Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköteknillinen teollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
977
Sähköteknillinen teollisuus
978
tai valtion valitsemille tarkastusmieliille (esim.
Suomessa ja Norjassa). Nykyinen (1916) suom.
järjestelmä on tunnustetusti kelvoton, sillä
useimmat tarkastusmiehet eivät ole edes
ammattimiehiä ja itse tarkastustoimi on perin huonosti
järjestetty. Sen uudistaminen onkin
päiväjärjestyksessä. Parhaana meille sopivana mallina
voitaneen pitää Sveitsin järjestelmää, jossa koko
tarkastustoimi on yksityisen järjestön huolena,
minkä valtio tunnustaa ja jota se avustaa.
P a k k o 1 u o v u t u s m ä ä r ii y k s e t, jotka
muodostavat yhden sähköteknillisen
lainsäädännön tärkeimmistä osista, ovat viime aikoina
olleet kehityksen alaisena. Suomen laki v :lta 1901
(Asetuskokoelman n:o 9 — 1901) on tässä
suhteessa hyvin ylimalkainen, joten sen käytäntö
voi tulla helpoksi tai vaikeaksi, riippuen lain
tulkinnasta ja toimeenpanijoista.
Määräyksiä vastuunalaisuudesta
sähkövirran aiheuttamissa
vahingon- tai tapa turma tapa uksissa ei
Suomen laki sisällä; sen sijaan julistus 11 p:ltä
huhtik. 1902 sisältää rakenteesta ja
suojuslait-t ei s ta määräyksiä, jotka kumminkin, niin
ylimalkaisiksi kuin ne alussa laadittiinkin, jo ovat
vanhettuneet. Käytännössä seurataan (myöskin
viranomaisten puolelta) pääasiassa Saksan
sähköteknikkojen yhdistyksen määräyksiä, joita
asianomaiset aina kehittävät olojen ja tarpeen
vaatimusten mukaisiksi.
Sähkövirran varkautta ei monissa
maissa ole katsottu voitavan rangaista rikoslain
mukaan varkautena, joka vain voi kohdistua
irtaimeen omaisuuteen. Tästä syystä on (esim.
Saksassa, Englannissa ja Ruotsissa) rikoslakiin tehty
lisäys, joka koskee sähkövirran varkautta.
Uudempi käsitys pitää sähkövirtaa aineena, ja
siis juridisesti myös esineenä, johon yleistä
rikoslakia voi sovittaa. — Sähkölaitteiden ja
johtojen vahingoittamiseen nähden Suomen laki
asettaa nämä saman suojeluksen alaisiksi kuin
sähkölennätin- ja puhelinlaitokset (Rikoslaki,
34 luvun 10 ja 12 § sekä 35 luvun 1 §).
Määräykset toimilupa-,
virran-hinta- ja virran h ankintasopimu
s-kysvm yksissä ovat tulleet
päiväjärjestykseen eri maissa, mikäli sähkövirran jakelu on
saanut yleisemmän merkityksen.
Toimilupakysymys on useimmiten (m. m. Suomessa) kohdistettu
kaupungin tai tiheästi asutun kunnan
(kaupungin tai kauppalan, kuten Suomessa), paikoin
mvös maalaiskunnan oikeuteen antaa luvan
johtojen asettamiseen kunnan omistamille teille. —
Kun tällaiset yritykset usein saavat
monopoliaseman, on muutamissa maissa nostettu
kysymys siitä, onko valtion valvottava, että näiden
yritysten hoito ja hallinto tapahtuu yleisen edun
mukaisesti. Tässä suhteessa on toistaiseksi vain
Ranskassa ja Englannissa annettu
lakimääräyksiä. Alankomaissa, Norjassa ja Itävallassa on
suunniteltu tällaisia määräyksiä ja jotkut
Yhdysvaltojen valtioista ovat tässä suhteessa
siittäneet lakeja. Mainitut lait ja lakiehdotukset
antavat valtiolle oikeuden jossakin määrin
vaikuttaa virran hinnoitteluun pienkuluttajien
hyväksi.
