Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sylvester ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
747
Symbioosi
nee sekin pääasiassa parasitismia. Ainakin on
bakteeri aluksi korkeamman kasvin loisena. —
S :iin kuuluu tavallaan myös metabioosi
(ks. t.).
Kasvien ja eläinten välisistä
suhteista lienevät varmimmin s:n luontoisiksi
käsitettävät lukuisat tapaukset yhdyselämää levien
ja eri selkärangattomien välillä. Niinpä useilla
alkueläimillä (esim. aurinko- ja säde-eläinten,
siima- ja ripsilikoeläinten y. m. ryhmissä)
tavataan soluruumiissa, ja monisoluisilla
selkärangattomilla, etenkin sieni- ja polttiaiseläimillä,
myös eräillä madoilla y. m., solujen sisässä t.
muualla ennen isäntäeliön osiksi luultuja
„vih-reitä soluja", zoochlorelleja t. „keltaisia
soluja", zooxant hellejä, jotka epäilemättä
ovat katsottavat leviksi (t. toiset kasvillisiksi
tlagellaateiksi) ja näyttävät yleensä elävän
isäntänsä kanssa oikeassa s:ssa. Hyvä esimerkki on
meilläkin yleinen vihreä lampipolyyppi (ks.
Hydra), jonka vihreä väri juuri johtuu
ento-dermin soluissa elävistä levistä. Hyvin usein
isäntäeläimen ja levän suhde on aivan pysyvä,
saman eläinlajin kaikissa yksilöissä aina sama
levä. Eräillä yhteys on niin ktfnteä, etteivät
nuoret eläinyksilöt voi kehittyä ilman levää; samoin
taas levät voivat menettää kykynsä itsenäiseen
elämään. Levät ovat kenties alkuaan
ravintohiuk-Icasten tavoin joutuneet eläimeen, mutta
säilyneet vahingotta, ja vähitellen on suhde
vakiintunut s:ksi. Sen perustana on tällöin ilmeisesti
symbionttien aineenvaihdon luonteen
vastakkaisuus: levät rakentavat orgaanista ainetta saaden
yhteyttämiseensä hiilihapon ja veden eläimeltä,
tämä taas saa happea ja ehkä valmista ravintoa
leviltä j. n. e. Pienoiskoossa siis tapahtuu
samanlainen aineen kiertokulku kuin ulkona luonnossa
kasvi- ja eläinkunnan välillä. Tällainen solu- t.
kudos-s. voi kuitenkin lähetä loiselämää, etenkin
koska eläimet yleensä eivät ole aivan
välttämät-tömästi levien läsnäolosta riippuvia. Myös
bakteerien ja hiivasienien väitetään monessa
tapauksessa elävän oikeassa s:ssa eläinten kanssa. Joka
tapauksessa on lukuisissa hyönteisissä
(torakoilla, pistiäisillä, nivelkärsäisillä y. m.) aivan
säännöllisesti ja usein kaikilla kehitysasteilla
huomattu määrättyjä bakteereja t. hiivasieniä,
ja näyttää luultavalta, että ainakin jotkut niisiä
elintoiminnallaan hyödyttävät isäntänsä
ruuansulatusta. Todennäköisesti myös selkärankaisissa,
ainakin kasvinsyöjillä, tavataan puhtaasti
symbioottisia bakteereja. Niinpä voidaan katsoa
märehtijäin ruuansulatuskanavassa tapahtuvan
selluloosan käymisen aiheuttavien bakteerien
olevan s.-suhteessa isäntäänsä. Ihmisen
ruuansulatuskanavan lukuisien bakteerien suhteesta
ruuansulatukseen on eri mieliä; mahdollisesti on
niidenkin joukossa symbioottisiksi kehittyneitä
muotoja, joskaan niiden merkitys ei liene erikoisen
huomattava (vrt. Ruuansulatus).
Korkeampien kasvien ja eläinten välisistä
monenlaisista suhteista katsotaan yleensä enimmän
varsinaisen s:n luontoisiksi eräiden muurahaisten
ja muurahaissuosijain kasvien suhteita (ks.
M u u r a h a i s s u o s i j a t).
