Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkön haju ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
929
Sähkön haju johluu otsonista, ks.
Sähkö-p u r k a us ja Otson i.
Siihkönjakautuminen, sähköjäkö 1.
s ä h k ö i n f 1 u e n s s i ks. Sähkö.
Sähkönjohtaja ks. Sähkö.
Sähkön käyttö maataloudessa lisääntyy sitä
mukaa kuin työvoiman saanti maataloustöihin
kallistuu ja vaikeutuu. Työvoiman kalleus taas
johtuu yhteiskunnallisten olojen kehityksestä
niin, että työväestö siirtyy kaupunkeihin ja
teollisuuskeskuksiin, joissa ansio on parempi ja
helpompi. — Pyrkiessään konevoimalla korvaamaan
lihasvoiman, on maanviljelijän valittava eri
voimakoneista hänen tarkoituksiinsa soveliain.
Tarjona olevista höyry-, kaasu-, öljy- ja
sähkömoottoreista on epäilemättä sähkömoottori
soveliain maanviljelijän moottoriksi. Sen etuja
ovat: 1) se on halvempi kuin muut moottorit;
2) tarvitsee pienen tilan; 3) ei vaadi erikoista
huolenpitoa eikä ammattitaitoista hoitajaa, 4) on
yksinkertainen, helppo ja joutuisa panna
käyntiin ja pysäyttää; 5) on siisti, ei melua eikä
savua; 6) ci ole tulenvaarallinen; 7) on helppo
siirtää. — Sähkömoottorin käyttämiseen
tarvitaan kuitenkin sähkövirtaa, jonka
synnyttämiseen kuluu vastaava mekaaninen työmäärä, mikä
saadaan esim. vesiputouksesta, höyrykattilan
välityksellä polttoaineesta, kaasusta, öljystä y. m.
sopi vai n voimakoneiden avulla. Voimakone
käyttää sähkökonetta, josta saatu virta johtojen
avulla johdetaan kulutuspaikkoihin
valaistukseen, moottoreita varten y. m. käytettäväksi.
Halutessaan sähkövirtaa on maanviljelijän
otettava selko 1) onko hänellä
mahdollisuutta saada virtaa jostain
läheisestä voimalaitoksesta kuten sahasta,
tehtaasta j. n. e. Ellei tällaista mahdollisuutta
ole, on hänen tiedusteltava naapureiltaan ovatko
he halukkaat 2) lyöttäytymään yhteen
a) yhteisen voima-aseman
rakentamiseksi t. b) yhteisen johdon
kustantamiseksi jostain etäämpänä olevasta
laitoksesta. Yhtymismuotona voi joko
osakeyhtiö tai osuuskunta tulla kysymykseen.
Ulkomailla ovat sähköosuuskunnat hyvin yleisiä.
Menetellään tavallisesti siten, että jäsenet
merkitsevät tarvitsemansa lamppu- ja
hevosvoima-määrän ja tämän mukaan määrätään maksut
suhteellisiksi. Viime aikoina on yleiseksi
laskuperus-taksi tullut hehtaari viljeltyä maata.
Kun jonkun seudun varustamisesta
sähkövoimalla on kysymys, on perusteellisesti harkittava,
onko oman sähkölaitoksen rakentaminen
taloudellisesti kannattavaa vai onko edullisempaa
ottaa virtaa muualta. Kuta suuremmaksi oma
mtos voidaan rakentaa, sitä pienemmäksi
tulevat perustamiskustannukset hevosvoimaa
kohden. Laitoksen suuruus riippuu usein kuitenkin
virrantarpecn määrästä ja laadusta tai
käytettävänä olevasta luonnonvoimasta (esim.
vesiputouksesta). Virranmenekki on perusteellisesti
harkittava. On nimittäin huomattava, että
maanviljelijä on sähkölaitoksen käytön kannalta katsoen
hyvin epäedullinen virrankuluttaja, koska
vuotuinen käyttötuntien luku on hyvin pieni ja
sattuu pääasiallisesti vain vissien vuodenaikojen
osalle. Monen maataloussähkölaitoksen
kumoon-meneminen esim. Saksassa on sitäpaitsi
varoittamassa liian toivorikkailta otaksumisilta.
Sentäh-30 IX Painettu »/517.
