Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköopilliset mittauskojeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«>37
Sähköopilliset mittauskojeet II
938
poikkeaman aikaansaamiseksi suurempi jännitys
kuin ennen. Käyttämällä sopivia etuvastuksia
voidaan kojeella mitata suurimpiakin
kysymykseen tulevia jännityksiä. — Sopivien
sivuvastuksien ja etuvastusten yhteydessä voidaan samaa
kojetta käyttää milloin voltti- milloin
amperi-mittarina. Kuva 4 esittää sellaista yhdistettyä
voltti- ja amperimittaria. — Sellaisia mittareita,
jotka ovat rakennetut paikallaan oleviksi, kuten
sahkösanomain tauluja y. m. varten, s. o.
rajoitettua käytäntöä varten, käytetään joko etu- tai
sivuvastuksien yhteydessä ja ne varustetaan
sellaisilla asteikoilla, joista voidaan suoraan lukea
kysymyksessäolevan sähkösuureen määrä.
Näiden kojeiden herkkyyteen ei yleensä panna
pääpainoa. Pääasia on, että koje on käytännöllistä
tarvetta varten kyllin tarkka, helposti luettavissa
määrätyn välimatkan päästä ja että sillä on
ympäristöön sopiva ulkomuoto j. n. e. Kuvassa 5
näemme sellaisen Allgemeine Elektricitäts
Gesell-schaftin valmistaman amperimittarin
sivuvastuksilleen ja sivuvastusjohtoineen, kuvassa 6 saman
toiminimen p r o f i i 1 i m u o t o i s e n
amperimittarin etusivun. Lukemisen helpottamiseksi on
kojeen sisälle asetettu asteikkoa valaiseva pieni
hehkulamppu.
Permanentti- 1. pysyvällä magneetilla
varustetuissa kojeissa on magneettikentällä aina sama
suunta. Virran suunnan vaihtuessa vaihtuu siis
myös kiertävän voiman suunta. Tavallisesti 0-piste
on asteikon toisessa päässä. Jos virtapiiri
kytketään sellaiseen kojeeseen väärin, kiertyy
osoitin taapäin aina sakaraan asti. Kojeet, joissa
0-piste on keskellä, soveltuvat sitävastoin
kuminallekin virransuunnalle, kuitenkin ainoastaan
tasavirralle. Vahvavirta-v
aihtovirta-lait oksissa on tavallisesti jakso- 1. periodi
luku 50 ja 25, vastaten 100 ja 50
virransuunnan-vaihdosta sekunnissa. Jos tällainen virta
johdetaan permanenttimagneetilla varustetun kojeen
läpi, tapahtuvat virran ja samalla tietysti
magneettikentän suunnanvai tulokset niin nopeasti,
että osoitin ei ennätä seurata niiden mukana,
korkeintaan se vain värähtelee. Tällainen koje
ei siis sovellu vaihtovirtaa varten.
Sähkövirran magneettiseen vaikutukseen
perustuvat vaihtovirtamittarit ovat joko
dynamo metrisiä,
sähkömagneettisia t. i n d u k t s i o n i k o j e i t a. Kaikissa
näissä kojeissa magnetismin suunta vaihtuu
samanaikaisesti sekä kiinteässä että liikkuvassa
osassa, joten kiertävän voiman suunta pysyy aina
muuttumattomana. Induktsionikojeet ovat sikäli
erikoisasemassa, että ne soveltuvat vain
vaihtovirralle, jotavastoin molempia toisia voidaan
käyttää myös tasavirran mittaamiseen.
Sähkömagneettiset kojeet
perustuvat virran läpikulkeman johtovyyhden ja tav.
liikkuvan, pehmeän rautasydämen väliseen
voimavaikutukseen. Osoitin on kiinnitetty
rautasydä-meen. Kuvasta 7 käy selville kojeen periaate. Kun
vyyhti Sp on virraton, on rautasydän 1
magnee-titen. Jos virta johdetaan vyyhden läpi,
suuntautuvat elektronien radat rautasydämessä niin,
ettii syntyy vetävä voima vv yhdessä kulkevan
virran ja raudan elektronivirtojen välillä.
