Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syvänniemen rullatehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811
Syväri—Syyntakeisuus
vi. merenp. — S:n yhdistää Lastukosken
k a n a v a (ks. t.) eteläpuolella olevaan
Vuot-järveen (ks. t.). Säännöllinen laivaliikenne
S:n satamista (Nilsiän kirkolta y. m.)
Lastu-kosken kautta Vuotjärven yli Juantehtaalle
(ks. t ). L. H-nen.
Syväri (ven. Svirj), joki Luoteis-Venäjällä,
Aunuksen kuvernementin eteläosassa, laskee
.Äänisjärven lounaisosasta etelä-lounaiseen
virraten Laatokan kaakkoisosaan; 213 km, ylä- ja
keskijuoksussaan V4-V3 km, alajuoksussaan
1ls-3U km leveä, verraten vuolas. Syvyys
vaihtelee; koskipaikoilla matalan veden vallitessa se
on vain n. 1 Vs m- Jäässä S. on 5-51/2 kk.
—-S. on pitkin pituuttaan kuljettava höyryaluksilla;
ollen osana siinä tärkeässä vesitiessä (ks. M
a-rian kanava), joka yhdistää Volgan
Suomenlahteen, S. on hyvin vilkasliikenteinen. Niistä
tuotteista, joita S :n omilta rantamailta
(Aunuksen taajimmin asutut seudut; väestö Ojatin
ympärillä asuvia vepsäläisiä lukuunottamatta
venäläinen) lähetetään, ovat tärkeimmät
puutavarat, rakennusaineet ja kalat. Sermaks on
pää-satama. — Suurimmat lisäjoet: Ivina ja Vazinka
oik., Ojatti vas. — Venäläiset asettuivat S:ii
rantamille 1100-luvulla. Tärkeä kauppatie S. oli
jo varhain. E. E. K.
Syvässäkäyvyys, pystysuora välimatka
vedenpinnasta aluksen alimpaan kohtaan. S.
ilmaistaan keulaan (myös keskilaivaan) merkityillä
numeroilla, jotka ovat niin asetetut, että
niiden alareunan kohta ilmaisee, montako cm
(t. jalkaa) tämä kohta on aluksen kölistä.
Tavallisesti alus perästä on syvemmällä kuin
etukeu-lasta. vrt. Lasta usmerkki.
Syväviljelys, sellainen maan voimaperäinen
viljelys, jossa maa muokataan, s. o. kynnetään ja
äestetään tavallista syvempään käyttämällä
tarkoitusta varten syvällä kulkevia peltoaseita tai
erityisiä jankkureita eli jankkoauroja (ks. t.),
joilla möyhennetään ruokamullan alla olevaa
jankkoa (perusmaata). Puutarhaviljelyksessä
käytetään s:tä kääntämällä maa lapiolla, 2 tai 3
polkukerroksen paksuudelta. S. edistää
erittäinkin kasvien juurien toimintaa, tekee maan
kuoh-keammaksi, tuoreemmaksi, sadot varmemmiksi ja
suuremmiksi. Maanviljelyksen kehittyessä s.
voittaa alaa. U. B.
Syvävuorilajit, syvällä maanpinnan alla
jähmettyneet eruptiivivuorilajit (ks. t.).
Syy 1. oikeusperuste (lat, causa civilis),
se aihe 1. vaikutin, jonka tähden oikeustoimeen
ryhdytään ja joka pääasiallisesti perustaa
oikeustoimen kannevoimaisuuden. Varsinkin
rikosoikeudessa käytetään s.-sanaa sen yleisessä
merkityksessä osoittamaan tapahtumaa, josta jokin
toinen on välittömänä seurauksena. El. K.
Syyhy (lat. svabies), syyhypunkin (Sarcoptes 1.
Acarus scabiei 1. hnminis) aiheuttama, hyvin
tarttuva ihotauti. Kaivaessaan tunnelimaisia
käytäviä ihon orvasketeen punkkinaaras aikaansaa
kovan syyhymiseu, varsinkin vuodelämmössä.
