Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suunnikas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suunnikas—Suure
054
Suunnikas (parallelogrammi), nelikulmio
(ks. t.), jonka vastakkaiset sivut ovat
yhdensuuntaiset. Määritelmästä seuraa, että s:n
vastakkaiset sivut ja vastakkaiset kulmat ovat yhtäsuuret
sekä viereiset kulmat toistensa
suplementtikul-mia (ks. t.) ja päinvastoin, että nelikulmio on s.,
jos siinä vastakkaiset sivut tai vastakkaiset
kulmat ovat yhtäsuuret tai viereiset kulmat
suple-menttikulmia. Lävistäjä jakaa s:n kahteen
yh-teelliseen kolmioon ja lävistäjät puolittavat
toisensa. S. on suorakaide (rektangeli), kun sen
kulmat ovat suorat. Suorakaidetta, jonka kaikki
sivut ovat yhtä suuret, sanotaan neliöksi
(kvadraatiksi). Jos s:n kulmat ovat vinoja,
sanotaan sitä vinokaiteeksi (romboidiksi).
Vinokaidetta, jonka kaikki sivut ovat keskenään
yhtäsuuret, sanotaan vinoneliöksi. Sen
lävistäjät ovat samoinkuin neliön lävistäjät
kohtisuorassa toisiansa vastaan. Kun s:n
neliö-sisällys (ks. t.) on laskettava, valitaan yksi sen
sivuista asemaksi I. kannaksi, tämän ja
vastakkaisen sivun kohtisuora väli on s:n
korkeus. Neliösisällys saadaan kertomalla kannan
ja korkeuden lukuarvot keskenään.
Suorakaiteessa ja neliössä ovat kantojen viereiset sivut
korkeusviivoja. Vinoneliön neliösisällys on = ’/s
lävistäjien lukuarvojen tulosta (vrt. Neliö).
V. S:n.
Suunsulku, kouristuksen, halvauksen,
arpi-muodostuman t. muun semmoisen sairaaloisen
ilmiön aiheuttama vaikeus ja mahdottomuus avata
suuta.
Suunta on ajateltu siirtyminen avaruudessa
toisesta paikasta toiseen siten, että määrätystä
alkukohdasta lähtien määrättyjen toisten
pisteiden kautta edetään määrättyä loppupistettä kohti.
Yleisesti ja luontevasti ymmärretään s.-käsitettä
niin, että siihen vielä välittömästi sisältyy
mainitun etenemisen tapahtuminen ..suoraviivaisesti",
tähtäämällä kiinteästi eli „suoraan"
loppupisteeseen. Tämä ehdottomasti ihmiseen muodostuva
käsitys avaruuden s:ista näyttää todistavan, että
s.-käsite tässä merkityksessä ja siis myöskin
„8uoran" käsite välttämättä johtuvat meidän
pai-kallisuuskäsityksemme alkuperäisestä luonnosta.
A. Gr.
Suuntaisruuvipihti ks. Ruuvipenkki.
Suuntaissärmiö 1. suunnikassärmiö ks.
Parallelipipedi.
Suuntapiirrin 1. v i i r u t i n, puu- ja
metallitöissä käytettävä
piir-toase, jolla vedetään
esineen reunan
suuntaisia piirtoja
(viiruja), jolloin s.
liukuu pitkin esineen
reunaa saaden siitä
johtonsa. P-o P-o.
Suuntasolut, Hoi., napasoluista 1. -hiukkasista
’ks. Siitos) usein (etenkin aikaisemmin)
käytetty nimitys.
Suununjoki ks. Sunujoki.
Suuontelo fcavuni oris), ruuansulatuskanavan
ensimäinen, suuaukon ja nielun välinen osa.
Sitä rajoittavat yläpuolella kitalaki
(imettäväisillä kova ja pehmeä), alapuolella kieli, sivuilla
posket. Imettäväisillä hammasrivi jakaa s:n
kahteen osastoon: huulten ja poskien sekä
hampaiden väliseen s:n eteiseen (vestilnrfum oris) ja ham-
paiden sisäpuolella olevaan varsinaiseen s:oon.
