, kannatin), sopivasta
kankaasta tehdyt kannattimet rintojen, kivespussin
y. m. kannattamiseksi.
Susquehanna [s3skuihä’noJ, joki Yhdysvaltain
itävaltioissa, suurimmaksi osaksi Pennsylva
niassa, jonka päävirta se on, alkaa (Itä-S.)
New Yorkin valtiossa, Albanyn kaupungista
länteen, virtaa kovasti mutkitellen, lounaiseen,
etelään, kaakkoon, lounaiseen, kunnes siihen Sun
buryn luona yhtyy S:n toisena lähdejokena
pidetty, edellistä lyhyempi, mutta vesirikkaampi
L ä n s i-S. (West Branch of S.). Yhtyneet vedet
virtaavat aluksi melkein suoraan etelään,
kääntyvät, saatuaan oik. Junita nimisen lisäjoen.
kaakkoon, ja laskevat Marylandin valtion alueella
Chesapeake-Iahteen; 730 km. Suuren
koskirik-kauden takia S. semmoisenaan on kuljettava vain
suupuolellaan, Port Depositiin asti, jonne
vuorovesi tuntuu, mutta S:n laaksoa ja vettä
käyttävät hyväkseen kanavat, jotka seuraavat sitä
melkein koko sen pituudelta. Koskista saadaan teol
lisuus- y. m. s. tarkoituksiin 244,900 hevosv
(1908; Yhdysvalloissa vähän enemmän vain
Hudson- ja Connecticut-joista). — Kalarikas.
E. E. K.
Sussex [sasaks], vanha kreivikunta Etelii
Englannissa, Englannin kanaalin rannalla;
3,780 km2, 479,599 as. (1911). Jakaantuu
East S. (2,111 km2, 242,146 as.) ja West S.
(1,633 km2, 176,308 as.) nimisiin hallinnollisiin
kreivikuntiin sekä Hastingsin kaupunkiin (56 km2.
61,145 as.). — S. oli pienin niistä
kuningaskunnista. jotka anglosaksit 400-luvulla perustivat
Englantiin. Sen kuninkaat olivat jonkun aikaa
Kentin ja Mercian liallitsijain alaisia, kunnes
685 Mercian hallitsija kukisti S:n.
Sutenööri (ransk. souteneur), pelihuoneeu.
porttolan isäntä, porton apuri.
Sutlej [satledz] (sanskr. Satudra,
tibetiläis-ten Lanylsan, Ptolemaioksen Zaradros,
Pliniuk-sen IJyphasis ja llesydros), joki Etu-Intian
luoteisosassa, Induksen lisäjoki vas., itäisin ja
suurin Punjabin „viidestä virrasta", lähtee
Tibe-tistä, Himalajan pohjoisjuurelta, läheltä Brama-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
