Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
691
Sveitsi
702
— Pnitsi liittokokousta ja liittoneuvostoa
kant-toneilla on myöskin yhteinen liitto-oikeus
(Bun-desgcricht, tribunal fédéral), jonka jäsenet (19,
lisäksi 9 varamiestä) valitsee liittokokous ja
jonka istuin on Lausannessa. Se käsittelee ja
tuomitsee liiton ja kanttonien, kauttonin ja
kanttonin, liiton, kanttonien ja yksityisten
välisissä asioissa. Se on myöskin eräissä
tapauksissa appellatsionioikeutena. Jokaisella
kantto-nilla on oma oikeuslaitoksensa kansan
valitsemme tuomareineen.
Liittovaltion ra h a-a siat. Tuloarvio
v:lle 1915 päättyi 76,5 milj. mk:aan (raha- ja
tulliasiain osaston tulot 60,7 milj. mk.),
menoarvio 100,o milj. mk:aan (sotilasasiain osaston
menot 36.o milj. mk.). Liittovaltion velka 1915
oli 280,8 milj. mk., kaikkiaan vastattava 524,2
milj., vastaava 602,s milj. mk.
Sotalaitos perustuu (1874 v:n
valtiomuodon mukaan) kansallismiliisiin. Jokainen
sveitsiläinen mies on asevelvollinen (wehrpflichtig)
20-40 ikävuosinaan, kuuluen 20-32 v:n ikäisenä
n. s. valioväkeen (Auszug, élite) ja senjälkeen 8 v.
maanpuolustusväkeen (Landicehr); korkeampien
upseerien asevelvollisuus päättyy vasta 48 v:n
iässä. Valioväkeen otetaan vain ne asevelvolliset,
jotka täyttävät verraten korkealle asetetut
vaatimukset terveyteen, tietoihin (lukeminen, laskento,
isänmaan maantiedon ja historian pääpiirteet,
ainekirjoitus) ja ruumiillisiin kykyihin (määrätyt
alimmat hyppy-, painonnosto- ja
juoksusaavu-tukset) nähden. Keskimäärin jokaisessa
kutsunnassa tulee n. 52% miehistä hyväksytyiksi, 13%
saa lykkäystä 1-4 v:ksi ja 35% hyljätään
kokonaan. Asevelvollisuudesta vapautetut ovat
lisäksi erinäiset virkamiehet. Nämä ja
kutsunnassa hyljätyt suorittavat asevelvollisuutensa
asemesta korvausveron, joka vaihtelee
varallisuuden mukaan (6 mk:sta 3,000 mk:aan
vuosittain). Valioväen mies suorittaa ensimäisenä
v. 60-90 päiväisen (vaihtelee eri aselajeissa)
rekryyttikoulun sekä saapuu 7 seuraavana v.
(ratsuväkeen kuuluva 8 v.) kerran v:ssa
11-ratsuväessii 14 ) päiväisille harjoituksille.
Siirryttyään maanpuolustusväkeen, on hänellä
suoritettavana vain yhdet 11-päiväiset
harjoitukset. Asevelvollisuuden kestäessä on miehen
saavutettava määrätty ampumatarkkuus. Sen
päätyttyä kivääri ja univormu joutuvat hänen
omaisuudekseen. — Kaikki 20-48 ikäiset, jotka
eivät kuulu valioväkeen tai
maanpuolustusväkeen, muodostavat nostoväen (Landsturm,
ré-xerve), paitsi kutsunnoissa hyljätyt, jotka
saavat suorittaa apupalvelusta. V. 1913 kuului
valioväkeen 143,755, maanpuolustusväkeen 69,569,
nostoviikeen n. 70,000 ja apupalvelusjoukkoihin
n 207,000 miestä. — Linnoituksia on Sankt
Gotthardin ja Rhönen laakson (St. Mauricen
luona) puolustamiseksi; niiden miehistöinä (n.
21,000 miestä) on erikoisia, etupäässä
maan-puolustusväestä muodostettuja joukkoja. —
Tärkeä tehtävä sveitsiläisen sotilaskasvatuksessa on
kouluilla ja ampumaseuroilla. —
Kansallis-värit: punainen, valkoinen. Lippu:
punainen. keskellä valkoinen risti, kaikki käsivarret
yhtä pitkät (ks. liitekuvaa Lippu).
Vaakuna: hopeinen risti punaisella pohjalla.
Liitekuva: Sveitsi I ja II.
