Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrjäänin kieli ja kirjallisuus - Syrjäänit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7’Jl
Syrjäänit
783
tye8sil. Saraa Sergin oli myös ensimäisenä
miehenä kääntämässä 1823 ilmestynyttä Mateuksen
evankeliumia. Senjälkeen ilmestynyt vähäinen
syr-jääninkielinen kirjallisuus on suurimmaksi osaksi
uskonnollista laatua: Raamatun osien käännöksiä,
kertomuksia Raamatun historiasta,
rukouskirja-sia, liturgian käännöksiä, aapisia y. m. s.
Niiden toimittajista mainittakoot, paitsi
yllämainittua Serginiä, A. Popov, N. P. Popov, I. V. Sestakov,
A. Saharov, syrjäänitär Th. I. Zaboeva ja ennen
kaikkia G. S. Lytkin (ks. t.), jonka
käännöksistä huomattavimmat ovat liturgia (1883),
evankeliumit ja Apostolien teot (1885) sekä
Psalttari (1885). Varsin huomattava on myös
Lytkinin julkaisema kokoelmateos „Zyrjanskij
kraj pri episkopah permskih i zyrjanskij jazyk"
(„Syrjäänien maa permiläisten piispain aikana
ja syrjäänin kieli", 1880), jossa — paitsi
syrj.-ven. ja ven.-syrj. sanaluettelolta sekä syrj. ja
ven. kansanrunousnäytteitä — kaksikielisinä
esiintyvät myös: „Pyhäu Tapanin elämäkerta",
„Pyhän Tapanin jälkeiset permiläiset piispat",
„Syrjäänin kielioppi" ja ,.Rukouksia". — Onpa
syrjäänin kieltä yritetty taivutella
taiderunoudenkin palvelukseen, varsinkin 1860- ja
1870-luvuilla, jolloin ustjsysoljskilainen
koulunopet-taja (sittemmin Turkestaniin hallinnolliseksi
virkamieheksi siirtynyt) Juhani Kuratov
(s. 1839, k. 1875?) ja hänen ystävänsä Gugov
sepittelivät syrjääniläisellä äidinkielellään
lyyrillisiä runoja, joista jokunen lienee ilmestynyt
painettunakin jossakin lääninlehdessä. Suurin
osa heidän runoistaan, joista useat sisällyksenkin
puolesta ovat sangen kauniita, ovat kuitenkin
vain käsikirjoituksina säilyneet. Myöskin he
.käänsivät syrjääniksi eräitä Horatiuksen,
Schillerin, lleinen ja Burnsin runoja. Samoilta ajoilta
lienevät myös eräät muut, sivistyneempien
syrjäänien keskuudessa tunnetut taiderunot, joiden
tekijät ovat joutuneet unohduksiin. Viime
aikoina on opettaja A. A. Tseusov kirjoitellut ja
julkaissutkin syrjääniläisiä runoja.
Syrjäänien kansanrunous ei ole
läheskään niin rikas kuin heidän lähimpien
sukulaistensa, votjaakkien. Tämä johtuu siitä, että
syrjäänit jo kauan ovat olleet kristillisen
kulttuurin ja venäläisyyden vaikutuksen alaisina.
Heidän kansanrunoutensa eri lajeista ovat
itkuvirret sisällyksen kauneuden puolesta
huomattavimmat. Lauluja lauletaan vielä kyllä
omakielisiäkin, mutta venäjänkieliset ovat yhtä
tavallisia, vieläpä monin paikoin miltei
yksinomaan käytännössä olevia. Lastenlauluja ja
-lukuja, m. m. samantapaisia kuin Kantelettareen
otetut suom. lastenluvut (esim. „Menin minä
sep-pälähän" tai „Ken söi kesävoin?") tavataan
myös, samoin satuja, sananlaskuja ja
arvoituksia. Runomitta perustuu yleensä säkeen tavujen
lukumäärään. Tavallisimpia ovat 6-, 7- ja
8-ta-vuiset säkeet. Erimittaiset säkeet voivat usein
vaihdella samassa laulussa. Säkeitä ja
säkeistöjä, joissa on säännöllinen, korkoon perustuva
trokeinen poljento, tavataan kuitenkin myös.
Joskus tapaa ajatuksenkertoa (parallelismia)
kuin myös sanankertoa niin samassa kuin
kahdessa toisiaan seuraavassa säkeessä. —
Syrjääni-Iäisiä häärunoja kokosi jo M. A. Castrén; ne
julkaisi T. G. Aminoff Suomen tiedeseuran
Acta-sarjan XI osassa (,,Syrjääniläisiä häälauluja",
1878). Kansanrunousnäytteitä sisältävät myös
yllämainitut Savvaitovin ja Rogovin kieliopit.
