Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköteknilliset varmuus- l. varolaitteet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
983
rimpaan rajaan tai aletessa johonkin määrät
tyyn arvoon aiheuttavat sulkijain avautumisen.
Tällaiset laitteet eivät aina ole järjestetyt
silmänräpäyksessä toimimaan, vaan vasta sitten, kun
kuormitus 011 ollut määrätyn ajan kysymyksessä
olevassa raja-arvossa. Tällaisilla laitteilla on se
etu, ettei näissä tarvitse vaihtaa uusia osia, vaan
sulkijat ovat aina valmiit uudelleen suljettaviksi
(kuva 8).
Korkeajännitysvirtoja useinkaan ei voida
avonaisilla sulkijoilla katkaista, koska olisi olemassa
se vaara, ettei virta katkeaisikaan, vaan
johtojen välille jäisi pysyvä valokaari, josta olisi
hyvin haitalliset seuraukset. Tämän tähden
käytetään korkeajännitysvirtoja varten
öljysulki-joita (kuva 9), joissa koskettimet ovat
umpinaisessa astiassa kokonaan eristävän öljyn sisässä,
joka estää valokaaren syntymisen.
Vaihtovirta-laitoksissa varustetaan toisinaan koneet,
trans-formaattorit, y. m. lyhytsulkujen vahingollisen
vaikutuksen varalta n. s.
kuristus-puolilla, joitten suuruus määrätään sellaiseksi,
että virranvoima lyhytsulun sattuessa ei voi
nousta määrättyä arvoa suuremmaksi.
Ylijännitysvarmuuslaitteita 1.
suojuksia käytetään sellaisissa laitteissa, joissa
ylijännityksiä voi esiintyä, kuten
korkeajänni-tyslaitteissa, laajoissa ilmajohtoverkoissa j. n. e.
Ylijännitykset voivat, ilmajohtoverkoissa syntyä
ilmakehän sähköpurkauksista.
Korkeajännitys-vaihtovirta laitteissa voivat äkilliset
kuormituksen muutokset, transformaattorien, johtojen ja
kaapelien kytkeminen aiheuttaa haitallisia
yli-jännitysaaltoja, jotka heilahtelevat johdoissa,
kunnes vähitellen vaimenevat, elleivät sitä ennen
ole päässeet purkaantumaan. Tällaisten
ylijänni-tysaaltojen muoto ou tavallisesti hyvin jyrkkä,
joten niiden vahingollisuus useinkaan ei riipu
niin paljon niiden korkeudesta kuin muodosta.—
Tavallisimpien ylijännityssuojuksien voi sanoa
olevan jonkunlaisia varaventtiilejä, s. o.
keinotekoisia heikkoja kohtia, joiden kautta sallittua
arvoa korkeampi jännitys pääsee purkautumaan.
Tavallisimpia tällaisista laitteista ovat n. s. „s a
r-vet" (kuva 10). Näistä on toinen johtojen,
toinen maan yhteydessä. Sarvien lyhin etäisyys
toisistaan riippuu käyttöjännityksen
suuruudesta. Näiden toiminta perustuu siihen, että
yli-jännitys aikaansaa sarvien välille valokaaren,
jonka kautta se pääsee purkaantumaan. Jotta
koneen virta ei seuraisi perässä, on maan
yhteydessä oleva sarvi varustettu tarpeellisella
vastuksella. Samanlainen vaikutustapa on myös
rullasuojustimilla (kuva 11). Suuren levenemisen
ovat saavuttaneet myös n. s. elektrolyyttiset
suojukset, joina käytetään sopivaan elektrolyyttiin
upotettuja päällekkäin olevia aluminiumlevyjä.
Uudemman tutkimuksen tukemana on päässyt
se käsitys vallalle, etteivät tällaiset
ylijännitys-suojukset olektcaan erittäin tarkoituksen mukai
sia, vaan että olisi pyrittävä käyttämään
sellaisia laitteita, jotka aikaansaavat
ylijännitysaal-loissa suotuisan muodon muutoksen. Tällainen
muodonmuutos aikaansaadaan kytkemällä
johtoon induktiteettiä tai kapasiteettia tai
kumpaistakin sopivalla tavalla. Myös se mielipide
on saanut paljon puoltajia, ettei ole käytettävä
ylijännityssuojuksia, vaan että ne kohdat, jotka
ovat eniten vaaranalaisia, ovat rakennettavat ja
!’8l
eristettävät niin, että ne tarpeellisella
varmuudella kestävät kaikki mahdolliset ylijännitys
rasitukset. A. M-io.
