Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
717
Svetisismi—Swift
718
Evert Hornin paarien ääressä" ja
,,Ristiinnaulittu Vapahtaja", sijoitetut Tavastin kuoriin
1876). S. muutti 1873 Eirenzeen, jossa hän asui
kuolemaansa saakka, harrastaen etenkin
taideteollisuutta ja ruveten jälleen vanhoilla
päivillään harjoittamaan taulumaalausta (enimmäkseen
kukka-, hedelmä- ja stilleben-aiheita).
Helsingin yleisessä näyttelyssä 1876 hän sai
hopeamitalin lasimaalauksistaan; Münchenin
Kunst-gewerbevereinin kunniajäseneksi hänet valittiin
1880. S. oli luonteeltaan erittäin yritteliäs,
antelias ja uhrautuvainen. Hänen Suomelle
antamistaan monista lahjoituksista mainittakoon vielä,
että hän isänsä muistoksi 1885 lahjoitti Turun
kaupungille yli 50,000 mk. ..kenraaliluutnantti
S:n rahastoksi", jonka korot ovat tarkoitetut
varattomien naisten avustamiseksi. E. J\’-r.
Svetisismi, ruotsin kielelle ominainen sana tai
sanontatapa, etenkin kun se ilmenee jossakin
muussa (esim. suomen) kielessä.
Svetonius ks. Suetonius.
Svidja ks. S y r j ä.
Swieten [svHan], Gerard van (1700-72),
saks. lääkäri, toimi Maria Theresian
henkilääkärinä Wienissä sekä lääket. tiedekunnan
pysyväisenä presidenttinä ja lääkintälaitoksen
esimiehenä, mutta koska hän oli katolilainen, ei häntä
nimitetty professoriksi. S:n julkaisuista
mainittakoon „Commentarii in H. Boerhavii aphorismos
de cognoseendis et curandis morbis". M. O-B.
Swietenia ks. Mahonki.
Swift [suift], Jonathan (1667-1745), engl.
satiirikko, s. Dublinissa 30 p. marrask. 1667,
k. siellä 19 p. lokak. 1745.
Suoritettuaan
koulunkäyntinsä S. siirtyi
Dublinin Trinity college’iin,
missä saavutti „bachelor
of arts" arvon 1685.
Kolme v. myöhemmin hän
äiteineen pakeni
vallankumousta Leicesteriin
Englantiin. V. 1688 S.
tuli erään äitinsä
sukulaisen, valtiomies William
Templen sihteeriksi,
pysyen tässä toimessa
pieniä väliaikoja
lukuunottamatta aina Templen
kuolemaan asti 1699. Hän
luki ja opiskeli ahkeraan
tänä aikana, suoritti 1692 „master of arts"
tutkinnon Oxfordissa ja vihittiin 1695 papiksi.
Kirjallisen uransa hän alkoi tällöin, sepittäen
joukon runoja („Pindarie odes" y. m.), jotka jo
ennustavat tulevaa satiirikkoa. V :n 1696 tienoilla
hän kirjoitti ensimäisen laajahkon teoksensa
„A tale of a tub" (Tarina tynnyristä), joka
ilmestyi yhdessä „The battle of the books"
(Kirjojen taistelu) nimisen teoksen kanssa 1704. Se
on voimakas ja pureva satiiri, jossa hän
säälimättömällä ja sukkelalla ivalla ruoskii
kristillisten uskontokuntien keskinäistä kilvoittelua
paremmuudesta, tähdäten iskunsa erikoisesti
katolilaisuutta ja Calvinin oppia vastaan. Se on
tyylillisesti mestariteos; joskin siltä puuttuu
yhtenäisyyttä ja se jää ikäänkuin
keskeneräiseksi, on se ehkä omaperäisin, joskaan ei
kuuluisin S:n teoksista. „Hyvä Jumala, mikä nero
minussa olikaan kirjoittaessani tuon kirjan",
sanoi S. vanhoilla päivillään. ,,Kirjojen taistelu"
on pieni, mutta sattuva satiiri n. s.
,,Phalaris-riidasta", joka oli saanut alkunsa Ranskassa,
jota Englannissa kiihkeästi ajoi Richard Bentley
(ks. t,.) ja joka koski klassillisen tai uudemman
kirjallisuuden suhteellista, etevämmyyttä.
