Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Svedja ... - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
687
Sveevit —Sveitsi
688
m. m. tulee siihen johtopäätökseen, että
indoeurooppalaiset kielet muodostavat haaran suurta
uraali-altailaista kielikuntaa. [E. N. Setälä, „H. S."
(Finnisch-ugrische Forschungen XIII, Anz.).]
Sveevit (1. sveebit, siitä nyk. Schwabenl
esiintyy vanhimpina aikoina useiden heimojen
yhteisnimenä. Niin esim. Tacitus sanoo koko
Itä-Germaaniaa s: ien maaksi. Niihin luettiin
hermundurit, semnonit, qvadit, markomannit ja
langobardit. Myöhemmin s. mainitaan erityisenä
heimona, joka 409 vandaalien ja alanein kanssa
tunkeutui Gallian läpi Pyreneitten niemimaahan,
jonka luoteiseen osaan he perustivat
valtakuntansa. Jo v. 45G kuitenkin heidän kuninkaansa
Rekkiar joutui tappiolle länsigoottien kuningasta
Teoderik II:ta vastaan ja kaatui itse taistelussa,
.ja 585 heidän valtakuntansa lopullisesti lakkasi
olemasta. K. G.
Svegder, tarunomainen, Ynglingien sukuun
kuuluva Ruotsin kuningas, joka muka ollessaan
matkalla etsimässä kansansa entistä kotia
,.suuressa Svitjodissa", s. o. Itä-Euroopassa, hävisi
siten, että eräs kääpiö houkutteli hänet ison
kiven rakoon, joka sitten sulkeutui. K. G.
Sveitseria (saks. Schweizerci), kahvila, jossa
myös tarjoillaan väkijuomia.
Sveitsi (saks. Schweiz < Schwyz, tärkein S:n
alkukanttoneista, ransk. Suisse, it. Svizzera,
engl. Switzerland, lat. Ilclvetia), myös
Sveitsin valaliitto (Scliweizerische
Eidgenossen-schaft), tasavaltainen, 25 koko- ja
puolikantto-nista muodostunut liittovaltio Keski-Euroopan
eteläosassa, kaikilta puolin suurvaltojen, lännessä
Ranskan, pohjoisessa Saksan, idässä Itävallan
(ja Liechtensteinin) ja etelässä Italian,
ympäröimä, 250 km: n päässä lähimmästä
merisatamasta (Genovasta Italiassa, Välimeren rannalla) ;
41,298 km5 (josta 1,312 km2 10 ha suurempia
järviä), 3.753.293 as. (1910; 3,877,210 arv. 1913).
— S. on 45° 49’ 2" ja 47° 48’ 32" välillä pohj.
Luzern ju
lev. sekä 5° 57’26" ja 10° 29’40" välillä it. pit.;
suurin pituus idästä länteen on 348 km, suurin
leveys pohjoisesta etelään 221 km. Rajan pituus
on 1,884 km; se kulkee osaksi vuorenharjanteita,
jokia (Rein) ja järviä (Boden-järvi,
Genève-järvi) myöten, osaksi se on vedetty luonnollisista
rajoista välittämättä. — S. on muodostunut
vuosisatojen kuluessa siten, että kolmeen
Vier-waldstätter-järven ympärillä olevaan
alkukantto-niin (Schwyz, Uri ja Unterwalden) on liittynyt
tai liitetty lisää kanttoneja ja alueita, aluksi
löyhäksi valtioliitoksi, sitten yhä kiinteämmäksi
liittovaltioksi. S:n kanttonit ja puolikanttonit,
niiden pinta-ala, asukasmäärä ja asukastihej-s 1910 ■
kanttoni km3 as. as. km2
Aargau 1,403 230.634 164
Appenzell Ausser-Rhoden 242 57.973 240
Appenzell Inner-Rhoden 173 14.659 85
Basel-Lund 427 76,488 179
Kasel-Stadt 37 135.918
Bpi-II 6.884 645.877 94
Fribourg 1,671 139.654 83
Sankt Gallen 2,014 302.896 150
Genève 282 154.906 549
Glarus 685 33,316 49
GranbUnden 7.114 117,069 16
Luzern 1,492 167.223 112
Neuchaiel 800 133.061 166
Schaffhausen 298 46,097 155
Schwyz 908 58,428 64
Solothurn 791 117,1140 148
Tessin 2,813 150.166 56
Thurgnu 1,006 134,917 134
Unterwalden nid dem Wald 275 13,788 50
Unterwalden ob dem Wald 493 17.161 35
Uri 1,074 22.113 21
Valais 5,235 128,381 25
Vaud 3,212 317.457 99
Zur 240 28.156 117
Zürich 1,729 503,915 291
Geologiselta rakenteeltaan ja
pinnanmuodostukseltaan S.
jakaantuu kolmeen pääalueeseen: tertiääriajalla poi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