[..Bibliographie der schweizerischen Landes-
kunde" (1892 v:sta alkaen); Christ, „Das
Pflanzenleben der Schweiz" (1879) ; Förster,
.,Die Schweiz" (teoksessa „Karl Andree’s
Geo-graphie des Welthandels", I, 1910) ; Geering ja
Hotz, „Wirtschaftskunde der Schweiz" (3:s
painos 1908) ; Heer, „Die Schweiz" (sarjassa
..Land und Leute", 1907) ; Hofmann, „Die
Schweiz als Industriestaat" (1902) ; Knapp ja
Borel, „Geographisches Lexikon der Schweiz"
(1901-10); Lauer, »Statistiselle Notizen über die
Entwicklung der schweizer Landwirtschaft in
den letzten 25 Jahren" (1907); Reichesberger,
..Handwörterbuch der schweizerischen
Volks-wirtschaft, Socialpolitik und Vervvaltung"
(1903-); Schmidt, „Die schweizerischen
Inilus-trien im internationalen Konkurrenzkampfe"
(1915) ; Seippel, „Die Schweiz im 19.
Jahrhun-dert" (1898-1900); von Tschudi, „Das Tierleben
der Alpenwelt" (11 :s painos 1890); Täuber,
,,Schweizer Verkehrslehre" (1907) ; Webb,
„Switzerland and the swiss" (1909).] E. E. K.
Historia. Valaliiton synty. Nyk. S:n
vanhimmat tunnetut asukkaat olivat helvetialaiset
y. m. kelttiläiset heimot sekä reetiläiiset; näiden
kansojen kukistumisesta saakka maa kuului
Rooman valtakuntaan. Kansainvaellusten aikana
5-6:nnella vuosis. alemannit asettuivat maan
koillis- ja keskiosaan; länsiosa joutui burgundeille.
Entinen kelttiläis-roomal. kansanaines jäi
kuitenkin viimemain. osassa vallitsevaksi; kaakossa
taas reetiläis-roomalainen. Vv. 496-536 frankit
valloittivat S:n, 843 sen itäosa joutui Verdun’in
sovinnossa Saksalle, länsiosa kuului vuorotellen
Lotharin valtakuntaan, Ylä-Burgundiin, Arelatiin
ja (v:sta 1032) Saksaan, joten siitä saakka koko
S. kuului viimemain. valtakuntaan.
12:nnella vuosis. Zähringenin herttuat olivat
S:ssä mahtavia; he perustivat Freiburgin (1178)
ja Bernin (1191). 13:nnella vuosis. kohoaa
huomattavaksi Habsburg-suku, jolla oli maassa
laajoja alueita. He olivat vähällä saada koko S:n
valtaansa, mutta 1231 keisari Fredrik II :n poika
Henrik osti heiltä Uri’n ja 1240 keisari itse antoi
Schwützille vapauskirjeen: nämä alueet
asetettiin Saksan valtakunnan suoranaiseen
alamaisuuteen. Habsburgilaiset koettivat turhaan estää tätä
asevoimin; Unterwalden lisäksi vapautui, ja nämä
kolme ..metsäkanttonia" tekivät keskenään liiton.
Useiden taistelujen jälkeen ne 1291 uudistivat
liittonsa „ikuisiksi ajoiksi", ja 1309 keisari
Henrik VII nimenomaan vahvisti heidän
valtakunnan-vapautensa. Kun kanttonit taistelussa Ludvik
Baierilaisen ja Fredrik Itävaltalaisen
(Ilabsburg-sukua) välillä asettuivat ensinmainitun puolelle,
yritti Fredrikin veli, herttua Leopold kukistaa
heitä, mutta Schwützin asukkaat tuottivat hänen
ritarijoukolleen verisen tappion Morgartenin
solassa (15 p. marrask. 1315) ; senjälkeen
metsä-kanttonit. uudistivat liittonsa Brunnenissa (9 p.
jouluk.); tätä tapausta pidetään valaliiton
varsinaisena alkuna; kertomukset julmasta Gessler
voudista, Riitlin liitosta ja Vilhelm Tellistä ovat
tarunomaisia.
Valaliittoon, joka Schwützin kanttonin mukaan
sai S :n nimen, yhtyivät vv. 1332-1386 Luzern,
Ziirich, Bern, Zug ja Glarus. V. 1386
sveitsiläiset saivat Sempachin loistavan voiton
herttua Leopold III:nnesta, ja kärsittyään vielä
Näfelsin tappion itävaltalaiset myöntyivät 1389
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