Tässäkin teoksessa S:n satiirinen kyky pääsee
täysiin oikeuksiinsa; siinä on eloisuutta, ilakoivaa
sukkeluutta ja murhaavaa pilkkaa, kaikki
sovitettuina antiikkisiin puitteisiin. — Suosijansa
Templen kuoltua S. muutti takaisin Irlantiin,
saaden papinviran Laracorissa lähellä Dublinia
(1700). Seur. vuosina S. otti tehokkaasti osaa
ajan poliittiseen elämään ja julkaisi suuren
joukon teräviä lentokirjasia, joissa hän ajaa
whig-puolueen asiaa. Hän kirjoitti näinä aikoina
myöskin useita huvittavia satiireja varsinkin
kaikenlaisia almanakantekijöitä ja ennustajia
vastaan („Predictions of Isaac Bickerstaaf", 1708,
y. m.). Näiltä v:ilta on lisäksi runoelma ,,Baucis
and Philemon" (1707), humoristinen
Ovidius-travestia. — S. toivoi toiminnallaan
whig-puo-lueen hyväksi saavuttavansa, tavoittelemansa
päämäärän: piispan istuimen, ja oleskeli siinä
tarkoituksessa useita kertoja Englannissa. Mutta
S:n toiveet pettivät, ja silloin hän, joka
mielipiteiltään oikeastaan oli pikemminkin tory, siirtyi
tähän puolueeseen. Sen puolesta hän nyt rupesi
kirjoittamaan ,,The Examiner" lehdessä, jota hän
julkaisi 1710-11. Uusien suosijainsa toimesta
hiin sai korkeamman virankin, hänet kun
nimitettiin St. Patrickin tuomiorovastiksi Dublinin
lähelle (1713). Näin hän oli taas joutunut
pysy-väisesti Irlantiin, tuohon maahan, jota hän vihasi
ja jossa oleskelua hän aina piti
maanpakolaisuutena, vaikkakin hän polveutui sieltä. S. oli
varhaisesta nuoruudestaan synkkämielinen ja
katkeroitunut luonne, ja hänen ärtyneisyyttään
uudet olosuhteet ja seurakuntalaisten
alkuaikoina häntä, vihatun hallituspuolueen miestä,
vastaan osoittama nurjamielisyys yhä enensivät.
Lisäksi tuli vielä S:n omituinen suhde kahteen
naiseen, jotka tav. tunnetaan nimillä Stella ja
Vanessa. Edelliseen, jonka oikea nimi oli Esther
Johnson, S. tutustui jo palvellessaan Templen
luona; tämän sisaren, lady Giffardin, seuranainen
oli hänen äitinsä. S. antoi alkeisopetusta
Stel-lalle, joka silloin oli nuori tyttönen, ja tämä
kiintyi häneen hartaalla rakkaudella, herättäen
hänessä voimakasta vastakaikua. Kun S. 1700
muutti takaisin Irlantiin, seurasi Stella häntä
sinne, pysyen hänen lähellään, kunnes S., joka
ei näytä olleen kykenevä todelliseen, syvään
rakkauteen, pikemmin vain lämpimään ystävyyteen,
vihdoin 1716 kiinnitti hänet itseensä salaisen
avioliiton siteillä — seikka, jonka todenperäisyys
kuitenkin on asetettu epäilyksen alaiseksi. Mutta
jo useita vuosia sitä ennen, 1708, S.’ oli
tutustunut Lontoossa holl. syntyperää olevaan Hester
Vanhomrighiin, jota hän nimitti Vanessaksi. Tyttö
rakastui intohimoisesti S:iin ja tämä vastasi
hänen tunteisiinsa omalla tavallaan. Kun S. 1714
muutti uuteen virkaansa, tuli Vanessa hänen
mukanaan Irlantiin. Suhteestaan häneen S. tekee
selkoa runoelmassaan „Cadenus (= deeanus) and
Vanessa"; Stellan ja S:n välinen rakkaus taas
on aiheuttanut tunnetun „Journal to Stella"
(kokoelma kirjeitä Stellalle Lontoosta v:ilta
J. Swift.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