Sähkövirran verotus ei ole tullut
käytäntöön muualla kuin Italiassa ja Espanjassa,
joissa maissa sekä valtio että kunta voi verot-
taa sähkövirran kulutusta. Tanskassa 011
määrätty vero 1. tulli virrasta, joka ulkomailta,
s. o. rajan yli, tuodaan maahan. Kunnat, jotka
itse omistavat sähkölaitoksen alueellaan,
käyttävät sitä useimmiten epäsuoraan verotukseen.
Määräykset mittareista ja
mittayksiköistä ovat tärkeät sikäli kuin ne
koskevat sellaisten mittarien virallista tarkastusta,
joiden mukaan yleisö maksaa virrankulutuksensa.
Useat maat ovat lakimääräyksillä säätäneet
mit-tarityyppien, s. o. rakenteiden tarkastuksen,
ennenkuin niiden käyttäminen maassa on sai
littu (Saksa, Ranska, Englanti y. m.). Itäval
lassa on koetettu panna toimeen virallinen
käytännössä olevien mittarien tarkastus, mutta siitä
luovuttiin varsin pian, kun se osoittautui
käytännössä mahdottomaksi.
Ainoa maa, missä on lakimääräyksiä
siitä, mitä pätevyysehtoja
sellaisen henkilön tulee täyttää, joka
saa virallisen luvan asettaa
sähköjohtoja, on toistaiseksi Tanska. Tällaiset
määräykset olisivat kumminkin monin paikoin, m. m.
meillä, perin tarpeelliset, koska nykyinen
elinkeinovapaus tässä suhteessa on perin haitallinen
ja pakottaa sähkölaitoksia esiintymään oman ja
virrankäyttäjiensä varmuuden valvojina tässä
suhteessa, mistä seuraa paljo vaikeuksia.
Suomessa nykyään (1916) voimassa olevat
lakimääräykset ovat seuraavat:
1. Laki sähkölaitoksista valon
synnyttämistä tahi voimansiirtoa varten, 11 p:ltä
huhtik. 1901 (Asetuskokoelman n:o 9, 1901).
— 2. Armollinen asetus (samalta päivältä
kuin edellämain. laki) niistä ehdoista, joilla saa
daan perustaa ja käyttää sähkölaitoksia valon
synnyttämistä tahi voimansiirtoa varten
(Asetuskokoelman n:o 9, 1901). — 3.
Armollinen julistus 17 p :ltä huhtik. 1902 siitä,
mitä sähkövalo- ja voimalaitoksissa on
noudatettava, sekä sellaisten laitosten silmälläpidosta
(Asetuskokoelman 11:0 14, 1902). B. W.
Sähköteknillinen teollisuus, sähkökoneiden,
johtojen ja johtotarpeiden, kalusteiden eli yleensä
kaikki sähkövoiman hankinnassa, jakelemisessa ja
käyttämisessä tarvittavien koneiden ja
tarvikkeiden valmistus, kuuluu nuorimpiin mutta tätä
nykyä jo tärkeimpiin ja suurimpiin
teollisuus-haaroihin ja jakautuu hyvin suureen määrään
erikoisteollisuusaloja.
S:n t:n voidaan laskea alkavan 1870-luvulla
ja se on saanut pääasiallisen kehityksensä
Saksassa ja Yhdysvalloissa. Englannissa on
tämäkin haara mekaanista teollisuutta pysynyt
piintyneen vanhoillisuuden vuoksi kehittymättömänä
aina viime vuosiin saakka, osoittaen nyt kum
minkin suurta elpymistä. Ranskan s. t. elää
omaa suljettua elämäänsä, merkitsemättä
sanottavia maailman taloudelle ja jää siksi toisista
jälkeen. Itävallassa on sensijaan varsin
huomattava ja hyväksi tunnettu teollisuus
kehittynyt tällä alalla. Samoin on viime aikoina
Italian s. t. kehittynyt huomattavasti. Pienemmistä
maista on ensi sijalla tässä suhteessa mainittava
Sveitsi, jonka tuotanto on suhteellisen suuri ja
tuotteet ensiluokkaisia. Nopeasti kehittymässä
olevista sähköteollisuusmaista on vielä
mainittava Ruotsi, jonka viimeaikainen kehitys on
varsin merkille pantava ja jolla kaikesta päättäen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