Tauti alkaa useimmiten käsissä, etenkin sormien
välissä ja ranteissa punoittavina, syyhyvinä
pisteinä, joista tav. ainakin muutamat pian
muuttuvat pieniksi vesirakkuloiksi ja myöhemmin
märkiviksi ja rupisiksi pesäkkeiksi. Muissa
ruumiinosissa näkyy enimmäkseen vain kynsimisen
aiheuttamia verisen ruven peittämiä pisteitä
ja naarmuja. Siellä, missä iho on paksuketinen,
huomaa helposti tunnelin suunnan rivissä ole
vista likapisteistä. Tunnelin päästä voipi
neulalla kaivaa esiin itse punkkiemon, jonka pituus
on noin 1/3 ja leveys noin ’/4 mm. Tartunta
tapahtuu joko suoraan ihmisestä ja kotieläimestä
tai vaatteiden välityksellä. — Hoitona käytetään
alkaalisia suopa- ja rasvaseoksia, terva- ja
rikki-voiteita, peruhalsamia, styraksiöljyä y. m. Tau
din aikana käytetyt vaatteet desinfisioidaan par
haiten kuumassa löylyssä tai desinfektsioni
uunissa. J. J. K.
Eliiinl. S. 1. kapi aiheutuu pienistä n. s.
syyhyloisista, joita on useita eri lajeja. Ne saa
vat ihossa aikaan tulehduksen ja kutkan, jonka
johdosta eläin hankaa itseään esineisiin, joten
karva lähtee näistä paikoista ja iho tulee ruvelle.
— Taudin hoito kohdistuu loiseläinten
tappamiseen (kreoliinilla, tervalla y. m.), jotapaitsi
eristys ja desinfisioiminen ovat välttämättömät.
Lampaissa aiheuttavan suureu vahingon takia
kuuluu lammassyyhy niihin tarttuviin
kotieläin-tauteihin, joiden johdosta on ryhdyttävä
erityisiin toimenpiteisiin. Kp.
Syyhypunkki ks. Punkit ja Syyhy.
Syy ja seuraus. „Syy" on tosiasia, joka saa
aikaan toisen tosiasian, „seurauksen". Monesti
ymmärretään syy-käsitettä „substanssiaalisesti".
s. o. ajatellaan syyksi jotakin esinettä eli oliota
(esim. tahtovaa olentoa, ihmistä), joka
vaikuttaa muihin esineisiin (tämä käsitystapa kuvastuu
saks. sanassa „Ur-sache", oik. = alku- 1.
perus-esine). Täsmällisempää on kuitenkin ymmärtää
kyseessäolevia käsitteitä „aktuaalisessa"
merkityksessä, jonka mukaan syy on tapahtuma, joka
aiheuttaa toisen tapahtuman 1. muutoksen,
seurauksen". (ks. Kausaalilaki, Edellytys,
Peruste.) A. Or.
Syyksilukeminen. Jotta oikeudenvastainen
teko olisi rangaistava, tulee sen olla
syyksiluet-tava eli erään määrittelyn mukaan sellaisessa
suhteessa aikaansaajansa mielenlaatuun, että
teon laadusta voidaan päättää, millainen tekijän
mielenlaatu on. Teon syyksiluettavaisuus (saks.
7Airechenbarkeil) ja tekijän syyntakeisuus
(Zu-rerhnungsfähigkeit) ovat rangaistuksen
edellytykset. El. K.
Syylinki, puolisukka,
varreton sukka.
Syylä (verruca), n.
herneenkokoinen,
jyrkkäreunainen, kova t,
nystermäinen muodostuma
ihossa. ’ .
Syyläjuuri
fScrophula-ria), naamakukkaisiin
kuuluvia, jokseenkin
kor-keavartisia ruohoja, joilla
on leveät, vastakkaiset
lehdet ja viuhkamainen
kukinto. Meillä 2 lajia.
Pahanhajuinen n i v e 1
i-k ä s s. (8. nodosaj, jolla
on mustanruskean puner
vat kukat, kasvaa
jokseenkin yleisenä
Etelä-ja Keski-Suomessa rantalehdoissa, kallion
juurilla, varjoisissa tienvarsiojissa j. n. e. K. h.
Syyntakeisuus, sielullinen tila. joka henki-
Syyläjnuri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
