Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkömittaukset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sähkömittaukset
922
paikalla tarkistaa, mikä on varsinkin silloin
toivottavaa, kun koje on asetettava
rautamasso-jen tai valivavirtaisten sähköjohtojen
läheisyyteen. Monesti on kuitenkin edullisinta käyttää
tarkistuskojeina suoraan näyttäviä
normaali-kojeita, erityisesti luotettavia
tarkkuus-kojeita, jotka aika-ajoin tarkistetaan
kompensat-sioniaparaatilla, ja joita väliajoilla käytetään
vain muiden kojeiden silmälläpitoon.
Väärin-näyttämisvaara on silloin varsin pieni.
Semmoisenaan soveltuu kompensatsioniaparaatti vain
tasavirralle. Vaihtovirralle sitä voidaan käyttää
vain välinormaalina siten, että sillä tarkistetaan
koje, joka toimii yhtähyvin vaihto- ja
tasavirtaa käytettäessä. Tätä kojetta käytetään sitten
normaalina vaihtovirralle. — Oikeiden
mittaustulosten saavuttamiseksi on kojeet ennenkaikkea
oikein kytkettävä. Tavallisimmin
käytettyjä kojeita kytkettäessä on seuraavat säännöt
otettava huomioon:
Amperimittari kytketään johtoon joko
uiin, että koko mitattava virta kulkee sen läpi
(kuva 6 a), tai sivuvastuksella varustettuna niin.
että ainoastaan osa virrasta kulkee mittarin
kautta (kuva 6 b). Jotta koje sivuvastusta
käytettäessä näyttäisi oikein, on molempien
virran-haarojen vastusten oltava määrätyssä suhteessa
toisiinsa. Kun amperimittarin vastus tavallisesti
on pieni, on yhdistysjohtojen vaikutus tuntuva,
joten on käytettävä vain tarkistettuja, kullekin
mittarille aiottuja yhdistysjohtoja. Samasta
syystä on liitospinnat pidettävä puhtaina ja
kytkvruuvit kiinnitettävä kunnollisesti.
Kytke-miskaavasta 6 e näemme, miten vaihtovirran
vir-ranvoima mitataan. Yirtat ransformaattorin avulla
alennetaan mitattavan päävirran voima
määrätyssä suhteessa niin, että se parhaiten soveltuu
inittakojeelle. Mitattava virta johdetaan
semmoisenaan transformaattorin syöttövyyhden (n. s.
primäärivyyhden) läpi. Jakovyyhti (n. s.
sekun-däärivyyhti) yhdistetään johdoilla kojeen
ruuvei-hin siten, että saadaan suljettu virtapiiri.
Yhdistysjohtojen vastuksen merkitys on tässä
tapauksessa mitätön, kun vain sekundääripiirin
vastuksen suuruus pysyy määrätyn, transformaattorin
rakenteesta riippuvan arvon alapuolella. Jos
koje sattumalta otetaan tarkistettavaksi, on
jakopuola lyhytsulettava. Jos esim. voimakas
virta kulkee syöttöpuolassa ja jakopuola on auki,
voi inittatransformaattori vahingoittua.
Volttimittari kytketään niid n
pisteiden välille, joiden jännitysero on määrättävä
(kuva 7 a). Yleensä voidaan käyttää ohuita ja
pitkiä yhdistysjohtoja, sillä volttimittarin vastus
on tavallisesti suuri ja siis yhdistysjohtojen
vastuksen merkitys vähäinen. Mahdollisesti
tarvittava ctuvastus kytketään kojeen kanssa sarjaan
(kuva 7 b). Jos mitattava jännitys on
alennettava jännitystransformaattorin avulla
volttimittarille sopivaan arvoon (kuva 7 e), yhdistetään
transformaattorin svöttövyyhti pisteisiin, joiden
jännitysero on mitattava ja jakovyyhti
volttimittarin ruuveihin niin, että saadaan sulettu
jako-piiri. Tässä tapauksessa saavat jakopiirin
yhdis-tysjohdot mielellään olla pitkiä ja ohuita. Onkin
varottava suorayhdistämästä jakopiiriä, sillä
silloin jännitystransf ■rmaattori ylikuormittuu ja
vahingoittuu, ellei se ole suojattu varolukoilla.
