Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkökone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
863
Sähkökone
872
ympilri, b) s i v u v i r t a- 1. shuntkoneet
(kuva 14), joissa ainoastaan muutamia
prosentteja koko virrasta johdetaan magnetisoimis- 1.
heriitinkäämitykseen, jonka muodostaa suuri
joukko johtokierroksia ohutta lankaa sekii
c) yhdysjohto- 1. kompouudikoneet
(kuva 15), joissa molemmat edellämainitut
mag-netisoimiskäämitvkset ovat samoilla navoilla.
Kuva 10 esittää kaaviollisesti sarjakonetta,
kuva 17 sivuvirtakonotta ja kuvat 18 ja 19
yhdys-johtokonetta. Sarjageneraattoreissa
magneettien voimakkuus ja siis konejännityskin
vaihtelee kuormituksen vaihdellessa. Niitä
käytetäänkin sentähden hyvin vähän ja ainoastaan
poikkeustapauksissa, esim.
sarjavirranjakojärjes-telrnissä (ks. Virranjakojärjestelmä).
Kun sarjageneraattorin navat yhdistetään
suoraan keskenään, saadaan suurin
virranvoimak-kuus, minkä kone voi antaa. S i v u v i r t
a-generaattori on tavallisin. Kun
magnetisoi-miskäämitykseen johdetaan haaravirta suoraan
koneen navoista, on magneettinapojen
voimakkuus, käytännön asettamien rajojen välissä,
jokseenkin riippumaton koneen kuormituksesta ja
riippuu pääasiallisesti napajäunityksestä.
Sentähden sivuvirtageneraattorin jännitys onkin
jotakuinkin muuttumaton. Jännityshäviön ja
ankkurireaktsionin vaikutuksesta koneen
napa-jännitys tosin hiukan laskee konetta
kuormitettaessa. Sentähden on, jos jännitystä siitä
huolimatta tahdotaan pitää muuttumattomana,
mag-netisoimisvirtapiiriin kytkettävä vastus (kuva 14),
jolla magnetisoimisvirtaa ja siis samalla
magneettikentän voimakkuutta ja jännitystä voidaan
säätää. Kun sivuvirtakoneen navat yhdistetään
suoraan keskenään, tulee napajännitys ja siis
magne-tisoimisvirta nollaksi ja kone antaa sen verran
virtaa, että sisäinen jännityshäviö itse
koneessa on yhtä suuri kuin remanenttisen
magnetismin synnyttämä sähkömotorinen voima. Kun
yhdysjolitogeneraattori on yhdistys
molemmista edellisistä, voidaan sen jännitys
saada pysymään muuttumattomana
kuormituksen vaihdellessa valitsemalla sarjakäämitys
sopivasti ja niin. että se vahvistaa
sivu-virtakäämitystä. Toisinaan tahdotaan
kone-jännitys saada nousemaan kuormituksen
kasvaessa, jotta jännitys käyttöpaikalla pysyisi
muuttumattomana, vaikka häviöt johdoissa
kasvavatkin kuormituksen mukana. Tämäkin
voidaan saada aikaan kompoundigeneraattorilla
tekemällä vahvistava sarjakäämitys
voimakkaammaksi ja konetta sanotaan silloin y 1 i k o
m-p o u n d o i d u k s i. Jos sarjakäämitys heikentää
sivuvirtakäämityksen vaikutusta, sanotaan
konetta alikompoundoiduksi. Sellaisen
koneen jännitys laskee kuormitettaessa enemmän
kuin puhtaan sivuvirtageneraattorin.
Tasavirtageneraattorin ankkurissa induseerau
tunut sähkömotorinen voima saadaan lasketuksi
yhtälöstä
E= ./, p. m-* volttia,
60 o
jossa n on ankkurin kierrosluku minuutissa,
N tehollisten johtojen luku ankkurin kehällä,
<I> yhdestä navasta ankkuriin tulevien
voimaviivojen luku, 2 p magneettinapojen luku ja 2 a
ankkurin rinnan kytkettyjen virtapiirien luku.