Eläinten kesken ei aineenvaihdon
yhden-kaltaisuuden vuoksi mielellään voi ajatella oikeaa
solu- t. kudos-s :ia.. Sen sijaan erinäisissä
ruumiin onteloissa t. pinnalla y. m. asustavien loi-
sien joukossa on isäntäänsä niin vähän haittaa
via, että suhde kenties voi olla s y n o i k i a a,
lois- ja s.-suhteen välimuotoa, jolle on ominaista,
että hyöty kyllä tulee vain toisen osaksi, mutta
toinenkaan ei kärsi vahinkoa. Oikeat
synoikia-suhteet ovat yleisiä m. m. merieläimistössä, eten
kin siinä muodossa, että alustaan kiinnittyneet
t. vain vähän liikuntokykyiset eläimet (sieni- ja
polttiaiseläimet, putkimadct, siimajalkaiset y. m.)
elävät liikkuvampien eläinten, etenkin
elottomalla panssarilla varustettujen (äyriäisten,
nilviäisten y. m.), pinnassa. „Päällysvieraat", epi
zooi-t, voivat tällöin tulla osallisiksi liikkuvai
suuden eduista raittiin veden, ravinnon saannin
y. m. suhteen. Erikoistapauksissa
aluseläimellä-kin voinee olla hyötyä epizooeista, esim. siten
(ttä nämä muodostavat jonkinlaisen
suojelusnaa-mion sen pinnalle tai että niiden poltinelimet
puolustavat aluseläintäkin. Yleensä tällainen
kiinnittyminen kuitenkin on luonteeltaan satun
naista. Saman lajin pinnassa voi asustaa mitä
erilaisimpia epizooeja, ja nämä puolestaan esiin
tyvät ylitä usein kaikenlaisiin muihinkin lajei
hin t. elottomiin esineihin kiinnittyneinä.
Varsinaisesta s:sta voi puhua vasta kun suhde 011
vakiintunut niin, että määrätyt lajit
säännöllisesti esiintyvät yhdessä. Näin on laita etenkin
erakkoäyriäisiin nähden. Nämä kuljettavat muka
naan kotilonkuorta, jossa äyriäisen pehmeä
takaruumis on suojassa, ja kuoren pinnalle asettu
neena tavataan lukuisissa tapauksissa aivan mää
rätty sienieläin, hydroidipolyyppi- t. merivuokko
kolonia. Toisten kuorella on yksinään elävä
merivuokkolaji, ja näissä tapauksissa s. näyttää
olevan täydellisin. Tunnetuin esimerkki on En
jpagurus (Pagurus) PridcaH.ri-erakkoäyriäisen ja
Adamsia. jiaiiiafn-merivuokon yhteiselämä (kuva
ks. Erakkoäyriäiset). Kumpaakaan ei
luonnossa tavata yksinään, paitsi aivan nuorena,
ja jos merivuokko poistetaan, tarttuu äyriäinen
siihen t. toiseen samanlajiseen ja „istuttaa" sen
lakaisin paikalleen; myös voi merivuokko itse
ryömiä kuorelle. Jos äyriäisen kasvaessaan on
pakko vaihtaa kuorta, siirtää se myös symbiont
tinsa, ja tämä antaa siirron rauhassa tapahtua.
Sitä paitsi asunnonvaihto on paljon harvinai
sempi kuin yksinelävillä erakkoäyriäisillä, sillä
merivuokko voi muodostaa äyriäisen ympärille
jatkuvasti suurenevan suojuksen, siis
rakenteelli-sestikin mukautuen s:iin. Muuten symbionttien
toisilleen tuottama hyöty on samanlaista kuin
edellämainituissa satunnaisissa tapauksissa; li
säksi voi vielä tapahtua saaliinkin jakoa
molempien kesken. — Myöskin yhteiskunnissa elävien
muurahaisten sekä termiittien keskuudessa tava
taan esimerkkejä eriasteisesta s:sta, lähinnä
11. s. s y m f i 1 i a-suhteissa muurahaisten ja niiden
vieraiden" välillä. Useimmiten nämä suhteet
kuitenkin lienevät verraten löyhiä ja lähenevät
asteittain synoikiaa, joka muurahais- ja termiitti
pesissä on hyvin yleinen ilmiö (ks. M u u r
a-h a i s v i e r a a t). Tavallaan samankaltaista s:ia
kuin muurahaisten ja niiden vieraiden välinen on
pohjaltaan ihmisen ja useiden kotieläinten suhde,
viimemainituthan yleensä ovat jo niin riippuvia
ihmisen hoidosta, että itsenäinen elämä olisi niille
mahdoton. —- Esimerkkeinä mutualistisista
suhteista, joista s.-nimeä sen laajimmassa
merkityksessä on käytetty, mainittakoon krokotiilin ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