Korkeajännityslaitoksissa, joihin tavallisesti
luetaan laitokset, joiden jännitys maata vastaan
on suurempi kuin 250 volttia, on tavallisesti
syytä yhdistää maahan jännitys- ja
virtatrans-formaattorien jakopiirit. Tämä toimenpide
turvaa kojeen ja henkilökunnan siinä tapauksessa,
että korkeajännitys jostakin syystä pääsisi
matalajännityspuolelle. Maajohtoja pitkin voivat
myös mahdollisesti syntyvät ja mittausta
häiritsevät staattiset lataukset purkaantua.
Wattimittarin virtavyyhti kytketään
kuten amperimittari, sen jännitysvyyhti kuten
volttimittari (kuva 8 a). Tällöin voidaan myös
käyttää etuvastuksia ja mittatransformaattoreja
(kuva 8, b, c, d). Yli parin sadan voltin
jännityksille on aina varminta toisella puolella yhdistää
johdolla wattimittarin virtavyyhti
jännitysvyyh-teen, koska muutoin suuri jännitysero vallitsee
näiden vyyhtien välillä ja koje näyttää väärin tai
jännitys iskee eristyksen läpi ja koje turmeltuu.
— Nollajokdottomissa kolmivaihelaitoksissa, kun
vaiheet ovat epätasaisesti kuormitetut, tarvitaan
tehonmittaamiseen kaksi wattimittaria tai
kahdella vyyhtiparilla varustettu wattimittari. Kuva
9 esittää siihen käytettävää, Aronin keksimää
ja sen mukaan myös Aronin kytkemiskaavaksi
nimitettyä sovitusta. Teho on = yksityisten
mittarien näyttämien tehojen summa. —
Kolmivaihe-laitoksessa, epätasaisesti kuormitettuine
vaiheineen, jossa 0-johto ön virtaakuljettava,
tarvitaan kolme wattimittaria, tai yksi wattimittari
kolmivyyhtisovituksineen (kuva 10). Teho on =
yksityisten wattimittarien näyttämien tehojen
summa. Jos kaikki vaiheet ovat yhtä paljo
kuormitetut, selviydytään yhdellä wattimittarilla.
Teho on silloin = 3 kertaa wattimittarin
mittaama teho (kuva 11).
Virranvoiman ja jännityksen välinen
vaihe-siirto voidaan määrätä suoraan näyttävällä
v a i h e m i 11 a r i 1 1 a, jonka kytkeminen
riippuu kojeen rakenteesta. Tavallisesti seuraa
kyt-kemiskaava kojeen mukana. Vaihesiirto voidaan
myös määrätä mittaamalla teho, virranvoima ja
jännitys. Vaihesiirtokulman eosini (eos q>) =
teho jaettuna virranvoiman ja jännityksen
tulolla. Kolmivaihelaitoksessa, jonka vaiheet ovat
tasaisesti kuormitetut, voidaan vaihekulma myös
määrätä kahdella samanlaisella wattimittarilla
käyttämällä edellämainittua Aronin
kytkemis-tapaa. Olkoon toisen wattimittarin poikkeama
1 —a, r___
= ai, toisen a2, silloin on tg q> =—:— . K3.
I —|
"l
Frekvenssimittari n kytkeminen ta
pahtuu samoin kuin volttimittarin.
Vastusmitta ukset voidaan toimittaa
suoraannäyttävillä o h m i m i t t a r e i 1 I a t.
eristysmittareilla. Tällöin kytketään
virtalähde, koje ja mitattava vastus sarjaan niin,
että ne muodostavat suljetun piirin (kuva 12).
Jos virtalähde on sovitettu samaan koteloon kuin
koje, tarvitsee tavallisesti vain kaksi kojeen
kytky-ruuvia yhdistää esineihin, joiden välinen
eristys-vastus on määrättävä. — Usein määrätään
vastus myöskin voltti- ja amperimittarin avulla,
jolloin ne kytketään jommankumman kuvassa 13
esitetyn piirroksen mukaan. Merkitään
vastusta R, sen läpi kulkevaa virtaa /:llä, sen
päiden välillä vaikuttavaa jännitystä E:llä. Ohmin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