Kuormitetun koneen antama jännitys, napa-
jännitys, on kuitenkin pienempi kuin se.
mikä saadaan mainitusta yhtälöstä. Se johtuu
ensinnäkin siitä, että koneessa itsessä syntyy
jännityshäviö, joka on = I. r, jos / merkitsee
ankkurivirtaa ja r ankkurin sekä kominutaat
torin ja harjojen välisen vastuksen
(ylimenovas-tus) summaa. Sarja- ja yhdysjohtokoneissa
sisältää r myöskin sarjakäämitykseu sekä
kääntö-napakoneissa, joista myöhemmin, kääntönäpä
käämityksen vastuksen. Jos uapajännitystä
merkitään e:Iiii ja sähkömotorista voimaa J?:llä, on
siis generaattorissa
e = E—l. r.
Toiseksi synnyttävät ankkurivirratkin
magneettisen kentän n. s. ankkurireaktsionin
s. o. muuttavat ankkuriraudan magneetiksi (ks.
kuvaa 21), joka kiertää ja heikentää kuvassa 20
esitettyä alkuperäistä kenttää. Nämä molemmat
kentät yhdessä muodostavat resulteeraavan ken
tän, joka ei enää ole homogeeninen sekä on
vinossa asennossa alkuperäiseen kenttään nähden.
Kun neutraalinen vyöhyke on kohtisuora voima
viivoja vastaan, on sekin siis siirtynyt saman
verran pyörimissuuntaan. Jotta harjat eivät
kipinöitsisi, ovat ne siirrettävät aluksi tähän
uuteen neutraaliseen vyöhykkeeseen, josta
taaskin seuraa, että uusi ankkurireaktsioni vaikuttaa
kiertävästi (ankkurin poikittainen kenttä), vie
läpä heikentää alkuperäistä kenttää (ankkurin
vastustava kenttä), siis myös pienentää koneen
smv :aa. Tämä vaikutus kasvaa vielä sen
johdosta, että harjoja on siirrettävä vielä hiukan
uuden neutraalisen vyöhykkeen sivukin
itseinduktsionin häiritsevän vaikutuksen ehkäisemi
seksi kommutatsionihetkellä harjojen suoraan
yhdistämässä vyyhdessä. Edellisestä huomataan,
että ankkurireaktsionin vaikutusta tulee, mikäli
mahdollista, koettaa heikentää. Se voidaan tehdä
ensinnäkin siten, että alkuperäinen kenttä vali
taan ankkurikenttään nähden verraten
voimaka-ja napakärjet kyllästetään. Sitäpaitsi käytetään
kaikissa nykyaikaisissa kohtahiisen suurissa
koneissa kääntö- 1. apunapoja, toisinaan
vielä 1 isäksi kompensatsionikäämi
tystä. Kääntönavat sovitetaan päänapojen
väliin (joko jokaiseen tai joka toiseen) ja pää
virta johdetaan niille kierrettyjen käämitysten
läpi sellaiseen suuntaan, että ne kumoavat
ankkurin poikittaisen kentän. Tästä johtuu, ettii
generaattorissa seuraa kääntönapaa samannimi
nen päänapa pyörimissuuntaan katsottuna. Hai
jojen siirto ja kääntönavat parantavat k o m m u
t a t s i o n i a (ei yhtä aikaa) 1. virrankääntöä
s. o. harjojen ja kommutaattorin toimintaa. Nii
den kipinöiminen asettaa nimittäin yhdessä
koneen lämpenemisen kanssa rajan sen kuornii
t.ukselle. Kipinöimisen vähentämiseksi on
ank-kurikäämitys sitäpaitsi jaettava suureen lukuun
vyyhtejä, joissa itsekussakin on vähä
johtokierroksia, siis pieni itseinduktsionikerroin (ks.
Siilikö i ndu ktsioui). Sitäpaitsi tulee
vastuksen harjojen suoraanyhdistämän vyyhden
virtapiirissä olla suuri. Tämä saavutetaan
käyttämällä suurivastuksisia hiiliharjoja. Kipinöiminen
voi toisinaan johtua muistakin enemmän tai
vähemmän tilapäisistä syistä, esim. harjojen
epäsymmetrisestä asennosta ja huonosta
kosketuksesta, kommutaattorin likaisuudesta,
epätasaisuudesta j. n. e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
