Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sydänala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
735
keräytyy suurissakin määrin sydänpussin lehtien
väliseen onteloon (ks. Sydän). Sydänpussi
laajenee ja venyy silloin ja sen sisällä oleva sydän
joutuu taudin synnyttämän nesteen puristuksen
alaiseksi. Usein on nesteen eritys sydänpussissa
uiin suuri, että lähellä olevat keuhkonosatkin
joutuvat puristuksen alaisiksi. Nuorilla henkilöillä
etenkin huomataan samalla rintakehän seinämän
sydämen kohdalta tällöin pullistuvan ulospäin.
Tällainen tila häiritsee luonnollisesti sekä
sydämen toimintaa että verenkiertoa yleensä.
Sen-vuoksi syntyykin verentungosta laskimoihin,
josta seuraa m. m. kasvojen sinipunainen
väri(sya-noosi, ks. t.) myös hengenahdistus on seurauksena
verenkierron häiriytymisestä. Sairas tuntee
tuskaa, ahdistuksentunnetta ja kipuja sydämen seu
duilla. Usein on tautiin yhtyneenä myös kuume.
Toisinaan jatkuu tulehdus läheiseen
keuhkopus-siin (pleuropericarditis), toisinaan taas
sydänpussia ympäröivään välikarsinan sidekudokseen
(mediastinitis). Y. K.
Sydänpussin vesipöhö (hydropericardium) on
taudillinen tila, jossa nestettä kerääntyy
sydänpussiin, kuitenkaan siinä erittymättä. (Tällaista
nestettä sanotaan transsudaatiksi erotukseksi
siitä nesteestä, exsudaatista. joka erittyy
tulehtuneesta sydänpussista, ks. Sydänpussin
tulehdus.) S. v:ssä on nesteen keräytymisen
syynä joku .yleistauti, kuten sydämen heikkous
ja siitä johtunut verenkierron vitkastuminen.
munuaistauti, vähäverisyys (anemia) ja
näivettyminen (kakeksia), tai on syynä paikallinen
verenkiertohäiriö keuhkojen tai keuhkopussin
sairastumisen vuoksi. Samalla kuin s. v. esiintyy, on
potilaalla useiu vesipöhöä muissakin
ruumiinosissa, kuten kasvoissa, raajoissa, keuhkopussissa,
vatsaontelossa j. n. e. Sydänpussi ei tällaisissa
tapauksissa, kuten sydänpussin tulehduksessa, ole
sairas. Kuitenkin ovat taudinoireet kummassakin
tapauksessa osittain samat, riippuen siitä puris
tuksesta, jonka alaisena sydän joutuu tällöin
toimimaan. Y. K.
Sydänpuu, nimitys, jota käytetään puiden
rungon sisäosista näiden huomattavasti, tav. jo uiko
näöltä erotessa pintapuusta 1. m annosta.
Useilla puilla (esim. koivulla) rungon
sisäosatkin säilyvät yleensä elävinä, eivätkä sanottavasti
eroa ulko-osista. Toisilla (männyllä y. m.) taas
sisäosat puun vanhetessa kuolevat, veden liike
niissä lakkaa ja muitakin muutoksia tapahtuu.
Niinpä voi kettoihin imeytyä runsaasti
parkki-aineita, jotka suojaavat kuollutta puuta
lahoamasta, onteloihin ja käytäviin laskeutuu pihkaa
t. m. s. tai syntyy ennen s:n kuolemaa
tulppa-muodostuksia, jotka tukkeavat puun vesijohdot.
Erityisen selväksi käy ero s:n ja pintapuun
välillä, kun, mikä on hyvin yleistä, edellisen väri
muuttuu (tummenee) nähtävästi
oksidatsioni-ilmiöiden synnyttämien n. s. puuväriaineiden
vaikutuksesta. Täten syntyy monenlaista
,,väri-puuta", esim. ebenlioltsi, sinipuu, bresiljapuu
y. m. — S. on yleensä lujempaa ja kovempaa kuin
pintapuu (vrt. Puu). Jos taas suojelusaineet
puuttuvat, voi s. helposti lahota ja runko tulee
usein vanhana ontoksi (esim. raita). 1. V-s.
Sydànsimpukka ks. S i m p n k a t.