Lytkinin teos „Zyrjanskij kraj" (vrt. ylempänä:
Lytkinin kokoelma on ilmestynyt myös Suom
-ugrilaisen seuran aikakauskirjan X osassa, 1892),
Genetzin „Ost-permisclie Sprachstudien" ja Y.
Wichmannin ,,Kurzer bericht tiber eine
studien-reise zu dan Syrjänen 1901-1902" (1903). V. 1913
julkaisi syrjääni A. Tsember pienen
satukokoelman: „Komi moidan kyvjas", sam. v. ilmestyi
unkarilaisen D. Fokosin (Fuchsin) kokoelma
,,Zürjén népköltészeti mutatvånyok" (14 laulua.
44 arvoitusta, 20 satua) ja 1916 Y. Wichmannin
koko’elma „Syrjänische volksdichtung" (Suom.
ugrilaisen seuran toimituksia XXXVI!I; sisältää
64 satua ja kertomusta, 294 arvoitusta, 181
sananlaskua, 44 laulua, 15 itkuvirttä ja 35
lastenlaulua ja -lukua). Y. W.
Syrjäänit (syrj. komi-, Permin ja Vjatkan
kuvernementtien s:ejä venäläiset nimittävät
permjaki’ nimellä, muita he sanovat zyrja’neiksi;
vanhemman ajan ven. aika- ja asiakirjoissa s:n
nimenä usein esiintyy permj, permja’ne t.
permi’tsi) muodostavat yhdessä votjaakkien kanssa
suomalais-ugrilaisten kansain permiläisen
ryhmän.
Asuma-alueet. S. asuvat nykyään
pääasiallisesti Arkangelin, Vologdan, Permin ja
Vjatkan kuvernementeissa Koillis-Venäjällä,
vähemmissä määrin myös Siperian luoteis- ja
länsiosissa. Tarkemmin: Arkangelin
kuvernementin Mezenjin ja varsinkin Petsoran piiri
kunnissa (etupäässä Mezenjin, Petsoran ja
Izman varsilla), Vologdan kuvernementin
Jarenskin ja Ustjsysoljskin piirikunnissa
(etupäässä Mezenjin ja Vaskan, Vytsegdan ynnä
Vymin, Sysolan, Loktsimin ja Vyseran, sekä
Luzan, Izman, Petsoran ynnä muiden,
pienempien jokien varsilla), Permin kuvernementin
Tserdynin ja varsinkin Solikamskin, sitäpaitsi
myös vähemmissä määrin Kungurin ja
Verho-turjen piirikunnissa (etupäässä Kaman
syrjä-jokien Kosan ja Invan varsilla), Vjatkan
kuvernementin Glazovin ja Orlovin
piirikunnissa (etupäässä Kaman ja Letkan varsilla) :
vielä myös vähemmissä määrin T o b o 1 j s k i n
kuvernementin Berezovin, Jalutorovskin ja
Tjukalinskin piirikunnissa, T o m s k i n
kuver-nementissa varsinkin Barnaulin piirikunnassa,
ja vielä muutama satakunta Akmolinskin ja
Ferganan alueilla. S:n aasianpuoleiset
asutukset ovat syntyneet verrattain myöhäiseen
aikaan. Heidän varsinaisia pesäpaikkojaan ovat
Vologdan ja Permin kuvernementit.
Väestötilastoa. V:n 1897 väenlaskun
mukaan oli syrjäänejä kaikkiansa 258,336
henkeä. Näistä asui Arkangelin
kuvernemen-tissa 23,260 (Mezenjin piirikunnassa 1,101.
Petsoran piirikunnassa 21,971) 1. 6,71 %
kuvernementin koko väestöstä; Vologdan
kuverne-mentissa 114,966 (Ustjsysoljskin piirikunnassa
82.936, Jarenskin piirikunnassa 31.592) 1. 8,e Jc
koko väestöstä; Permin kuvernementissa
97,115 (Tserdynin piirikunnassa 28,024,
Solikamskin piirikunnassa 65,261, Verhoturjen
piirikunnassa 1,466 ja Kungurin piirikunnassa 7571
1. 3,2% koko väestöstä, Vjatkan
kuvernementissa 10.77S (Glazovin piirikunnassa 5.369 ja
Orlovin piirikunnassa 5,115), Toboljskin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