S:ssa, jonka limakalvo peittää ja johon
sylkirauhaset (ks. t.) avautuvat, ravinto pienennetään
samalla kuin tähän sekoittuu sylkeä; imettäväi
sillä s. toimii poikasen imiessä maitoa emonsa
nisistä imupumppuua. Imemisliike syntyy kie
Ien ja poskien liikkeiden avulla. P. B.
Suupohja = Pohjanmaan eteläosa.
Suupohjan rata = Seinäjoe n-K risti i
n a n-IC a s k i s t e n rata (ks. t..).
Suura (arab. < hepr. sürä = jono, rivi), Koraa
nin osa ja luku. K. T-t.
Suur-Ahvenkoski (ruots. S t o r-A b b o r
fors), maatila (ratsuvelvollinen säteri, 0,sj mant
taalia, n. 800 ha) Pyhtään pitäjässä Kyminjoen
läntisimmän suuhaaran itärannalla 18 km Lovii
sasta itään. Laivaliike Kotkasta. Kasvihuoneita.
Yksityinen sairashuone seutukunnan tarpeita
varten. — S:n ovat omistaneet v ;sta 1562 n. v:een
1743 (Turun rauhaan) saakka Jaakko Henrikin
poika Hästesko (k. 1567), sekä Tott-, Duvvall
ja Creutz-suvut, 1756-1891 Clayhills-suku ja
1891-1900 vapaaherratar M. N. E. Indrenius
(s. Clayhills). Nyk. omistaja (1916; v:sta 1900)
vapaaherra B. Indrenius. — V. 1802 Ruotsin
kuningatar Fredrika ja Venäjän keisarinna
Elisabet kohtasivat kartanossa toisensa. — Puinen
päärakennus v:lta 1860, lisäilty 1892; useampia
kivisiä ulkohuonerakennuksia. Wexionius
mainitsee S:n Uudenmaan huomattavimpien
aateliskartanojen joukossa (1650). — Aikaisemmin oli
lohenkalastus tilaan kuuluvissa koskissa tärkeä
sivutulo. Keskiajalla (jo ennen vuotta 1357) oli
Turun piispoilla osuus Ahvenkosken
lohikalastuk-sissa. — Ahvenkoskella oli 1500-luvulta alkaen
n. 1700-luvun puoliväliin saakka huomattava
markkinapaikka (vrt. Ahvenkoski). A. Es.
Suur-Britannia ks. Iso-Britannia ja
Irlanti.
Suure. Uat. S :ksi sanotaan kaikkea, jota
voidaan jakaa osiin. S:t ovat joko avaruus- t.
luku- (t. aika) s:ita. Avaruus-s:siin kuulu
vat: kappaleet, pinnat ja viivat. Luku- ja
avaruus-s :den n. s. ekstensiivisten s :den
rinnalla mainitaan joskus n. s. intensiiviset,
jonkun vaikutuksen tehoisuutta ilmaisevat s:t.
sellaiset kuin valon tai sähkövirran voimakkuus,
lämpötila y. m., mutta silloin ne ajatellaan
luvuilla tai geometrisilla s:illa edustetuiksi. S:ita
sanotaan jatkuviksi, jos niiden jakoisuus on
rajaton; vastakohtaisia s:ita sanotaan
epäjatkuviksi 1. erillisiksi (diskreet
t i s i k s i). S :ta mitattaessa samanlaatuisella
mitaksi sanotulla s:11a, saadaan s:n
mittaluku 1. lukuarvo määrätyksi. Jos kahteen
samanlaatuiseen s:seen sisältyy tasan sama
mitaksi valittu s. tai joku sen osa, joka on saatu
jakamalla mitta yhtäsuuriin osiin, niin s:t ovat
yhteis mittaiset (ks. t.) 1. k o m m e
n-s u r a b e 1 i t, muuten yhteismitattomat 1.
inkommensurabelit. Jos s. on mittaansa
nähden yhteismitaton (immensurabeli), on sen
lukuarvo irratsionaalinen (ks. t.),
muuten ratsionaalinen. Matemaattisessa ana
lyysissa sanotaan arvoltaan muuttumattomia
s:ita vakinaisiksi (konstanteiksi).
niiden vastakohtana ovat siis
muuttuvaiset s :t. Algebrassa erotetaan tunnetut
s :t tuntemattomista merkitsemällä edel-
Suuntapiirrin. (S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