930
den osoittaa tutkimus tavallisesti olevan
edullisempaa ottaa voima jostain jo olevasta sähkölai
toksesta (ks. Sähkö voi ma n siirto). —
Kolmas virransaannin mahdollisuus on
sähkölaitoksen rakentaminen omaa tarvetta var
t e n. Tällaisenkin laitoksen kannattavaisuus on
joka tapauksessa erikseen harkittava huomioon
ottamalla, mitä edellä on sanottu. Kuta suurempi
maatila on, sitä suurempi mahdollisuus on saada
laitos kannattavaksi. ■— Mitä
virtajärjestelmää on käytettävä, riippuu niistä seikoista,
jotka ovat määräävinä (ks. Sähkölaitos ja
Sähkövoiman.siirto).
Sähkövalaistuksen edut maalaisoloissa
ovat yleensä tunnettuja (ks.
Sähkövalais-tus). — Tärkein merkitys on sähköllä
maataloudessa „elävän" voiman korvaajana. ,,Konevoima
on aina halvempaa kuin lihasvoima." Eniten
voimaa kysyvä maataloustyö on ntaan muokkaa
minen. Missä maanlaatu on koneelliselle käsit
telylle sovelias, voidaan menestyksellä käyttää
sähköauraa (kuva 1). Toimintatapa on sama
kuin muidenkin koneellisten aurojen, sillä erolla,
että voimakoneena on sähkömoottori (ks. Aura).
On huomattava, että sähköjohto ou rakennettava
kulkemaan esim. pitkin pellon sivua, niin että
voima voidaan helposti saada vintturivaunuun.
Sähkökyntölaitteet ovat kalliit, joten niiden
käyttö voi tulla kysymykseen vain suurtiloilla.
Sitäpaitsi viittaavat uusimmat tulokset siihen,
että sähköaura ou saanut vaarallisen kilpailijan
uudemmista öljymoottoriauroista. Saksasta saatu
kokemus todistaa, että sähköauralla kyntäminen
on yleensä halvempaa kuin liöyryauran
käyttäminen samanlaiseen työhön. Mutta sekä
sähkö-että liöyryauran ehtona on, että maanlaatu on
sopivaa. Ne tulokset, joita Ruotsissa on
saavutettu, viittaavat siihen, että sähkön käyttö
meikäläisessä maataloudessa tulee rajoittumaan
enimmäkseen paikallisiin tarpeisiin, kuten
valaistukseen ja erilaisten maatalouskoneitten käyttöön.
— Toinen tärkeä maataloustyö on puiminen.
Tämän työn voimalähteeksi soveltuu
sähkömoottori yhtähyvin pien- kuin suurtiloilla.
Sähkömoottori suorittaa työn tasaisesti. — Viljan ja
varsinkin siemenviljan laatu on suuresti riippuvainen
siitä, kuinka tasaisesti puhdistus on
suoritettu. Tähänkin soveltuu siis sähkömoottori
erinomaisesti. — Yhtä hyvin soveltuu sähkömoottori
muihinkin töihin, kuten myllyjen, erilaisten
jyvänsurvojien, juurikkaan- ja
öljykakuupienentäjäin,
halkosahojen, separaattorien, kirnujen,
lypsyko n e i d e n, heinä- ja olkipuristimien,
vesipumppujen y. m. käyttämiseen. Esim.
vesijohtotarkoituksia varten voidaan sähköpumppu
helposti järjestää itsetoimivaksi siten, että kun
vesihana jossain avataan, tästä aiheutuva
vedenpaineen väheneminen putkissa saa sähköpumpun
toimimaan. — Suuremmat moottorit on
mukavinta asettaa nelipyöräisille vaunuille. Pieneni
piä taas voidaan asettaa paareille, kelkalle tai
käsirattaille. Voimansiirto tapahtuu tavallisesti
hihnan avulla. Moottorin käyntiinpanoon y. m.
tarvittavat laitteet asetetaan sopivasti moottorin
yhteyteen, ks. S ä h k ö m o o 11 o r i t. A. M-io.
Sähkönostokoneet ks. Nostokoneet.
Sähkön tasapaino-oppi ks.
Sähköstatiikka.
Sähkön haju —Sähkön tasapaino-oppi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