Sähköteollisuus ks. Sähköteknillinen
teollisuus ja Sähkökemiallinen
teollisuus.
Sähköterapia ks. Sähköparannus ja
Sähkö lääketieteessä.
Sähkötuoli. Muutamissa ameriikkalaisissa vai
tioissa pannaan kuolemantuomiot täytäntöön säh
kön avulla. Kuolemaan tuomittu asetetaan
erikoisesti tarkoitusta varten laadittuun, lujilla
hihnoilla varustettuun tuoliin, johon hänet sidotaan
pään, rinnan, säärien ja käsivarsien kohdalta.
Suolaliuoksessa kostutettu kypäränmuotoinen
elektrodi eli kosketin asetetaan päähän; toinen,
säären muotoa vastaava kosketuskappale
kiinnitetään jompaankumpaan sääreen. Koskettimet
ovat kaapelien ja kojetaulun kautta yhdistettä
vissä vaihtovirtadynamon napoihin. Virtapiiriä
suljettaessa on jännitys noin 1,700-1,800
volttia; virran voimakkuus on tällöin tavallisesti
7-10 amperia. Jos kaikki suoritetaan
asianmukaisesti, seuraa aivan tuskaton kuolema heti
ensi-mäisessä silmänräpäyksessä. Kosketusta
ylläpidetään kuitenkin varmuuden vuoksi noin 1 minuu
tiu ajan, jona aikana jännitystä kahdesti
pariksi-kymmeneksi sekunniksi alennetaan noin 200
voltin arvoon. — Sähkövirta aikaansaa suuria muu
toksia elimistössä. Niinpä tummenee veri
melkoisesti sekä kadottaa tavallisesti hyytyväisyytensä.
Ruumiinlämpö nousee niinikään paikoittain
sangen huomattavasti, aina 50:een asteeseen ja
siitä ylikin; joskus ilmenee koskettimien kohdalle
palohaavoja. O. M. N.
Sahkötuuli ks. Sähköpurkaus.
Sähköuuni ks. Sähkölämmitys.
Sähköuutos ks. Sähkölämmitys.
Sähkövalaistus (ks. myös Kaarilamppu,
Sähkölamppu, Sähkölaitos,
Valaistus) 011 sähkön vanhimpia ja tärkeimpiä
käyttöaloja. Ensimäiset varsinaiset
sähkölaitokset olivat melkein yksinomaan valaistuslaitoksia,
ja vaikka sähkön käyttö voima- ja kemiallisiin
tarkoituksiin nykyisin onkin saavuttanut erin
omaisen suuren merkityksen, on valaistus
useimmissa tapauksissa vieläkin tärkein tekijä
kaupunkien sähkölaitosten tuloissa. S :een käytetään
pääasiallisesti kahta lamppulajia:
kaarilamppu ja ja hehkulamppuja. Eusinmainitut
joiden valovoima yleensä on suuri, muutamasta
sadasta muutamaan tuhanteen normaalikyntti
lään, soveltuvat etenkin katujen, torien, rata
pihojen y. m. s. sekä suurten hallien ja
kokoushuoneiden valaistukseen; hehkulamppujen
käyttöalaan kuuluvat etupäässä yksityisasunnot, mutta
niitä käytetään myöskin ryhmittäin
ravintoloiden, teatterien, myymälöiden y. 111. s.
valaistukseen. Etenkin viime vuosina tapahtuneiden
mullistavien keksintöjen ja parannusten johdosta
ovat hehkulamput voittaneet yhä enemmän alaa
sekä polttoöljy- ja kaasuvalaistuksessa että kaari
lamppujen rinnalla; niitä on nykyään saatavissa
5-4.000 normaalikynttilän valovoimaisia. Kuinka
yleiseksi s. nyt jo 011 käynyt kaupungeissamme,
selviää siitä, että esim. Helsingin kaupungin
sähkölaitoksen johtoihin yhdistettyjen lamppujen
(pääasiallisesti hehkulamppuja) luku 1916 oli
11. 288,000 1. lähes kaksi lamppua asukasta kohti.
Sähköteollisuus—Sähkövalaistus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
