Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sydämen lämsäviat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
720
Sydämen lämsäviat—Sydän
730
/I Ihmisen sydän edestäpäin katsottuna, a ylempi onttolaskimo, h vasemman eteisen korvake, aorta ascendens kohoava
aorta, ventriculus dcxter= oikea kammio, conus a rteriö s us v a i t i m o k e k o, arteria pulmonalis - keuhkovaltimo, awicula dexl/ra
–oikean eteisen korvake; sydämen pinnassa näkyy sepelvaltimoita ja -laskimoita. — B Ihmisen sydän takaapäin katsottuna,
a ylempi, b alempi onttolaskimo, c keuhkovaltimon haarat, d keuhkolaskimot, atrium simstrurn = vasen eteinen, arcus
aor-tae =aortakaari, sinus coronarius, laajennus, johon sydämen sepellaskimot yhtyvät.
Sydämen lämsäviat ks. Sydäntaudit.
Sydämen repeytymä ks. Sydäntaudit.
Sydämentykytys, sekä säännöllinen sydämen
toiminta, sydämen (ks. t.) tykkiminen, että
sitäpaitsi (tav.) kohtauksittain tuleva sairaloinen
tykytys (palpitatio cordis). Tämä s. ei ole
itsenäinen tauti, vaan oire, joka liittyy hyvin moneen
sekä sydämen ja verenkiertoelinten että
yleis-tauteihin (kuten esim. kalvetustauti) ja
hermotauteihin. Toisinaan s. on kokonaan
subjektiivinen tuntemus, jolloin sydämen toiminnassa ei
voida havaita mitään tavallisuudesta poikkeavaa;
useimmiten voidaan kohtauksen aikana todeta
kiihtynyt sydämen toiminta, erilaisia sivuääniä,
kasvojen punetusta j. n. e., joskus sydämen
toiminta taas on heikko, suonensykintä tuskin
tuntuva, potilas kalpea ja raukea. Kohtauksiin
liittyy useimmiten kova tuskan ja ahdistuksen
tunne (psetidoangina pectoris). Niistä seikoista,
jotka voivat olla syynä tällaiseen s:een
mainittakoon orgaaniset sydänviat, nikotiinimyrkytys,
kalvetustauti, munuaistaudit, klimakterium,
tutkintojen pelko sekä liiallisuudet „in Baccho et
Venere". y. J{.
Sydän (cor). Anatomia. S. on
verenkierron keskuselin, joka säännöllisesti supistumalla
ja laajentumalla pitää veren eläinruumiissa
liikkeessä. Useilta selkärangattomilta s. puuttuu
kokonaan; näillä ruumiinneste (veri) joutuu
eläinruumiin liikkeiden avulla kiertämään ruumiissa.
Nivelmadoilla ja niveljalkaisilla s:nä toimii tav.
selkäpuolinen verisuoni, joka useimmilla ulottuu
läpi suurimman osan ruumista, mutta toisilla on
supistunut aivan lyhyeksi (esim. vesikirpuilla
y. m. äyriäisillä). Tämä s. supistuessaan
taka-päästä alkaen eteenpäin ajaa veren
oraalisuun-taan ja sivuanastomooseja pitkin eläimen
vatsa-puolelle; joskus (esim. kastemadoilla) sykkivät
myöskin anastomoosit. Niveljalkaisilla s :tä
ympäröi ruumiinontelosta erilaistunut s.-pussi, johon
laskimoveri ensin kokoontuu joutuakseen sitten
parillisten, sivullisten, läpällä varustettujen
aukkojen (ostium) kautta s:een. Nilviäisten
sydämessä huomataan 2 osaa, eteinen ja kammio;
eteisiä on joko 2 (joskus 4) tai 1. S.-pussi on
munuaisten ja joskus sukupuolielimien kanssa
yhteydessä; useilla kulkee suoli sen läpi. Veri
tulee s:een suoraan hengityselimistä. Muste
kaloilla tavataan kiduksien tyvessäkin supistu
vaisia verisuonia, n. s. kidus-s:iä, jotka
puristavat ruumiin eri osista laskimoveren kiduksiin.
Selkärangattomien s. on aina selkäpuolella,
selkärankaisten sitävastoin aina vatsapuolella; tämä
on yksi tärkeimmistä eroavaisuuksista
eläinkunnan molempien suurien pääryhmien välillä.
Vaippaeläimillä, jotka monessa muussakin
suhteessa lähenevät selkärankaisia, s. on
vatsapuolella; tässä huomataan muuten se omituinen
ilmiö, että veri, kuljettuaan ensin jonkun aikaa
s:n kautta oraalisuuntaan, äkkiä muuttaa
suuntansa päinvastaiseksi. — Putkisydämisillä
(Leptocardii) toimii s:nä suurin osa ventraalisia.veri-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