Vir-ransuunnan vaihtuessa vyyhdessä vaihtavat myös
elektronit kiertosuuntaansa raudassa ja siis
voimavaikutus rautaan pysyy entisellään. Koje
toimii siis myös vaihtovirralla. Riippuen
vaihtovirran jaksoluvusta ja käyränmuodosta ja siitit
suuremmasta tai pienemmästä raolekylien
hidas-liikkeisyydestä (ks. Hysteresis), joka
ilmenee rautaa edestakaisin maguetisoidessa, saadaan
vaihtovirtaa käytettäessä hiukan eri arvot kuin
tasavirtaa käytettäessä. Molemmille virroille
aiotut kojeet varustetaan siksi kahdella asteikolla,
toinen vaihtovirtaa, toinen tasavirtaa varten.
Viime aikoina on kuitenkin erityisiä rautalajeja
käyttämällä tämä haitta voitu poistaa sikäli, että
useimmissa käytännöllisissä tapauksissa tullaan
toimeen yhteisellä asteikolla. Sähkömagneettiset
kojeet eivät tasavirtaa käytettäessä näytä yhtä
tarkasti kuin kiertovyyhtimittarit, eikä
vaihtovirtaa käytettäessä yhtä tarkasti kuin dynamo
elektriset kojeet. Sitävastoin ne ovat halpoja,
kestäviä ja magneettisten häiriöiden suhteen
vähemmän herkkiä. Siksi käytetäänkin niitä
usein ohjaustelineissä ja n. s. ..inonttöörikojeina".
Kuvassa 8 näemme sellaisen monttöörikojeeksi
sovitetun yhdistetyn voltti- ja amperimittarin.
Tämän asteikko on päinvastoin kuin
kierto-vyyhtikojeen, epätasainen, joten pienten
poikkeamien lukeminen tulee epätarkaksi.
Tarkimmat vaihtovirtamittarit ovat
dynamo-metrisiä. Niissä on kiinteä ja liikkuva
johto-vyyliti; toisinaan on vyyhtiä useampiakin.
Aikaisemmissa sovituksissa ei käytetty
rauta-sydäntä. Kiinteän vyyhden synnyttämä
magneettikenttä oli niin ollen heikko ja koje siten
herkkä ulkoa tuleville magneettisille
vaikutuksille. Tosin tämä koje on sitä
vaihtovirtamitta-rina käytettäessä riippumaton vieraasta
tasa-suuntaiscsta magneettikentästä, koska tämän häi
ritsevä vaikutus tapahtuu vuoroin kumpaankin
suuntaan, ja virransuunnan nopeasti vaihdellessa
ei tämä ehdi tuntuvasti vaikuttaa. Sitävastoin
on katsottava, kun vaihtovirtaa mitataan, ettei
kojetta sijoiteta vahvojen vaihtokenttien
läheisyyteen. Nykyisin käytetään näissäkin kojeissa
apukeinona rautaa osittain suojavaippana
vieraiden magneettisten vaikutusten estämiseksi,
osittain kiertomomentin lisäämiseksi. 1,000 amperin
virranvoima aivan tällaisen kojeen välittömässä
läheisyydessä ei aiheuta sanottavaa häiriötä. Kun
liikkuva vyyhti on hyvin kevyt, kuluttavat
dynamometriset kojeet verraten vähän energiaa
ja ne saadaan varsin herkiksi ja tarkoiksi. —
Kuvassa 9 näemme sellaisen
tehomittauksia varten rakennetun Weston elektrieal
instru-ment co:n kojeen sisustan. Sähköteho
saadaan kertomalla virranvoima jännityksellä sekii
vaihesiirrosta ja virtakäyrän muodosta
riippuvalla n. s. tehokertoimella. Tämä tehokerroin on
tasavirralle = 1, koska sillä ei ole vaihesiirtoa.
Tasavirranteho määrätään siis mittaamalla
virranvoima ja jännitys ja kertomalla ne
keskenään. Samoin menetellään vaihtovirran tehoa
määrättäessä, jos kuormituksesta varmasti
tiedämme, että tehokerroin on = 1 (<p = 0; siis
cos<p = l). Ellei niin ole laita, on vaihtovirtaa
varten käytettävä kojetta, joka suoraan ilmaisee
tehon. Myös tasavirralle, jonka jännitys ja
virranvoima vaihtelee, on usein mukavampaa käyttää
samanlaista kojetta. — Sellaisessa tehomittarissa
johdetaan tavallisesti kiinteän vyyhden läpi
mitattavaan päävirtaan suhteellinen virta ja
liikkuvan johtovyyhden läpi mitattavaan jännityk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
