Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Swammerdam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
67!»
S van tevit—Swartz
680
Lisäksi siellä on suuria kulta-, hopea-, lyijy-,
teräs rauta-, nikkeli-, kemiallisia y. m. tehtaita,
konepajoja, valiinoita, myllyjä. — Satama
erinomainen (n. 60 ha laaja, laitureita 5 km); siinä
1911 selvitettiin 3,i milj. rek.-ton. netto.
Ulkomaille viedään suuret määrät kivihiiltä ja
koksia (4,<j milj. ton. 1913; Englannin
kivihiilisata-mista neljäs, antrasiitin vienti melkein S :n
monopolina) sekä S:n teollisuuden tuotteita; ulkomailta
tuodaan viljaa, puutavaroita, malmeja y. m. s.
— Kalastus huomattava. Sähköraitiotie. — S.
syntyi 1099 perustetun linnan ympärille. Sen
kukoistuskausi alkoi 1700-luvulla, jolloin ruvettiin
käyttämään S:n lähellä olevia kivihiilikerroksia
ja pantiin alulle vaskiteollisuus (ensimäinen
vaskisulattimo 1717). E. E. K.
Svantevit, oik. S-v a n tovit, Riigenin
slaavilaisten pääjumaluus, jolle oli rakennettu
temppeli Arkonaan. Täällä oli S:n jättiläiskokoinen
kuvapatsas, jolla oli neljä päätä ja kaulaa.
Oikeassa. kädessä oli sarvi ja vieressä, maassa,
suitset, satula ja miekka. Temppeli oli puusta tehty
ja koristettu leikkauksilla, kuvilla ja verhoilla.
Siellä elätettiin myöskin S:lle pyhitettyä ratsua,
jonka luo ainoastaan S:n ylipappi sai mennä.
Temppelissä oli paljo S:lle uhrattua rahaa ja
kalleuksia. Lisäksi kuului temppelille suuri
määrä ylipapin hoidossa olevia maita. S:n kuva
patsaan antoi Tanskan kuningas Valdemar Suuri,
valloittaessaau Arkonan 1168, murskata.
Temppelin maaomaisuus annettiin kristilliselle kir
kolle, ja aarteet, joita oli kahdeksan arkullista.
Valdemar vei Tanskaan. S., josta 1 i: unelta vuo
sis. oleva Helmoldin kronikka ja Saxo Gramma
tieus ovat antaneet laajalti tietoja, oli nähtä
västi heimojumala eli heimon tarumainen esi-isU.
samoinkuin Radogost Mecklenburgin ja Jarovit j
Havelin slaavilaisilla. Itse nimi on ikivanhaa
nimityyppiä, samankaltaisia kuin Ziemondit (Ma
soviau vanhoja ruhtinaita, ven. Stseglovit j. n. e.)
Kaikki tähänastiset monilukuiset selitykset S:n
mytologisesta merkityksestä ovat arvottomia.
J. J. M.
Svarabliakti (sanskr.), vokaaliäänteen
väliin-tai eteentyöntymistä tarkoittava, muinaisint.
kieliopista peräisin oleva oppisana, vrt. esim. ransk.
ranif < anglosaks. cnif, lat. AlciimCna < kreik.
Alkmi’në, kreik. ame’lgcin (vrt. lat.
mul-gc’re, saks. mellcen y. m.) ja sellaisia suomessa
murteittain esiintyviä muotoja kuin seUvä, kol°me
v. m. Vastaava kreik. oppisana on
anaptyk-s i s.
Svarez f-tsj (myös Suarez, Schwartz), Karl
Gottlieb (1746-98). saks. lakimies ja
oikeusoppinut, Preussin 1794 annetun ..Landrechtin"
luoja.
Svart, Peder [j*’-/, lat. nimeltään Petrus
Andreæ Niger (k. 1562). ruots. piispa.
Toimittuaan aikaisemmin Vesterisin hiippakunnassa
S. pääsi 1548 Kustaa Vaasan
hovikappalai-seksi, 1556 Vesterisin piispaksi. S. nautti
suuressa määrin kuninkaan luottamusta ja
puolusti teoksissaan hänen kantaansa. S. on
jättänyt jälkeensä kolme kirjallista teosta, nim.