Sydäntaudit. 1. Ihmisessä. S :sta mainittakoon
ensinnä sydämen sisäkalvon
tulehdus (1. sydämen tulehdus) (endocarditis),
736
koska tämä tauti on alkusyynä useille muille
s:lle. Kysymyksessäolevan taudin aiheuttavat
erilaiset bakteerit, jotka veren mukana pääsevät
sydämeen. Yleisin näistä on eräs
staphylococcus-laji, sama, joka aikaansaa äkillisen
nivelreuma-tisminkin. Molemmat taudit esiintyvätkin
sen-vuoksi usein perätysten. Endoearditiksessa voi
olla sydämen sisäkalvossa vain lievempi tulehdus
tai tauti, joka johtaa haavamuodostuksiin. Useim
missä tapauksissa tulehduspesä on sydämen
läpissä, tavallisemmin sydämen vasemmassa puo
liskossa. Sairasta vaivaa kuume, sydämen tyky
tys ja usein hengenahdistus. Tauti voi paran
tua ’täydelleen, mutta usein se jättää merkkejä
sydämen läppiin, jotka senjälkeen eivät enää sul
keudu täydellisesti, vaan johtavat uuteen sairaa
loiseen tilaan. Tällaista tilaa sanotaan syda
m en läppäviaksi. Sydämen läppävikoja on
erilaisia, riippuen siitä, mikä läppä on sairaa
toisesti muuttunut, ja myös siitä, minkäluontoi
nen tuo muutos on. Y’leensä nämä läppäviat jae
taan kahteen suureen ryhmään: läpänvuoto
(insufficietUiaJ ja läpän rajoittaman aukon
kutistuminen (steytosis). Edellisissä tapauksissa
vuotaa esim. kammiosta aorttaan puristunut veri
sydänlihaksen heltyessä uudelleen kammioon ta
kaisin, ja ainoastaan osa sydämestä ulostyönty
nyttä vertaa jää jatkamaan matkaansa verisuo
nessa. Esimerkissämme oli vuotava läppä aortan
tyvessä. Yleisin on läpän vuoto vasemman
eteisen ja kammion välillä (insufficientia valvula
mitralis). Tällöin osa verta pakenee sydämen
puristuessa kokoon epätäydellisesti sulkeutuvan
eteiskammioläpän kautta takaisin oikeaan etei
seen, ja ainoastaan toinen osa kulkee
tarkoituksenmukaista tietä aorttaan. Kummassakin
tapauksessa vaaditaan sydämeltä ylityötä, jotta
verenkierto voisi esteettä tapahtua. Jos taas on
kysymys stenosiksesta, niin on se aukko, jonka
kautta veren pitäisi kulkea esim. vasemmasta
kammiosta aorttaan, liian pieni, joten vaaditaan
tavallista pitempi aika ja suurempi voima,
ennenkuin saadaan sydämestä sanotun aukon kautta
puristumaan tarvittava verimäärä. Tässäkin
tapauksessa vaaditaan sydämeltä ylityötä. Tämä
ylityö taas lisää sydänlihaksen volyymia, se paksunee
ja syntyy tila, jota nimitetään sydämen
hyper t r o f i a k s i. Jos sydämen läppävika kohtaa
ainoastaan yhtä läppää, kuten useimmiten on
tavallista, hypertrofioituu ainoastaan vastaava
sydämen osa, ei koko sydän; tällainen
sydämen sairaaloinen muuttuminen on helppo todeta
ruumiin avauksessa. Tällä tavoin sydän
hyper-trofiallaan ja toimintaansa lisäämällä korvaa sen.
minkä läpän sairaaloinen tila vähentää sen
työkyvystä. Niinkauan kuin asia on tällä kannalla,
sanotaan että sydänvika on kompensoitu. Mutta
aikaa voittaen ja läppävian usein vähitellen
pahetessa ei sydän enää jaksa kompensoida vikaa
vaan syntyy sydämen väsyminen,
sydämen insuffisienssi (insufficientia eordis).
Tällöin vasta potilas alkaa suuremmassa määrin
kärsiä s:staan; hän tuntee hengenahdistusta,
huimausta, • sydämen tykytystä ja kipuja sydämen
seudussa, jotka toisinaan esiintyvät
kohtauksit-taisina sydä m enkourist uksina (angina
pectoris, stenocardisina kohtauksina). Paitsi näitä
suorastaan sydämestä johtuvia oireita vaivaa
potilasta tässä tilassa useat toisarvoiset taudit.
Sydänpussin vesipöhö—Sydäntaudit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
