Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säveltäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1015
Sääasema—Sääkartta
1016
tavallisesti tulevat lännestä tai lounaasta ja liik
kuvat itään tai koilliseen. Pyorrealueen keski
pisteen kautta piirretty suora jakaa alueen
kahteen osaan, jotka, kuten kuva näyttää, ovat
pilvisyyteen nähilen hyvin erilaiset. Minimin
lähestyessä suoraan kohti paikkakuntaa ilmanpaine
siellä alenee ja sääsuhteet kehittyvät seuraavalla
tavalla. Ensiksi alkaa taivaalle ilmestyä
cirrus-(höyhen-) pilviä, jotka vähitellen taajenevat tai
vasta peittäväksi harsoksi (joskus näkyy
auringon- tai kuunsappeja). Harso sakenee
sitten pilviksi, kaakkoistuuli kääntyy eteläiseksi
ja lounaiseksi, alkaa sataa, tuulee kovasti,
milloin minimi on alhainen (m y r s k y k e s
k us). Minimin kuljettua ohi ilmapuntari alkaa
kohota, taivas seestyy, niin että aurinko pilkis
tää tavan takaa näkyviin sadekuurojen lomitse,
tuuli kääntyy luoteeseen ja pohjoiseen kauniin
s:n palatessa. Sadealueen ja minimin
keskipisteet harvoin yhtyvät, vaan edellinen ylettyy
tavallisesti enemmän jälkimäisen etelä- kuin
pohjoispuolelle. Minimien varsinainen esiintymisalue
ovat keskimäisten ja korkeiden leveysasteiden
vyöhykkeet. Kuumassa vyöhykkeessä ne sattuvat
vain muutamina kuukausina, mutta voivat olla
hyvin paljon tuhoa tuottavia, sillä ne nostavat
kovia myrskyjä. -— Ilmanpainemaksimissa ilma
virtaa ylhäältä alaspäin, tiivistyy siis kokoon
ja lämpenee, minkätähden sen sisältämä usva
haihtuu; taivas ou kirkas. Ilma on tavallisesti
tyyni, tuuli suuntansa puolesta epämääräinen,
lämpötila talvisin alhainen, keväisin päivällä
korkea, öisin alhainen. Koska sisään- ja
ulossäteily ou vastapyörteessä voimakas, on
lämpötilan jyrkkä vaihtelu siellä vallitsevalle s: He
luonteenomainen (n. s. säteily-s.).
Vastapyör-teiden alue on tavallisesti laajempi kuin
pyörteiden ja samalla pysyväisempi. Niillä ei ole mitään
tunnettuja kulkuratoja ja ne liikkuvat eteenpäin
paljoa hitaammin kuin pyörteet. Nopeus on
Euroopassa pienin talvisin, Ameriikassa kesäisin
U. S.-n.
Sääasema ks. Meteorologiset asemat
Sääde (ruots. stiftelse), määrätarkoitusta
varten annettu omaisuus, jota hoidetaan erikoisten
ohjeiden mukaan, ja joka ajatellaan
henkilöityneenä n. s. juridiseksi henkilöksi, s. o. oikeus
subjektiksi. Julkisoikeudellisia s:itä ovat m. m.
eri virkakuntien eläkerahastot y. m.
Yksityisoikeudelliset s:t, joiden olemassaolo edellyttää
valtiovallan suoranaista tai äänetöntä
vahvistusta, ovat tavallisesti jonkin laitoksen
(ruots. unntalt) ylläpitämiseksi annettua omai
suutta. Eräitä s.-rahastoja luettelee K. Will
gren teoksessaan ,,Suomen finanssioikeus".
El. K.
Säädyt ks. Sääty.
Säädös, yksipuolinen, velvoittava tahdonilmaisu
1. määräys, säätämisen tulos, käytetään
tavallisimmin yksityishenkilön tahdonilmaisusta. —
Jälkisäädös 1. legaatti, testamenttiin
sisältyvä määräys, jonka mukaan testamentti
perillisen on annettava määrätty omaisuus
kolmannelle henkilölle. El. K.
Sääjoki ks. S a d e j o k i.
Sääkartta, laajassa merkityksessä kartta, johon
muutamien ilmastollisten seikkojen
maantieteellinen leveneminen on merkitty. Kuitenkin
sanotaan sään tai ilmaston keskimääräisten
olosuhteiden havainnollistamiseksi valmistettuja kart
Kuvn I
toja mieluummin ilmastokar töiksi tai
lämpötila- (isotermi), ilmanpaine- (iso
baari-), sade- (isohyeetti-) kartoiksi, sen
mukaan, mitä ilmastollisia aiheita niillä
esitetään. Tavallisesti ymmärretään s:Ila sellaista
karttaa, johon tietyssä tapauksessa suuremmalla
tai pienemmällä alueella samanaikaisesti
vallitseva sää on kartografisesti esitetty. Niitä
sanotaan usein myös synoptisiksi kartoiksi
ja niitä valmistetaan sään ja sen muutoksien
yleiskatsauksen tekemistä ja tarkkaa tutkimista
varten, sekä erittäinkin säänennustusten (vrt. t.)
perustaksi. Ne tehdään meteorologisissa
keskuslaitoksissa (ks. t.), nojautuvat sääsähkösanomiin
ja sisältävät ennen kaikkea tietoja ilmanpaineesta
(kuva 1), jonka paikallinen erilaisuus havainnoi
listetaan isobaareilla (ks. t.), sitten tietoja
tuulensuunnasta ilmaistuina nuolella,
tuulenvoimakkuus ilmoitettuna eri määrällä nuolen perässä
olevia poikkiviivoja, tietoja pilvisyydestä ja
sateesta y. m. ilmoitettuina erityisillä
ilmatieteellisillä merkeillä (ks. t.) sekä lämpötilasta
merkittyinä numeroilla tai isoterineillä (ks. t.).
Tärkeintä säänennustukselle ovat s :11a isobaarien
muodot (ks. kuvaa 2) ja ne ilmanpainemaksimit
ja -minimit (ks. Sää), joita nämä viivat
ympäröivät. Pieniä maksimeja sanotaan osa- 1.
sekundäärisiksi maksimeiksi, jos ne
ovat päämaksimin reunassa, usein myös
reuna-maksimeiksi. Samaa on sanottava osa- 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