G. E. Klemmingin 1870 ensin julkaiseman
..Gustaf I:s kronika af Peder Swart", jota on kauan
aikaa pidetty erään Rasmus Ludvikinpojan
kirjoittamana (ja josta N. Edén on 1912 julkaissut
uudestaan tarkastetun laitoksen), runopukuisen
„The svenskas rätferdeligc oeh oumgängelige
gensvar", joka sisältää ruotsalaisten vastauksen
tanskalaiseen riimikronikkaan, sekä
ruumissaarnan Kustaa Vaasan hautajaisissa (pain. 1620).
A. J. P-ä.
Swarth, Helene (L a p i d o t h-S w a r t h)
(s. 1859), alankom. runoilijatar, vietti
lapsuutensa Brüsselissä ja Meehelnissä, meni v. 1894
avioliittoon kirjailija Fritz Lapidothin kanssa
eläen Haagissa. Julkaisi esikoisteoksensa rans
kaksi: „Fleurs du rCve" (1879), „Les PrintaniOres"
(1882). Kirjoitti sittemmin äidinkielellään hollan
niksi runokokoelmat ..Poëzie" (1892), „Verzen"
(1898), „Gediehten" (1902), „Oetoberlover" (1903).
Hänen lyriikkansa on yksinkertaista ja
herkkätunteista, varsinkin muodollisesti (erittäinkin
sonetit) ja kielellisesti onnistunutta. Häntä pide
tään Alankomaiden etevimpänä naisrunoilijana ja
yhtenä nuorholl. kirjallisen suunnan edeltäjistä,
llän on julkaissut myöskin muutamia novelli
kokoelmia: „Van Vrouwenleven" (1896), „Van
Vroiuvenleed" ja „Vau Vrouwenlot" (1897),
„Pro-fieltjes" (1899), „Ernst" (1902). IHauser, „l)ic*
niederländisehe Lyrik von 1875 bis 1900" (1901).J
E. W-s.
Svartholma, entinen merilinnoitus
samannimisellä saarella Pernajan pitäjässä Loviisaan
Svartholman liima (pohja- ja fasadipiirustusien mukaan
ennalleen hahmoiteltu).
johtavan laivaväylän varrella, 10 km Loviisasta
etelään. S:n rakennustyöt aloitettiin 1700-luvun
puolivälissä samalla kuin Loviisan seutua
ryhdyttiin linnoittamaan; se oli tarkoitettu sekä
raja-linnaksi että saaristolaivaston tueksi. Suomen
sodan syttyessä 1808 se ei ollut täysin valmis:
komentajana oli majuri C. M. Gripenberg, mie
histöä oli n. 700 henkeä. Jo 18 p. maalisk. 1808
se antautui venäläisille, jotka helmikuun 22 p:stä
olivat pitäneet hallussaan S:n ympäristöjä ja
tavantakaa ampuneet jonkun laukauksen
linnaan (vrt. Gripenberg, Carl Magnus). S:aa
käytettiin 1800-luvun alussa vankilana. Venä
Iäistä varusväkeä oli siellä v:een 1852.
Englantilaiset räjäyttivät sen 7 p. heinäk. 1855
raunioiksi. A. Es.
Svartisen /-»-/, laajuudeltaan Norjan toinen
jäätikkö, Polijois-Norjassa, Nordlandissa,
napapiirin tienoilla, 1,000-1.599 m yi. merenp., 70 km
pitkä pohjoisesta etelään, 16 km leveä, 489 km2.
Swartz, Olof (1760-1818), ruots.
kasvitieteilijä, tuli 1791 „Bergiuksen puutarhan"
professoriksi, 1813 Karoliinisen laitoksen
luonnonhistorian professoriksi, teki tutkimusmatkan
Pohjois-Ameriikkaan. Länsi-Intiaan ja
Etelä-Ameriik-kaan, julkaisi huomattavia teoksia kämmekkäistä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
